Näkökulmat

Asevelvollisuuden koko hinta

Asevelvollisuuden oletettu edullisuus tulee toiseen valoon, jos laskentaperusteina käytetään muitakin kuin välittömiä kustannuksia. Sadankomitean seminaarissa alustanut kansantaloustieteilijä Tuomas Louhelan mukaan armeijan käyminen maksaa asevelvollisille lähes miljardin.

Asevelvollisuuden oletettu edullisuus tulee toiseen valoon, jos laskentaperusteina käytetään muitakin kuin välittömiä kustannuksia. Sadankomitean seminaarissa alustanut kansantaloustieteilijä Tuomas Louhelan mukaan armeijan käyminen maksaa asevelvollisille lähes miljardin.

Suomalaisessa turvallisuuspoliittisessa keskustelussa asevelvollisuusarmeijan ylläpitoa usein perustellaan sen edullisuudella. Suomen kaltaisen pienen maan voimavarojen ei uskota kestävän muunlaista tapaa puolustuksen ylläpitämiseen, ei varsinkaan silloin, jos vaihtoehtona pidetään vain palkka-armeijaa.

Mitä asevelvollisuus sitten todellisuudessa maksaa? Kansantaloustieteilijä Tuomas Louhela on laskenut asevelvollisuuden kansantaloudellisia kustannuksia. Louhelan mukaan kustannukset ovat prosentti Suomen bruttokansantuotteesta. Asevelvollisille aremijan käymisestä aiheutuu lähes miljardin kustannukset ja yksittäisen asevelvollisen osalta kustannusvaikutus on 32.000 euroa.

Louhela ei ole tarkastellut yksinomaan asevelvollisuusjärjestelmän välittömiä kustannuksia, jotka aiheutuvat varuskuntien ylläpidosta, asevelvollisten päivärahoista ja muista vastaavista kuluista. Niiden lisäksi hänen laskelmansa ottavat huomioon myös asevelvollisuuden vaikutukset koulutuksen lykkääntymiseen ja työelämään siirtymiseen sekä asevelvollisuusajan vaikutuksen palkkakehitykseen.

Eurooppalaisessa vertailussa asevelvollisille aiheutuvat tulonmenetykset olivat Suomessa toiseksi korkeimmat. Vain Kreikassa tulonmenetykset olivat suuremmat, johtuen Suomea pidemmästä palvelusajasta.

Jos asevelvolliset ovat nykyisen järjestelmän häviäjiä, varuskuntien olemassaolo on herkkä asia erityisesti niille pienille maaseutukunnille ja -kaupungeille, joissa varuskunnat ovat merkittäviä työllistäjiä. Kokonaisuudessaan maaseudulla on noin puolet kaikista maamme sotilaista ja asevelvollisista. Suurimmat yksiköt ovat Kajaani (4000), Hattula (1700) ja Säkylä (1600). Säkylässä varuskunnan työllistävä vaikutus on suurin. Siellä lähes joka kolmas on töissä varuskunnassa.

Armeija vai kuntokoulu?

Toinen asevelvollisuuskeskustelussa yleisesti toistettava argumentti on asevelvollisuuden kasvattava vaikutus. Armeija jopa mainostaa itseään Suomen suurimpana kuntokouluna ja asevelvollisuusaikaa pidetään kansalaiskasvatuksellisesti hyödyllisenä.

Vastikään julkistetun ”Tunnetut sotilaat” -tutkimuksen tekijän Mikko Salasuon näkemys armeijan todellisuudesta on raadollisempi. Salasuon mukaan armeijan kaikki resurssit on suunnattu 12 kuukautta palvelevien varusmiesten kouluttamiseen. Tästä seuraa, että heidän palvelusmotivaationsa on korkea, mutta lyhyempää, kuuden tai yhdeksän kuukauden, palvelusta suorittavat turhautuvat, koska heidän koulutukseensa ei panosteta.

Salasuo kertoi myös hämmmästyneensä siitä todellisuuksien välisestä kuilusta, jossa toisaalta pääesikunnassa ja toisaalta varuskunnissa eletään. Keskusteluissaan pääesikunnan upseerien kanssa Salasuo kertoi heidän vakuuttaneen, että esimerkiksi kaikki koulutussuunnitelmiin kirjatut tavoitteet myös toteutuvat.

Varuskunnissa sen sijaan upseeritkin myönsivät, ettei kaikkia tavoitteita kyetä saavuttamaan, mutta minkäänlaista toimivaa palautejärjestelmää ei ole olemassa, jolla varuskuntien todellisuus välittyisi pääesikuntaan.

Näkökulma aseet & armeijatalous Suomi

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.