Eettisyys painaa vaatetuotannossa yhä enemmän | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Eettisyys painaa vaatetuotannossa yhä enemmän

Suomalaiset työvaatteiden valmistajat ja julkiset hankkijat ovat heränneet vaatetuotannon eettisiin ongelmiin, tosin hitaasti.

Tullin työvaatteiden valmistusta Thaimaassa vuonna 2006. Copyrights: (Kuva: Timo Kuronen / Finnwatch)

Suomalaiset työvaatteiden valmistajat ja julkiset hankkijat ovat alkaneet vaatia alihankkijoiltaan työntekijöiden oikeuksien kunnioittamista aiempaa painokkaammin. Edistys on kuitenkin hidasta.

Tiistaina 8.3. julkaistussa Finnwatchin selvityksessä oli mukana 19 suomalaista julkisen sektorin vaatehankkijaa sekä 14 suurinta suomalaista työvaatevalmistajaa.

Selvityksen mukaan yleisimmin suomalaisten työvaatteet tulevat Virosta. 14 yrityksestä yli puolet hankkii vaatteita kuitenkin myös Aasiasta, jossa työntekijöiden oikeuksien polkeminen on tunnetusti yleistä: palkat eivät riitä elämiseen, päivät ovat pitkiä ja ay-toiminta usein kiellettyä.

Myönteistä on, että kaikki Aasiasta vaatteita hankkivat yritykset edellyttävät alihankkijoilta ainakin jonkinlaisten eettisten kriteerien noudattamista.

Kattavimmat eettiset kriteerit on selvityksen mukaan Kwintet-konsernilla, joka edellyttää esimerkiksi elämiseen riittävän palkan maksamista ja määrää katon viikkotyötunneille.

Julkinen sektori heräämässä

Selvityksessä haastateltiin myös julkisen sektorin vaatehankkijoita. Niistä noin kolmannes edellyttää toimittajiltaan eettisten kriteerien noudattamista.

Kun Finnwatch viimeksi selvitti asiaa vuonna 2006, kriteereitä ei ollut julkisen sektorin hankkijoilla vielä lainkaan.

Nykyisin esimerkiksi Helsingin kaupunki ja Suomen suurin vaatehankkija Puolustusvoimien maavoimien materiaalilaitos vaativat toimittajiaan kunnioittamaan maailman työjärjestö ILO:n määrittelemiä työelämän perusoikeuksia, valtionyhtiöt Finnair ja Posti puolestaan YK:n ihmisoikeusjulistusta.

Valvonta hankalaa

Ongelmana eettisten kriteerien toteuttamisessa on niiden valvonta. Selvityksen mukaan esimerkiksi julkisista hankkijoista eettisyyttä arvioi vaatteiden valmistuspaikoilla vain Finnair.

Aasiasta vaatteita tuovat yritykset sen sijaan kyllä käyvät tehtailla valvomassa kriteereitä, mutta vain neljä käyttää riippumatonta kolmatta osapuolta valvonnassa. Tuloksia ei voi siis välttämättä pitää uskottavina.

Selvitys osoittaa, että valvonta kannattaa. Esimerkiksi ulkopuolista valvojaa käyttävä Kwintet kertoi, että Aasiassa on löydetty vakavia rikkomuksia, kuten kohtuuttomia ylityömääriä ilman korvausta sekä minimipalkkojen alittamista.

Muu Eurooppa edellä

Finnwatchin toiminnanjohtajan Janne Sivosen mukaan yritysten ja julkisten hankkijoiden herääminen eettisiin kriteereihin kertoo siitä, että pitkään käynnissä olleet järjestöjen kampanjat työolojen puolesta ovat alkaneet vaikuttaa vaateteollisuuteen.

Edistys on hänen mukaansa kuitenkin vieläkin liian hidasta.

"Täytyy muistaa, että julkisista hankkijoista kaksi kolmasosaa ei edelleenkään vaadi minkäänlaisten eettisten kriteerien noudattamista. Suomi on näilläkin tuloksilla perässähiihtäjä muihin Euroopan maihin verrattuna."

Esimerkiksi Ruotsissa kuntien hankintaorganisaatioilla on yhteinen eettinen ohjeisto, ja ne käyvät tutustumassa hankintamaiden tehdasoloihin. Belgiassa puolestaan hallitus on päättänyt nostaa kestävien julkisten hankintojen osuuden 50 prosenttiin kaikista hankinnoista.

Lue lisää: Finnwatch: Halvimman markkinat - Julkisten työvaatehankintojen ja -valmistuksen eettisyys: http://www.finnwatch.org/uutiset/131-tyoevaatteiden-tuotanto-oloja-vahditaan-aiempaa-enemmaen

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia