Näkökulmat Veroparatiisit

Eläkeyhtiöt veroparatiisitalouden keskiössä

Myös suomalaiset työeläkeyhtiöt osallistuvat veroparatiisitalouteen. On turha odottaa muutoksen tapahtuvan itsestään, kun suuryritykset käyttävät valtaa työeläkeyhtiöissä ja houkutus vapaamatkustukseen on suuri. Pelisääntöjä on muutettava, kirjoittaa vero-oikeutta tutkiva Lauri Finér.
Taskulaskin
Eläkerahastojen verojen välttelyn maksavat suomalaiset veronmaksajat, muistuttaa Lauri Finér. (Kuva: bradhoc / CC BY 2.0)

Artikkeli on julkaistu alun perin Hiekanjyvät-lehden numerossa 1/2019.

Viime syksynä eduskunnassa käytiin tiukkaa vääntöä, kun se päätti monikansallisten yritysten aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttuvan korkovähennysrajoituksen uudistamisesta. Säännökseen jäi hallituspuolueiden äänintasevapautukseksi kutsutun porsaanreikä, vaikka valtiovarainministeriö ehdotti sen poistamista. Samaan aikaan kansalaisjärjestö Finnwatchin selvitys osoitti, että yksin sähkönsiirtoyhtiö Caruna oli välttänyt tasevapautuksen vuoksi veroja yli kymmenen miljoonan euroa vuosittain.

Työeläkerahastojen rooli

Vähemmälle huomiolle jäi työeläkerahastojen rooli Carunan taustalla. Työeläkeyhtiö Elo sekä Kuntien Eläkevakuutus Kevaomistavat Carunasta yhteensä 20 prosenttia. Myös valtion eläkerahasto VER omistaa pienen siivun ulkomaisenpääomasijoitusrahaston kautta. Lisäksi Kanadan Ontarion provinssin eläkerahaston omistus Carunasta on 40 prosenttia.

Suomalaiset ja kanadalaiset eläkerahastot olivat siis päättämässä järjestelystä, jolla vältettiin veroja Suomessa. Suomalaista eläkerahaa löytyy niin ikään veroja vältelleen sähkönsiirtoyhtiö Elenian takaa. Finnwatchin selvitys osoitti toissa vuonna, että Keva oli sijoittanut kiinteistöihin Iso-Britanniassa veroparatiisi Jerseyn kautta.

Listaa voisi jatkaa. On syytä kysyä, miksi työeläkerahastot osallistuvat veroparatiisitalouteen ja mitä seurauksia sillä on? Vastaus ensimmäiseen kysymykseen on yksinkertainen: aggressiivinen verosuunnittelu kasvattaa eläkerahastojen tuottoa, ainakin lyhyellä aikavälillä. Eläkeyhtiöt selittävät veroparatiisirakenteita myös sillä, että vaihtoehtoja ei ole, kun muut sijoittajat edellyttävät niitä.

Eläkeyhtiöt selittävät veroparatiisirakenteita myös sillä, että vaihtoehtoja ei ole, kun muut sijoittajat edellyttävät niitä.

Vastaukset saattavat kuulostaa järkeviltä, mutta mielikuva murenee hetkessä, kun eläkejärjestelmää tarkastelee tarkemmin. Suomessa työeläkerahastojen pääoma perustuu palkoista ja yrittäjiltä – siis kaikilta suomalaisilta – perittäviin lakisääteisiin työeläkemaksuihin. Työeläkkeet maksetaan rahastoista edelleen palkansaajille, kun he jäävät eläkkeelle. Lakiin perustuvina eläkemaksut luokitellaan veroiksi ja ne pienentävät palkasta käteen jäävää summaa siinä missä palkasta kunnille ja valtiolle maksettava ansiotulovero.

On selvää, että esimerkiksi Carunan välttämät verot on kerättävä joko korottamalla muiden veroja tai leikkaamalla julkisista palveluista. Yhtä kaikki maksajia ovat suomalaiset veronmaksajat– eli samaisten työeläkerahastojen edunsaajat. Carunan tapauksessa lopputulos on suomalaisille negatiivinen, sillä valtaosa verovälttelyn hyödystä valuu ulkomaisille omistajille. Samalla Caruna saa kilpailuetua, kun pienemmät yritykset joutuvat maksamaan veronsa normaalisti.

Ilmiö on malliesimerkki hölmöläisten peiton jatkamisesta

Osaoptimoinnista hyötyvät vain harvat suursijoittajat. Kärsijänä  on erityisesti globaali etelä, missä yritysverotus on tärkeä tulolähde. Aggressiivisen verosuunnittelun ja haitallisen verokilpailun seurauksena yritysveroprosentteja on laskettu globaalisti. Ne ovat viimeisen 40 vuoden aikana puolittuneet keskimäärin alle 25 prosenttiin. Samalla veroja on kerätty yhä enemmän kulutusveroina ja muina tasaveroina, jotka kohdistuvat raskaimmin vähävaraisiin.

On selvää, että esimerkiksi Carunan välttämät verot on kerättävä joko korottamalla muiden veroja tai leikkaamalla julkisista palveluista.

Eläkerahastoissa on kyse myös vallasta. Niissä on Suomessa varoja noin 200 miljardia euroa. Työeläkemaksuja kerättiin vuonna 2017 noin 21 miljardia euroa eli 22 prosenttia koko 97 miljardin euron veropotista.

Eläkerahastot ovat kietoutuneet veroparatiisitalouden verkkoihin, joten niiden johdolla ei ole intressiä muuttaa tilannetta tai kertoa ongelmista avoimesti, vaikka se olisi veronmaksajien etu. Päin vastoin, suurimpia eläkerahastoja hallinnoivat työeläkeyhtiöt kuuluvat finanssialan etujärjestöön, joka lobbasi esimerkiksi tasevapautuksen säilyttämisen puolesta.

Mikä avuksi?

On turha odottaa muutoksen tapahtuvan itsestään, kun suuryritykset käyttävät valtaa työeläkeyhtiöissä ja houkutus vapaamatkustukseen on suuri. Pelisääntöjä on muutettava. Kun aggressiivinen verosuunnittelu tehdään laittomaksi, ei siitä voi enää hyötyä. Se vaatii ennen muuta poliittista tahtoa, kun kansainväliset järjestöt ovat OECD:n johdolla kehittäneet säännöksiä, joilla verovälttelyyn puututaan tehokkaasti.

Kirjoittaja työskentelee veropoliittisena asiantuntijana ja tekee väitöskirjaa kansainvälisestä vero-oikeudesta Helsingin yliopistossa.

Veroparatiisit politiikkatalousyhtiöt Suomi Attac SuomiHiekanjyvät

Lue myös

Taskulaskin

Veroparatiisien vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Suomessa

Kansainväliset asiantuntijat pohtivat ensi viikolla Helsingissä, miten kitkeä verovälttelyä ja laitonta pääomapakoa.

Ecuador näyttää verokurin mallia – kansa äänestää veroparatiiseista

Ecuadorin verotulot ovat kolminkertaistuneet kymmenessä vuodessa, eikä se johdu veronkorotuksista vaan perinnän tehostamisesta, maan ulkoministeri Guillaume Long sanoo.

YK-asiantuntija: Veroparatiisien kiellosta tehtävä sopimus

Verojen välttely veroparatiisien avulla on järjestelmällistä yhteiskunnan ryöstämistä, joka YK:n on aika panna kuriin, vaatii  Alfred de Zayas tuoreessa raportissaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.