Itä-Afrikan avusta puuttuu yli kolmannes
Itä-Afrikan ruokakriisin taltuttamiseen tarvitaan yhä noin 900 miljoonaa dollaria, mutta alueelta kantautuu hyviäkin uutisia.
Afrikan sarven nälänhädän taltuttamiseen tarvittavasta avustussummasta puuttuu yhä noin 900 miljoonaa dollaria eli 37 prosenttia.
Esimerkiksi Somaliaan tarvitaan brittilehti The Guardianin kokoamien tietojen mukaan vielä 400 miljoonaa dollaria, Keniaan 250 miljoonaa dollaria. YK:n tälle vuodelle arvioima Afrikan sarveen tarvittava kokonaissumma on yhteensä noin 2,5 miljardia dollaria.
Rahanpuutteen seuraukset ovat vakavat. Kehitysyhteistyöjärjestö Pelastakaa Lapset muistutti syyskuun alussa, että avustusjärjestöjen ruoka-apu tavoittaa Somaliassa vain puolet sitä tarvitsevista.
Varojen puutteen vuoksi esimerkiksi Keniassa on jouduttu rajoittamaan lisäravinnon antamista aliravitsemuksesta kärsiville. Alun perin oli tarkoitus tavoittaa kaikki alle viisivuotiaat lapset, mutta nyt ohjelma suunnataan alle kolmivuotiaille. Muutoksen seurauksena yli 260 000 lasta putosi ohjelmasta.
Kuivuuden aiheuttaman nälänhädän vuoksi apua tarvitsee Afrikan sarvessa tällä hetkellä noin 13 miljoonaa ihmistä. Pahin tilanne on Somaliassa, jossa saattaa YK:n mukaan kuolla lähikuukausina 750 000 somalialaista, ellei heille saada nopeasti lisää apua. Kymmeniä tuhansia on jo kuollut.
Hyviä uutisia Ugandasta
Vaikka apua ei saada läheskään tarpeeksi, järjestöjen ja valtioiden ponnistelut tuottavat Itä-Afrikassa myös tulosta. Esimerkiksi YK:n lastenjärjestö UNICEF onnistui elokuun aikana nelinkertaistamaan hätäaputoimituksensa Itä-Afrikkaan.
Järjestön mukaan sen Somalian ravitsemuskeskuksiin päässeistä erittäin vakavasti aliravituista lapsista 99 prosenttia on selviytynyt ja heillä on hyvät mahdollisuudet toipua täysin ennalleen. Työtä kuitenkin riittää, sillä avun tarpeessa olevia lapsia on maassa yhteensä noin 1,5 miljoonaa.
Uganda puolestaan on selvinnyt ruokakriisistä pelättyä paremmin. Maan riskialtista Karamojan paimentolaisaluetta ei enää luokitella kriisialueeksi Afrikan nälänhädässä, kertoo kehitysyhteistyöjärjestö Plan. Taustalla on perinteisten karjataisteluiden vähentyminen sekä hyvä sato. Apua tarvitsee enää alle kymmenen prosenttia alueen asukkaista – muutama vuosi sitten osuus oli 90.
Hintaheilahtelut ovat pahin riski köyhille viljelijöille
Ruuan hinnannousu voisi periaatteessa olla Afrikan köyhille viljelijöille hyväkin asia. Ongelmia aiheuttavat pikemminkin ruuan maailmanmarkkinahintojen rajut hintaheilahtelut, joihin viljelijöiden on vaikea sopeutua, sanoo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tutkija Jyrki Niemi.
Suomen Punaisen Ristin haastatteleman Niemen mukaan köyhimmät voisivat hyötyä hintojen noususta, sillä kehitysmaissa suurin osa köyhistä elää maataloudesta.
"Ongelmana on kuitenkin se, ettei heillä ole välttämättä riittäviä ruoan tuotantoon tarvittavia voimavaroja – maata, siemeniä, työvälineitä, luotonsaantimahdollisuuksia ja tietotaitoa – eikä heidän tuotteilleen ole aina toimivia markkinoita, joilta he voisivat saada rahaa ja voisivat ostaa ruokansa", hän toteaa.
Ongelma on myös ruuan maailmanmarkkinahintojen raju heilahtelu, johon köyhien viljelijöiden on vaikea sopeutua. Heilahtelun taustalla ovat Niemen mukaan usein poikkeukselliset sääolot sekä maailman taloustilanteen muutokset.
Hintaheilahtelut eivät kuitenkaan ole ainoa syy Afrikan nykyiseen ruokakriisiin.
"Esimerkiksi ruokapulasta kärsivillä Afrikan mailla on usein rasitteinaan pitkään jatkuneita konflikteja ja sotia, epäoikeudenmukaisia maanomistusoloja ja suuria sosiaalisia eroja yhteiskuntaluokkien välillä", Niemi toteaa.
Suurimmat esteet nälkäongelman ratkaisemiseksi ovatkin Niemen mukaan taloudellisia ja poliittisia, ja niistä on selvittävä ennen kuin ruokakriisiä voidaan ratkaista.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia