Ihmisen arvo | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Ihmisen arvo

Talouskasvu ei synny maanosia ja ihmisiä eristämällä vaan sisäistämällä se, että olemme kaikki samassa Välimerta ylittävässä veneessä, kirjoittaa Milla Mäkinen.


Artikkeli on julkaistu alun perin Maailmantalouden tekijöiden blogissa sekä Demokraatti- lehdessä.

"Ihmiskunnan kaikkien jäsenten luonnollisen arvon ja heidän yhtäläisten ja luovuttamattomien oikeuksiensa tunnustaminen on vapauden, oikeudenmukaisuuden ja rauhan perustana maailmassa. Kun ihmisoikeuksia on väheksytty tai ne on jätetty huomiota vaille, on tapahtunut raakalaistekoja, jotka ovat järkyttäneet ihmiskunnan omaatuntoa", todettiin lähes 70 vuotta sitten ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa. Sodan runtelemassa maailmassa ihmisarvo nousi ennennäkemättömään arvoon. Kun istuu maailman raunioilla, joutuu miettimään tarkkaan, mistä aineksista jälleenrakennus kannattaa aloittaa.

Olen viime aikoina pohtinut kovasti ihmisen yhtäläistä arvoa. Uutisissa on keskusteltu kuumeisesti Välimeren siirtolaistilanteesta. Viime kuussa jopa 700 libyalaisen pelättiin hukkuneen matkalla kohti eurooppalaista hyvinvointia. Hyvinvointikuilu Euroopan ja Afrikan välillä kasvaa päivä päivältä. Se saa ihmiset pyrkimään mantereellemme jopa henkensä uhalla.

Siirtolaisuusilmiö on Suomelle tuttua myös muista yhteyksistä. Lähtihän Suomesta Yhdysvaltoihin 1800- ja 1900-luvun vaihteessa jopa 350 000 ihmistä etsimään parempaa taloudellista toimeentuloa. Suurimman ryhmän muodostivat ne maanviljelijät, joiden omistusoikeudet ja taloudellinen tilanne olivat kotimaassa erittäin heikot. Merkittävä osa suomalaisista lähti matkaan Pohjanmaalta, jossa elettiin nälkävuosien keskellä. Elämän Yhdysvalloissa toivottiin tuovan tähän helpotusta. Olemme siis joskus eläneet myös hyvinvointikuilun toisella puolella.

"Silmien ummistaminen eriarvoisuuden kasvulta on yksi tämän päivän suurimmista raakalaisteoista."

Tänä päivänä samankaltainen eriarvoisuudesta kumpuava hätä on edelleen läsnä monien ihmisten elämässä. EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin mukaan jopa miljoona libyalaista odottaa pääsyä laivaan, jonka he toivovat kuljettavan heidät yli eriarvoisuuden kuilun, pois köyhyydestä ja epävarmasta elämäntilanteesta. Amnesty International arvioi viime vuonna, että jopa 23 000 ihmistä on menettänyt henkensä parempaa elintasoa Euroopasta meriteitse etsiessään. Euroopan unionin ensisijainen reaktio on ollut tiukentaa rajoja, laittoman siirtolaisuusongelman ratkaisemiseksi. Ihmisoikeuksien tunnustaminen on tästä menettelytavasta päätelleen pyyhkiytynyt pois päätöksentekijöiden muistista.

Silmien ummistaminen eriarvoisuuden kasvulta on yksi tämän päivän suurimmista raakalaisteoista. Nyt tarvitaan kiireisesti konkreettisia tekoja kaikkien ihmisarvoisen elämän edistämisen hyväksi.

Elintasokuilua voidaan kaventaa ja eriarvoisuutta vähentää tukemalla laittomiksi siirtolaisiksi ajautuneita ihmisiä heidän lähtömaassaan kehitysyhteistyön avulla. Eriarvoisuuden vähentäminen on yksi Suomen kehityspoliittisen toimenpideohjelman läpileikkaavista tavoitteista. "Erityistä huomiota kiinnitetään haavoittuvien, helposti syrjäytyvien ja syrjittyjen ihmisryhmien oikeuksiin ja tasavertaisiin osallistumismahdollisuuksiin. Virallisen ja epävirallisen talouden sekä koulutetun ja kouluttamattoman työvoiman välistä kuilua pyritään kaventamaan", lausutaan ohjelmassa. Tänä vuonna vietetään kehitysyhteistyön eurooppalaista teemavuotta kaikissa EU-maissa, joka muistuttaa meitä vastuustamme tasavertaisemman maailman rakentamisessa.

Talouskasvukaan ei synny maanosia ja ihmisiä toisista eristämällä. Se syntyy sisäistämällä sen, että olemme oikeasti kaikki siinä samassa, Välimerta ylittävässä, veneessä. Kehitysmaiden talouskasvua on tuettava ja yrittäjyyttä vahvistettava. Eriarvoisuuden kuiluun on puututtava, rakentamalla mantereiden välistä yhteistyötä ja ymmärrystä – ei rajoittamalla laivojen kulkua.

Maailmantalouden tekijät -blogissa esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta kampanjassa mukana olevien järjestöjen virallista kantaa.

Kirjoittaja on Solidaarisuuden ohjelmapäällikkö.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia