Hautala: Ihmisoikeudet kehityspoliittisen ohjelman keskiöön | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Hautala: Ihmisoikeudet kehityspoliittisen ohjelman keskiöön

Kehitysyhteistyöministeri Heidi Hautala haluaa nostaa ihmisoikeudet ja tasa-arvon keskeiselle sijalle uudessa kehityspoliittisessa ohjelmassa.

(Kuva: Euroopan parlamentti / cc 2.0)

Uusi kehityspoliittinen ohjelma ei tee U-käännöstä verrattuna edelliseen ohjelmaan, mutta joitakin uusia painotuksia siihen sisältyy, kehitysyhteistyöministeri Heidi Hautala kertoi tiistaina toimittajille järjestetyssä aamukahvitilaisuudessa.

Edeltäjänsä, Paavo Väyrysen, johdolla valmistellussa ohjelmassa on Hautalan mukaan kestäviä elementtejä, kuten ilmastonmuutoksen ymmärtäminen laajasti. Se säilyy myös uudessa ohjelmassa, samoin panostaminen Keski-Aasiaan. ”Siellä on mahdollisuus vaikuttaa mielenkiintoisiin valtioihin”, Hautala mainitsi.

Tavoitteena on, että tiivis, napakka ja konkreettinen ohjelma olisi valmis vuoden loppuun mennessä. Hautalan mukaan ohjelman tulisi määritellä, millä alueilla toimitaan sekä sen, millaisia keinoja käytetään. ”Ohjelman laatimisprosessi on yhtä tärkeä kuin itse ohjelma”, Hautala painotti.

Omissa linjauksissaan Hautala oli varovainen, mutta ihmisoikeudet ja tasa-arvo, kansalaisyhteiskunnan asema, omistajuus sekä hyvä hallinto tulivat usein esille ministerin puheenvuoroissa.

Ihmisoikeudet ei voi olla tabu

Ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoon liittyen Hautala muistutti, että esimerkiksi Suomen pitkäaikaisimmassa yhteistyömaassa Tansaniassa naiset eivät voi omistaa tai periä maata. Tällaiset syrjivät käytännöt, joihin Hautalan mukaan Suomen ohella koko avunantajayhteisö on osin vastuussa, tulisi nostaa pöydälle myös kahdenvälisissä suhteissa ja edellyttää syrjivien käytäntöjen poistamista.

”Korruptiosta puhuminen oli tabu kymmenen vuotta sitten. Nyt se on täysin korrektia. Kymmenen vuoden kuluttua ihmetellään, miten ihmisoikeudet saattoivat olla vastaava tabu meidän aikanamme”, Hautala muistutti.

Ihmisoikeuksien ohella Hautala painotti kansalaisyhteiskuntien tukemista Suomen kumppanimaissa ja muistutti, ettei voi olla kehitystä ilman kansalaisyhteiskuntaa. Vammaiskysymys on Hautalan mukaan hyvä esimerkki siitä, miten kansalaisyhteiskunnan aktiivisuus on vaikuttanut sekä kehitysmaiden vammaisten kykyyn ajaa oikeuksiaan että lainsäädännön kehittymiseen.

Kehitysmaiden tehtävä oma osuutensa köyhyyden poistamiseksi

Hautala kertoi odottavansa innolla EU:n komission kehityskomissaari Andris Piebalgsin tiedonantoa unionin kehityspolitiikasta. Tiedonannossa linjataan muun muassa budjettitukea ja määritellään uudelleen kehitysmaiden omistajuutta, joka edellyttää, että tietyt perusasiat kumppanimaissa ovat kunnossa.

”Omistajuus edellyttää, että kumppanimaiden hallitukset tekevät oman osuutensa sosiaalisen epätasa-arvon poistamiseksi. Ei voi olla, että talous kasvaa, mutta köyhyys ei poistu”, Hautala painotti.

Kehitysyhteistyövarojen niukkuus asettaa omat reunaehtonsa sille, kuinka suuria muutoksia Suomen kehitysyhteistyössä ja kehityspolitiikassa on mahdollista toteuttaa. Hautala totesi hallitusohjelmassa kirjattujen säästötavoitteiden ongelmallisuuden.

Ministeri ei myös epäili, toteutuuko hallitusohjelman kirjaus päästökauppatulojen suuntaamisesta vuoden 2013 jälkeen kehitysyhteistyöhön. ”En ole sinisilmäinen”, Hautala totesi arvellessaan, että päästökauppatulojen kohdentamisesta taistellaan.

Lisää uusi kommentti