Arabimaiden kehitys edellyttää turvallisuutta | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Arabimaiden kehitys edellyttää turvallisuutta

Heikko turvallisuustilanne estää arabimaita kehittymästä ja houkuttelemasta ulkomaisia investointeja, todettiin Arabimaat, länsimaat ja turvallinen kehitys –seminaarissa keskiviikkona. Demokratiakehityksen tiellä seisoo useissa maissa vahva armeija, jota terrorismin uudet muodot ja ääriliikkeiden nousu ovat vahvistaneet entisestään.

Heikko turvallisuustilanne estää arabimaita kehittymästä ja houkuttelemasta ulkomaisia investointeja, todettiin Arabimaat, länsimaat ja turvallinen kehitys –seminaarissa keskiviikkona. Demokratiakehityksen tiellä seisoo useissa maissa vahva armeija, jota terrorismin uudet muodot ja ääriliikkeiden nousu ovat vahvistaneet entisestään.

”Turvallisuuden ja kehityksen suhteesta puhuttaessa keskeinen kysymys on, miten samanaikaisesti maksimoidaan kehityksen tuoma hyöty, jaetaan se kaikille tasapuolisesesti ja minimoidaan turvattomuus”, kiteytti Arabimaat, länsimaat ja turvallinen kehitys -seminaarissa keskiviikkona puhunut Rabatin Muhammed V-yliopiston professori Assia Bensalah Aloui.

Aloui muistutti myös, että yhteistyötä tiivistämällä turvallisuus- ja kehitysasioiden kanssa työskentelevät tahot voisivat saada aikaan enemmän. UNDP:n viime vuonna julkaiseman arabimaiden Ihmimillisen kehityksen raportin mukaan alueella on otettu edistysaskeleita, mutta epäkohtia löytyy valitettavan paljon. Vakavimpia kipupisteitä raportin mukaan ovat tiedon ja teknologian kehitys, sekä kansalaisvapauksien ja naisten oikeuksien heikkous.

”Koko alue on jäänyt jälkeen kehityksestä muuhun maailmaan verrattuna. Toisilla alueilla, kuten juuri tietoyhteiskunnan osalta se on jäänyt jälkeen myös kehitysmaiden keskitasosta”, toetsi Aloui.

 

Poliittinen ja taloudellinen uudistus voi tapahtua vain sisältäpäin

 

Poliittinen ja taloudellinen uudistus arabimaissa on Alouin mukaan väistämättä edessä, jos halutaan päästä pysyvään rauhaan ja mahdollistaa kehitys. ”On itsestään selvää, että uudistusten pitää syntyä sisältäpäin ja vastuu niistä on arabimailla. Itsestään selvää on kuitenkin myös se, että ne tarvitsevat tukea”.

Lupaavia esimerkkejä demokratian juurruttamisesta löytyy Alouin kotimaasta Marokosta. ”Kansalaisyhteiskunnan ja etenkin naisten osallistuminen on lisääntynyt huimasti kansalaisoikeuksia koskevan lakiuudistuksen jälkeen. Uudet teemat kuten aids ja raiskaukset ovat nousseet esiin ja herättäneet radikaalia keskustelua vanhoillisessa yhteiskunnassa”, hän kertoi.

”Kaikkialla arabimaailmassa unelmoidaan vapaasta poliittisesta oppositiosta”, sanoi Aloui. Samalla hän kuitenkin muistutti, että lähes kaikissa arabimaissa demokratian tiellä on vahva vastustaja: armeija. Historiallisista ja taloudellisista syistä armeijan ja politiikan suhde on ollut vahva useassa maassa. Uudet terrorismin muodot ja ääriliikkeiden nousu ovat vahvistaneet armeijan asemaa entisestään.

Arabimaailma on ainoa alue maailmassa, jossa investointien määrä laskee jatkuvasti. Paikoitellen työttömyysaste nousee 70 prosenttiin ja kolmensadan miljoonan asukkaan alueen yhteenlaskettu bruttokansantuote on samaa tasoa kuin Italian. Seminaarissa puhuneet liike-elämän edustajat olivat yksimielisiä siitä, että heikko turvallisuustilanne on suurin syy investointien vähyydelle.

 

Irakissa on tehty kaikki mahdolliset virheet

 

”Irak on hyvä esimerkki yrityksestä pakottaa uudistuksia ulkoapäin”, sanoi puheenvuorossaan Kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun liiton toimialajohtaja Ibrahim Osman, joka on liiton Irakin operaation johtaja.

”Poliittisen vapauden tuominen Irakiin ei ole onnistunut, sillä vaikka ihmisillä on teoriassa vapaus valita, ei maassa ole toimivia poliittisia instituutioita.Talouden suhteen tilanne on sama. Kauppojen hyllyt pursuavat tavaraa, mutta ihmisillä ei ole rahaa ostaa mitään”, sanoi Osman.

Osman ja Aloui ovat molemmat sitä mieltä, että Irakin pelastamiseksi YK:n ja kansainvälisen yhteisön asemaa tulee vahvistaa, ellei jo ole liian myöhäistä muuttaa sitä negatiivista mielikuvaa, joka USA:n joukkojen käytöksen vuoksi kaikkiin länsimaihin liitetään.

Osmanin mukaan länsi on nähnyt arabimaailman aina omien intressiensä kautta, ei tasaveroisena kumppanina. ”Se on sulkenut silmänsä ihmisoikeusloukkauksilta, kunhan vain on saanut haluamansa. Uudistuksia on tuettu samasta syystä, ei ihmisten hyvinvoinnin vuoksi”, hän totesi.

Sekä Osmanin että Alouin mukaan kumppanuus on kuitenkin ainoa vaihtoehto ratkaista Israelin ja palestiinalaisten välinen konflikti ja pysäyttää arabimaiden taloudellinen alamäki. Osman näkee, että avaimet kumppanuuteen löytyvät ymmärryksen, luottamuksen ja kompromissien kautta.

”Panostaminen virallisiin rakenteisiin ei yksin riitä. Hyvän hallinnon lisäksi kansalaisyhteiskuntaa ja oppositiota tulee tukea, mutta ei minkään valmiin kaavan mukaan vaan keskustelun ja osallistumisen kautta”.

Seminaarin järjestivät Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta, Kehityspoliittisen toimikunta ja ulkoministeriö.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia