Näkökulmat

Irakin jihadisteja taistelee nyt Syyriassa

Islamistinen taistelujärjestö Jabhat al-Nusra on hankkinut asemansa Syyrian kapinallisrintamassa kurinalaisuudella ja Irakin sodasta tuodulla kokemuksella.
(Kuva: Besh O. / Flickr.com / cc 2.0

Tämä artikkeli on julkaistu alun perin Ulkopolitiikka-lehdessä 1/2013. Tilaa lehti täältä.

Pienessä kahvilassa Turkin Gaziantepin kaupungissa siemailee teetään kolmekymppinen mies. Syyrian suurimmasta kaupungista Alepposta kotoisin oleva Ali on yksi niistä arviolta 200 000 syyrialaisesta, jotka ovat paenneet kotimaansa sisällissotaa rajan yli Turkkiin.

Uneliaassa Gaziantepissä on helppo unohtaa, että Aleppoon on alle sata kilometriä matkaa. Paikalliset muistelevat haikein mielin ostosmatkojaan Aleppon kuuluisaan basaariin ennen Syyrian konfliktin puhkeamista. Alepposta poikettiin yhtä lailla ostoksille Turkin puolelle. Ali työskentelee englannin kielen opettajana Gaziantepin yliopistossa.

"Olen harvinaisen onnekas", hän toteaa. "Töiden löytäminen Turkista on yleensä ottaen lähes mahdotonta syyrialaisille, jotka eivät puhu turkkia."

Alilla on kuitenkin huoli Syyriaan jääneistä perheenjäsenistä. Yksi hänen veljistään taistelee kapinallisten riveissä, eikä Ali ole kuullut hänestä mitään viikkoihin.

Syyrian hallituksen ja kapinallisten väliset taistelut ovat ajautuneet pattitilanteeseen, josta ei ole nopeaa ulospääsyä. Aleppossa yhdeksi keskeisistä kapinallisryhmistä on noussut ääriislamistinen Jabhat al-Nusra. Jihadistiryhmä ilmoitti tammikuussa 2012 liittymisestään "pyhään sotaan" presidentti Bašar al-Assadin hallintoa vastaan.

Jabhat Al-Nusraan kuuluu eri arvioiden mukaan 5 000–7 000 taistelijaa, joista monet ovat ulkomailta Syyriaan saapuneita islamisteja. Al-Nusra ei ole suurimpia Syyrian aseistautuneista kapinallisryhmistä, mutta sitä pidetään niistä ylivoimaisesti tehokkaimpana.

Viime vuoden aikana ryhmä on ottanut vastuun lähes 600 iskusta Syyrian hallinnon kohteisiin. Heinäkuussa 2012 al-Nusra ilmoitti iskeneensä pommeilla Syyrian turvallisuuspalvelun päämajaan. Iskussa sai surmansa joukko al-Assadin hallinnon sisäpiirin jäseniä, mukaan lukien presidentin lanko ja varapuolustusministeri Assef Shawkat sekä puolustusministeri Daoud Rajha.

"Ääri-islamistien määrän kasvun on voinut havaita Syyrian pohjoisosissa selvästi. Eritoten Jabhat al-Nusran taistelijat nauttivat paikallisten keskuudessa suurta kunnioitusta", Ali toteaa.

Liikkeen kerrotaan lisänneen kannatustaan Aleppossa myös hyväntekeväisyydellä, kuten jakamalla ruoka-apua kaupunkilaisille.

Kannukset Irakin sodasta

Moni asiantuntija uskoo Jabhat al-Nusralla olevan vahvoja kytköksiä Irakin al-Qaidaan. Esimerkiksi mittavan raportin aiheesta tammikuussa julkaissut ajatuspaja Quilliam Foundation uskoo, että ryhmän johtajisto koostuu suurelta osin Irakin al-Qaidan entisen johtajan Abu Musab al-Zarqawin taistelijoista.

Jordaniassa syntynyt Al-Zarqawi perusti Irakissa vuoden 2003 paikkeilla Yhdysvaltojen miehitystä vastustavan terroristijärjestön nimeltä Jama’at al Tawhid wal-Jihad ja ryhtyi koordinoimaan islamistitaistelijoiden kulkua Syyrian kautta Irakiin.

Al-Zarqawi sai merkittävää tukea Syyrian hallinnolta: Yhdysvaltojen eristyspolitiikasta sydämistyneiden Syyrian johtajien tiedetään järjestäneen jihadisteille harjoitusleirejä ja edistäneen taistelijoiden kauttakulkua Irakiin, jossa he aloittivat iskut amerikkalaisia vastaan.

Al-Zarqawin verkosto muutti vuonna 2004 nimensä Irakin al-Qaidaksi. Verkoston tuhoisimpiin iskuihin lukeutui pommihyökkäys YK:n Irakin päämajaan elokuussa 2003. Iskussa sai surmansa 22 ihmistä, mukaan lukien YK:n Irakin erityislähettiläs Sergio Vieira de Mello.

Yhdysvaltain ilmavoimat surmasi al-Zarqawin vuonna 2006. Seuraavana vuonna Syyria sulki alueellaan toimivat jihadistien harjoitusleirit ja alkoi vangita al-Zarqawin verkoston jäseniä Syyriassa.

Quilliam Foundationin raportin mukaan useiden taistelijoiden onnistui paeta Irakin puolelle. Heidän joukossaan oli myös Jabhat al-Nusran johtaja Abu Mohammed al-Golan, jonka raportin laatijat uskovat kuuluneen al-Zarqawin sisäpiiriin.

Rinnakkaiselon perintö

Syyriassa kapinalliset ovat hyötyneet Jabhat al-Nusran liittymisestä taisteluun al-Assadin hallintoa vastaan. Al-Nusran taistelijoilla on kapinallisten joukossa maine rohkeina, hyvin koulutettuina ja kurinalaisina taistelijoina. Ryhmän johdolla on myös tärkeää tietoa sissisodassa käytetyistä taistelutaktiikoista.

Ääri-islamisteille on lisäksi virrannut runsaasti rahoitusta vaurailta tukijoilta Persianlahden maista. Samaan aikaan Vapaan Syyrian armeijan kaltaiset maltilliset kapinallisryhmät ovat turhaan vedonneet länsimaihin avustusten saamiseksi.

Toisaalta Vapaan Syyrian armeijan tiedetään suhtautuvan ääri-islamisteihin varauksellisesti. Vapaan armeijan johtajat ovat kerta toisensa jälkeen ilmoittaneet tavoitteekseen demokraattisen järjestelmän luomisen Syyriaan. Jabhat al-Nusran tavoitteena näyttää sitä vastoin olevan islamistisen valtion perustaminen.

Syyrialaissiviilien joukossa liikkuu sitkeitä huhuja, joiden mukaan Jabhat al-Nusran jäsenet ovat alkaneet pysäytellä autoa ajavia naisia ja vaatia, että naiset kulkevat julkisilla paikoilla ainoastaan miehen seurassa.

Ääri-islamistien aseman vahvistuminen Syyriassa on myös heikentänyt muiden kapinallisten mahdollisuuksia saada tukea Yhdysvalloilta tai muilta länsimailta. The New York Times -lehden mukaan presidentti Barack Obama torppasi kesällä 2012 Yhdysvaltojen tiedustelupalvelun ja ulkoministeriön laatiman suunnitelman kapinallisten aseistamisesta, koska pelkäsi aseiden joutuvan ääri-islamistien käsiin.

Lisäksi pelkona on, että kun sunnifundamentalistien lukumäärä kasvaa, konflikti ajautuu Irakin tavoin yhä enemmän islamin eri oppisuuntien väliseksi. Näin voi käydä, jos sunni- ja šiiamuslimien sekä toisaalta uskonnollisesti konservatiivisten ja liberaalien syyrialaisten väliset jakolinjat jyrkkenevät.

Jabhat al-Nusran ja Vapaan Syyrian armeijan taistelijoiden välisten erimielisyyksien kerrotaan lisääntyneen viime aikoina. Jabhat al-Nusran on raportoitu teloittaneen vangitsemiaan Syyrian armeijan sotilaita vastoin muiden kapinallisryhmittymien käytäntöä.

Myös kurdi- ja arabitaistelijoiden sekä eri kurdiryhmittymien väliset yhteenotot ovat lisääntyneet Pohjois-Syyriassa viime kesästä alkaen. Esimerkiksi Vapaan armeijan Salah al-Din -prikaatin ja Jabhat al-Nusran saapuminen kurdipuolue pyd:n hallinnoimalle alueelle Aleppossa lokakuussa 2012 johti yhteenottoon, jossa sai surmansa noin 30 ihmistä. Pessimistit ennustavat, että al-Assadin hallinnon kaatumista seuraa uusi konflikti, jossa Syyrian eri aseelliset ryhmittymät taistelevat vallasta keskenään.

Harva syyrialainen kuitenkaan uskoo, että ääri-islamistit voisivat nousta Syyriassa valtaan.

"Kotikaupungissani on aina ollut vieretysten moskeijoita ja kirkkoja", Ali toteaa. "Minulla on pitkäaikaisia ystäviä, joiden uskonnollisesta vakaumuksesta en edes tiedä; asia ei ole koskaan tullut puheeksi. Syyria ei ole maa, jossa ääri-islamistit saavat kovin hevillä jalansijaa."

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

NäkökulmaSyyrian konflikti uskontopakolaisetaseet & armeijakonfliktiterrorismi Syyria Ulkopolitiikka-lehti

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.