Näkökulmat Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Ihmisoikeuksissa painaa laatu, ei määrä

Suomi ja EU tuntuvat noudattavan samaa linjaa: mitä enemmän siirtolaisia on tulossa, sitä vähemmän oikeuksia heille annetaan, kirjoittaa Kaisa Väkiparta.
(Kuva: Ben White/ CAFOD Photo Library / cc 2.0)

Artikkeli on julkaistu alun perin Kehyksen blogissa.

Siirtolaisuus ja erityisesti turvapaikanhakijat ovat kaikkien huulilla niin Suomessa kuin EU:ssa. Keskustelu kärjistyy, "ääripäitä" syytellään ja tuntuu valitettavasti olevan vain ajan kysymys, milloin ensimmäinen polttopulloisku aiheuttaa henkilövahinkoja.

Keskustelun siirtyessä koko ajan enemmän oikealle, alkaa itsekin vahingossa siirtyä perässä. Harva enää vaatii rajoja kokonaan auki, vaan esitetään maltillisia ratkaisuja hallinnointiin. Olen itse käyttänyt useaan kertaan argumenttina sitä, että Suomen turvapaikkajärjestelmä kyllä pitää huolen siitä, että kukaan, joka ei ole oikeutettu pakolaissopimuksen mukaisesti turvapaikkaan, ei tule sitä saamaan – mikä toki pitääkin paikkansa.

Onneksi välillä pääsee pois kärjistyvästä kuplasta. Siirtolaisuus- ja kehityskokouksessa lokakuussa Istanbulissa keskusteltiin paljon "forced migration" -käsitteestä. Pakkosiirtolaisuus kattaa henkilöt, jotka ovat pakotettuja lähtemään pakoon absoluuttista köyhyyttä, näköalattomuutta tai vaikka ilmastonmuutoksen seurauksia, mutta jotka eivät mahdu YK:n pakolaissopimuksen tiukkaan pakolaisen määritelmään, sillä heihin ei kohdistu henkilökohtaista vainoa.

Vastaanotin Istanbulissa ylpeänä kehuja kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n edustajalta siitä, kuinka hienosti Suomessa hoidetaan turvapaikka-asiat. IOM:n kriisityöryhmää johtava henkilö piti Suomea hyvänä esimerkkinä ja edelläkävijänä siinä, että pakkosiirtolaisuus on jo lainsäädännössä huomioitu humanitaarisen suojelun kategoriana. Suomesta voi siis saada kansainvälistä suojelua esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurausten vuoksi.

"Pakolaisten vastaanotto tuntuu pääministereiden silmissä olevan niin suuri uhka, että diktatoriseksi syytetyn Turkin hallituksen kanssa voidaan neuvotella ihmisistä pelinappuloina."

Suomen hallitus palautti minut kuitenkin maan pinnalle nopeasti. Marraskuun alussa sisäministeriö tiedotti, että maahanmuuttolainsäädäntöä "tarkennetaan" EU:n säännösten mukaisesti. "Käytännössä tämä voisi tarkoittaa humanitaarisen suojelun perusteella myönnettävästä oleskeluluvasta luopumista", sisäministeriön tiedotteessa kerrotaan. Se siitä edelläkävijyydestä.

Samaan aikaan kun YK:n ja muiden järjestöjen johtajat kokoontuivat Istanbulissa pohtimaan, miten siirtolaisten ihmisoikeuksia ja elämää voitaisiin suojella nykyistä tehokkaammin, EU-päättäjät keskustelivat Turkin kanssa siitä, miten varmistetaan, että Turkissa jo olevat yli kaksi miljoonaa pakolaista eivät tulisi EU:n alueelle. Turkki käytti viisumivapauskorttinsa ja EU:n oli taivuttava: pakolaisten vastaanotto tuntuu pääministereiden silmissä olevan niin suuri uhka, että diktatoriseksi syytetyn Turkin hallituksen kanssa voidaan neuvotella ihmisistä pelinappuloina.

Ihmisoikeudet takaavat jokaiselle oikeuden hakea turvapaikkaa. Vastaanottomaat ovat velvollisia hakemuksen vastaanottamaan ja käsittelemään. Tätä oikeutta käyttääkseen ihmiset saavat ylittää kansainvälisiä rajoja ilman asiakirjoja. On EU:n omaa syytä, että ihmiset pakotetaan salakuljettajien armoille, sillä muita väyliä hakea turvaa ei EU tarjoa.

Suomi ja EU tuntuvat noudattavan samaa linjaa: mitä enemmän ihmisiä on tulossa, sitä vähemmän oikeuksia heille annetaan. Ihmisoikeudet eivät vain valitettavasti toimi niin: ne joko ovat tai eivät ole. Maailman rikkaimpien valtioiden tulisi pitää huolta, että ne ovat.

Kirjoittaja on Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö. Hän osallistui Global Forum on Migration and Development -kokoukseen lokakuussa osana Suomen delegaatiota.

NäkökulmaSiirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuuspolitiikka Kehys rySuomen Pakolaisapu

Lue myös

Punavalkoinen laiva satamassa.

Koronavirus tyhjensi Välimeren siirtolaisia pelastavista avustuslaivoista –”Tilanne on entistäkin kaoottisempi”, sanoo tutkija

Koronaviruksen aiheuttama hätätila ja Välimeren maiden päätökset ovat tehneet järjestöjen meripelastustoiminnasta lähes mahdotonta. “Tällä hetkellä meillä on Euroopassa kaksi kriisiä. Se, johon kaikki huomio kohdistuu, eli koronavirus, ja kriisi merellä, josta kukaan ei puhu, ja jonka kustannukset maksavat meren yli pyrkivät”, sanoo italialainen tutkija Matteo Villa.
Pakolaisia ristikon takana

EU:n ja Turkin epäonnistunut pakolaissopimus täyttää neljä vuotta – Järjestöt vaativat EU:ta muuttamaan toimintaansa Turkin syyttelyn sijaan

Turvaa hakevien ihmisten hätä Kreikan ja Turkin rajalla on seurausta epäinhimillisestä EU-politiikasta, jossa turvapaikanhakijoihin suhtaudutaan lähinnä politiikan pelinappuloina, kritisoivat Amnesty ja Pakolaisneuvonta.
Pelastusvene, jossa pelastusliivejä

Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”

Yleisötapahtumia perutaan koronan vuoksi ympäri maailman, mutta Kreikan saarten pakolaisleireillä ahtaasti eläminen on ainoa vaihtoehto. Viruksen estäminen leiriolosuhteissa on mahdotonta, sanoo Lääkärit ilman rajoja.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.