Näkökulmat

Äityiden ristitulessa

Äitiyden ristitulessa periytyy niin ihmisoikeusloukkauksia kuin rohkeutta niiden vastustamiseen, kirjoittaa Milla Mäkinen.
(Kuva: Alex E. Proimos / cc 2.0)

Tämä kirjoitus on julkaistu alun perin Solidaaruus-järjestön blogissa.

Äitiyteen liitetään ympäri maailman häivähdys pyhyyttä – naisen arvo nousee monessa kulttuurissa äitiyden myötä. Äitiys on keskiössä myös köyhyyden vastaisessa taistelussa. Koulutus, arvot ja tietotaidot kulkeutuvat tutkimusten mukaan tehokkaimmin juuri äideiltä lapsille. Äitiyden ristitulessa periytyy myös ihmisoikeusloukkauksia sekä rohkeutta niiden vastustamiseen.

Äitienpäivän alla on luontevaa pysähtyä hetkeksi miettimään, mitä äitiys merkitsee. Minulle oma äiti on ollut syli, joka on lohduttanut heikkoina hetkinä. Äiti on patistanut lukioon, tukenut yliopisto-opintojani ja antanut kullan arvoisia neuvoja työelämässä selviämiseen. Äiti on myös ohjannut minua oman äitiyteni toteuttamisessa. Äitini on minulle korvaamaton tuki ja turva.

Suomalaisten äitien rooli on aikojen myötä muuttunut merkittävästi. Päivähoidon yleistyessä ja perhekoon pienentyessä äitiys ei enää tarkoita naisen jäämistä kotiin kasvattamaan lapsia miesten tehdessä kodin ulkopuoliset työt. Muualla maailmassa rooliasetelma on kuitenkin edelleen varsin selkeä. Lasten kasvatus lepää monissa maissa yksinomaan äitien harteilla.

Äitien tiedot, taidot ja näkemykset kulkeutuvat sukupolvelta toiselle ympäri maailmaa. Äideiltä lapsille periytyvät myös lukutaidottomuus, köyhyys ja alhainen oman arvon tunne. Yhteiskunnissa, joissa naiset ovat kasvaneet omaan äitiyteensä epätasa-arvoisessa asetelmassa, myös sukupuolisyrjintä periytyy sukupolvelta toiselle heidän kauttaan.

Kouluttamattomien äitien lapset jäävät todennäköisemmin ilman koulutusta kuin koulutettujen äitien lapset. Tutkimusten mukaan perheväkivalta selittyy osin sen sukupolvisella kierteellä – väkivallan sietäminen ja käyttäminen periytyvät vanhemmilta lapsille. Äiti, joka toivoo tyttärelleen avioliiton tuomaa tulevaisuuden turvaa ja uskoo, että avioliittoaikeet voivat kaatua siihen, ettei tyttären sukuelimiä ole silvottu, saattaa kannustaa omaa tytärtään käymään läpi hengenvaarallisen toimenpiteen.

Lähtökohtaisesti äitiyden perusasetelma on sama. Kaikki nämä äidit toivovat lapsilleen parasta. Kaikki he haluavat luoda lapsilleen turvaa – niin kuin oma äitinikin. Monet käsitykset hyvästä äitiydestä saattavat olla maailmanlaajuisia. Äitejä ympäröivän yhteiskunnan asettamat pelisäännöt naisten ja miesten rooleista kuitenkin eroavat paljonkin toisistaan. Nämä yhteiskunnalliset normit määrittelevät myös hyvän äitiyden toteuttamistapoja.

Epätasa-arvoisessa yhteiskunnassa se, mikä määritellään tytöille "hyväksi" voi olla heille pahaksi. Tyttäriä tukeva ja turvaava äitiys saattaa näissä olosuhteissa tarkoittaa asettumista koko ympäröivää maailmaa vastaan.

Somalimaassa rohkeat äidit murtavat haitallisia perinteitä kieltäytyen tyttöjensä sukuelinten silpomisesta. Ugandassa uskaliaat äidit marssivat pois perheväkivaltatilanteista ja osoittavat lapsilleen, että kenenkään ei tule sietää oman ruumiillisen koskemattomuutensa rikkomista. Nicaraguassa mehiläishoidosta uuden toimeentulomuodon saaneet naiset sijoittavat tulonsa lyhentymättöminä perheensä hyvinvointiin ja lastensa koulutukseen.

Jotta äidit voisivat antaa lapsilleen tukea ja turvaa, he tarvitsevat ympäröivän yhteiskunnan tukea ja turvaa. Tyttöjen koulutukseen panostamisella, naisten taloudellisen itsenäisyyden edistämisellä ja perheväkivaltaa ennaltaehkäisevän työn kehittämisellä voidaan saada aikaan ihmeitä. Maailma tarvitsee koulutettuja, työtätekeviä, ehjiä äitejä. He ovat korvaamattomia.

Kati Varjusta lainaten, äitiydellä on kaksijakoinen luonne. "Äitiydessä yhdistyy sekä arkinen kokemus että myyttiset, menneisyydestä kumpuavat maailmanselitykset."

Äitiydessä lepää mahdollisuus muuttaa maailmaa.

Kirjoittaja on Solidaarisuuden tasa-arvokoordinaattori.

Näkökulma ihmisoikeudetgenderseksuaalisuuskulttuuri Solidaarisuus

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.