Näkökulmat Arktiksen tulevaisuus

Arktis – ilmastonmuutoksen uhri ja symboli

Öljynporaus Arktiksella on sekä ympäristöllisesti että taloudellisesti riskialtista, muistuttaa Juha Aromaa.
(Kuva: NASA / Kathryn Hansen / cc 2.0)

Artikkeli on julkaistu alun perin Natura-lehden numerossa 3/2014. Tilaa lehti täältä.

Greenpeace on työskennellyt pitkään ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Yksi tärkeimmistä siihen liittyvistä tavoitteista on Arktiksen suojelu.

Ympäristöjärjestö Greenpeacen arktis-kampanjassa on kysymys erityisesti arktisen merialueen suojelusta. Rajauksena on käytetty aluetta, joka on keskimääräinen talven suurin pohjoisen merijään laajuus vuosina 1981‒2010. Tämä alueellisesti varsin suppea rajaus on valittu sillä perusteella, että akuuteimmat uhat arktiselle luonnolle liittyvät juuri merellä tapahtuviin uhkiin, öljynporaukseen ja teolliseen kalastukseen.

Arktinen merialue on nurinkurisessa tilanteessa. Sen ekosysteemejä uhkaa jo ilmastonmuutos sinänsä, ja sen lisäksi ihmisen toiminta lisää vaikutusta entisestään. Sulava merijää on jo houkutellut öljy-yhtiöitä poraamaan öljyä alueella. Samoin kalastuslaivastoille aukeaa tie uusille kalavesille.

Akuutein uhka on öljynporaus. Kaupallista öljynporausta ei joulukuuhun 2013 mennessä tehty missään jäätyvällä merialueella. Juuri arktiset olosuhteet tekevät öljynporauksesta poikkeuksellisen vaarallista ympäristölle, eikä sitä sen vuoksi pidä aloittaa.

Tällä hetkellä ei ole olemassa tekniikkaa, jolla suuria määriä öljyä saataisiin puhdistettua jäästä. Suuret öljyvuodot kestävät pahimmillaan viikkoja ja jopa kuukausia. Jos meri jäätyy, jään alle suihkuavaa vuotoa ei voi pysäyttää. Muutamissa pohjoisissa maissa, kuten Suomessa, on kokemusta öljyntorjunnasta jäissä, mutta se ei riitä. Todellisuudessa torjutut vuodot ovat olleet vain hyvin pieniä, laivoista tapahtuneita vuotoja, eikä niitä voi verrata öljynporauksessa tapahtuviin vuotoihin – puhumattakaan Meksikonlahden öljyonnettomuuden kokoisista ympäristökatastrofeista.

"Arktisessa öljynporauksessa on kyse ennen kokemattomasta uhasta herkälle Pohjoisen jäämeren ekosysteemille."

Suurin osa arktista öljynporausta suunnittelevista öljy-yhtiöistä suunnittelee poraavansa öljyä normaalilla kalustolla, johon on tehty joitain muutoksia arktisten olosuhteiden varalle. Näillä öljynporauslautoilla ei voi kuitenkaan porata jäissä, ja ne vaativat ympärilleen laivaston, joka estää myös kesäisin liikkuvan ajojään ja jäävuorien ajautumisen porauslautan lähelle. Koska normaaleilla öljynporauslautoilla voi porata vain sulassa vedessä, öljy-yhtiöiden käytettävissä oleva porausaika on lyhyt. Kustannukset nousevat korkeiksi ja monet öljy-yhtiöt ovat keskeyttäneet poraushankkeensa toistaiseksi.

Ainoa öljy-yhtiö, joka on rakentanut myös talvella käytettävän öljynporauslautan, on venäläinen Gazprom. Se aloitti poraamisen Prirazlomnaja-öljynporauslautalla Petšoranmerellä joulukuussa 2013. Poraamista edelsi kaksi Greenpeacen aktivistien mielenosoitusta, toinen syyskuussa 2012 ja toinen syyskuussa 2013. Näistä jälkimmäinen johti aktivistien vangitsemiseen yli kahdeksi kuukaudeksi.

Gazpromin Prirazlomnaja-öljynporauslautta on tällä hetkellä ainoa jäätyvällä merialueella poraava öljynporauslautta. Shell on keskeyttänyt toistaiseksi hankkeensa Alaskan pohjoispuolella, myöskään öljy-yhtiö Statoil ei löytänyt koeporauksissaan öljyä Barentsinmereltä. Statoil ei tosin etsinyt öljyä jäätyvältä merialueelta vaan jään reunan läheisyydestä. Öljyvuoto aiheuttaisi alueella kuitenkin vastaavan riskin kuin jäätyvällä merellä.

Gazpromin lisäksi ainoa Arktiksella poraava yhtiö on yhdysvaltalaisen Exxonin ja venäläisen Rosneftin yhteisyritys, joka on tämän vuoden sulan veden aikana aloittamassa poraukset Karanmerellä.

Arktisessa öljynporauksessa on luonnollisesti kyse ennen kokemattomasta uhasta herkälle Pohjoisen jäämeren ekosysteemille, jonka leimaava piirre on vuoroin sulava ja laajeneva jää. Lisäksi kysymys on mitä suurimmassa määrin ilmastonmuutoksesta. Ilmastotieteilijöiden mukaan meillä ei ole varaa polttaa edes nykyisin tunnettuja öljyvaroja. Tätä taustaa vasten on vaikea ymmärtää, millä logiikalla öljy-yhtiöiden olisi etsittävä uusia varoja alueelta, jossa öljynporaukseen sisältyy erityisen suuri riski.

Rohkaisuna kamppailussa Arktiksen puolesta on esimerkki maapallon vastakkaiselta puolelta. Antarktis suojeltiin vuonna 1991, jolloin Etelämannerta koskevaan sopimukseen liitettiin pöytäkirja ympäristön suojelusta. Greenpeace kampanjoi aikanaan aktiivisesti myös Antarktiksen suojelun puolesta.

Ensimmäinen askel Arktiksen suojelussa olisi suojelualueen perustaminen pohjoisnavan ympärille alueelle, joka on kaikkien rantavaltioiden talousvyöhykkeiden ulkopuolella. Tämän ytimen ulkopuolella öljynporaus ja teollinen kalastus olisi kiellettävä kansainvälisin sopimuksin. Vaikka tavoite tuntuu nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa vaikeasti saavutettavalta, ilmastopolitiikan dynamiikka voi auttaa parhaassa tapauksessa oikeaan suuntaan. Arktinen öljynporaus on taloudellisesti riskialtista. Jos muilla ilmastopoliittisilla toimilla öljyn kulutusta saadaan supistettua, arktinen öljyryntäys ei näytä taloudellisesti houkuttelevalta. Yhdysvalloissa ja Euroopan unionissa öljynkulutus on jo kääntynyt laskuun.

Elämme aikakautta, jolloin ilmastonmuutos on torjuttava. Arktiksen pelastaminen on tätä aikakautta määrittävä kamppailu. Sen takia siihen ovat niin monet valmiita antamaan paljon.

Greenpeace on kansainvälinen ympäristöjärjestö, jonka toimintatapa on osoittaa ympäristöongelmia ja omalla toiminnallaan innostaa kansalaisia tulemaan mukaan kampanjoimaan ympäristöongelmien ratkaisemiseksi.

Kirjoittaja on Greenpeace Nordicin viestintäpäällikkö.

NäkökulmaArktiksen tulevaisuus energiailmastonmuutosmeretsaastuminensuojelu Natura

Lue myös

Näkökulma: Arktinen yhteistyö rauhan edistäjänä?

Ilmastonmuutos on aito uhka arktisilla alueilla, mutta sillä voi olla myös kansainvälisen yhteistyön kautta syntyviä positiivisia vaikutuksia, kirjoittaa Liisa Kauppila.

Shell saa jatkaa öljynporausta Arktiksella

Ympäristöjärjestöt ovat Yhdysvaltain viranomaisten päätöksestä tyrmistyneitä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.