Järjestöt ahtaalla Etiopiassa | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Järjestöt ahtaalla Etiopiassa

Etiopia reivaa lainsäädäntöä järjestöjen toimintaa vaikeuttavaan suuntaan, kertovat Sanni Purhonen ja Marjo Heinonen.


Tämä juttu on julkaistu alun perin Afrikan Sarvi -verkkolehdessä.

Suomessa Abiliksen vieraana ollut etiopialainen lakinainen Rigbe Gebrehawariat Hagos näkee maansa kehittyneen hyvään suuntaan, mutta kertoo myös lakimuutoksista, joiden kautta viranomaiset pyrkivät kontrolloimaan kansalaisjärjestöjä.

Hagos kannustaa työssään vammaisia voimaantumaan ja kasvattamaan tietoisuutta oikeuksistaan. Hän itse on kokenut aktiivisuuden vaikutukset konkreettisesti omassa elämässään ja urallaan.

"Sairastin pienenä polion. Onneksi perheeni tuki minua ja sain opiskella sekä hyvässä yksityiskoulussa että sittemmin oikeustiedettä yliopistossa. Koulutus on avain itsenäisyyteen. Kun on itsenäinen, ihmisten huonotkaan asenteet eivät satuta!"

Kaikki vammaiset henkilöt Etiopiassa eivät ole yhtä onnekkaita. Monet ovat köyhiä ja vailla mahdollisuuksia. Vammaisuutta myös hävetään. Ja ikään kuin se ei riittäisi, Etiopian viranomaiset ovat asettaneet kansalaisjärjestötoiminnan tiukkaan kontrolliin.

Aktiivisuuden vaarat

Koko Hagosin Suomen vierailun ajan puheenaiheena pysyi Etiopian uudistunut lainsäädäntö. Sen mukaan 90 prosenttia kansalaisjärjestöjen rahoituksesta on tultava paikallisista lähteistä. Sääntö vaikeuttaa monen järjestön toimintaa. Hankaluuksia lisää se, että ulkomaisten tukijoiden tai kumppanien apu ei enää ole tervetullutta. Mistä siis moiset muutokset?

"Luulen, että järjestöjen tukeminen ja aktiivisuus nähdään poliittisena. Monet valtaapitävät tahot pitävät sitä vaarallisena", Hagos huokaa.

Lakiuudistus ei kuitenkaan ole aukoton. Esimerkiksi osa vammaisjärjestötoiminnasta ja hankkeista voidaan lukea voimauttamisen piiriin, jolloin ne eivät ole poliittisen tietoisuuden kasvattamista, jota hallitus erityisesti yrittää torjua. Hagosin työ on monitoroida hankkeita ja arvioida raportteja, jotta mahdollisimman moni ECDD:n projekti kyetään toteuttamaan. Järjestön taloutta, kuten rahoituksen jakautumista toiminta- ja hallintokuluihin, seurataan tällä hetkellä tiukasti.

Hyviäkin uutisia

Hagos aloitti virassaan osa-aikaisena työntekijänä, mutta järjestö on sittemmin vienyt naisen mukanaan kokopäiväisesti. Kaikki uutiset eivät sentään ole synkkiä. Hän kertoo, että Etiopian vammaiskentällä on tapahtunut viime aikoina paljon hyvää. Esimerkiksi YK:n vammaisoikeussopimus on ratifioitu – toisin kuin Suomessa.

"Olen nähnyt lakien muuttavan monien ihmisten elämää, merkittäviä alueita ovat työ- ja rakennuslainsäädäntö. On vaikeaa olla itsenäinen, jollei pääse liikkeelle."

Karjanhoidosta opiskelurahoja

Ainakaan Abilis-säätiön kehityshanke Danglan kaupungissa ei sisällä pelättyä agitaatiota. Päinvastoin, sen tavoitteet ovat sangen käytännönläheiset ja vammaisten jokapäiväistä elämää helpottamaan pyrkivät.

Danglan maatalousvaltainen alue sijaitsee Amharassa, Bahir Darista etelään. Danglan asukkaat saavat elannon viljelystä ja karjanhoidosta.

Paikallinen kumppani on vammaisjärjestö Bego Erayyi, Positive Vision, joka muun muassa tukee pienimuotoisesti ihmisten mahdollisuuksia hankkia itselleen elanto. Hankkeeseen osallistujat kasvattavat karjaa ja myyvät lihaa paikallisille hotelleille ja teurastajille. Abiliksen avustus projektille on 10 713 euroa.

Projektissa on mukana kolme naista ja seitsemän miestä. Joukossa on sekä näkö- että liikuntavammaisia henkilöitä. Osa heistä käy koulua tai opiskelee, mutta pystyy samalla käymään töissä ja tienaamaan tärkeitä opiskelurahoja. Säästöön jää rahaa myös tulevaisuuden varalle.

Sanni Purhonen on Kynnys-lehden toimitussihteeri. Marjo Heinonen on Abilis-säätiön toiminnanjohtaja.

Lisää uusi kommentti