Suomi
Tunnetut suomalaisvaikuttajat haluavat, että vaaleissa keskustellaan muustakin kuin sotilaallisesta turvallisuudesta – ”Kun puhutaan turvallisuudesta, ei tule unohtaa kaikkein tärkeintä: ihmisiä”
Tunnetut suomalaisvaikuttajat haluavat, että vaaleissa keskustellaan muustakin kuin sotilaallisesta turvallisuudesta – ”Kun puhutaan turvallisuudesta, ei tule unohtaa kaikkein tärkeintä: ihmisiä”
Muun muassa presidentti Tarja Halonen, entinen puolustusministeri Elisabeth Rehn ja THL:n johtaja Mika Salminen ovat allekirjoittaneet vetoomuksen, jossa halutaan nostaa Suomen ulkopolitiikan suunta ja arvot osaksi vaalikeskustelua.
Eduskuntavaaleista on tulossa leikkausvaalit – Miten käy kehitysyhteistyön?
Eduskuntavaaleista on tulossa leikkausvaalit – Miten käy kehitysyhteistyön?
Perussuomalaiset on uhannut mittavilla kehitysyhteistyöleikkauksilla, jos se pääsee määräävään asemaan uudessa hallituksessa. Asiantuntijat toivovat vaalien alla keskustelua siitä, mikä Suomen rooli kansainvälisillä areenoilla oikein on – vai onko sitä. ”Jos Suomi irtautuisi kehitysyhteistyöstä, samalla se irtautuisi myös kansainvälisestä viiteryhmästään. Se olisi aika yksinäinen maailma”, toteaa akatemiatutkija Eija Ranta.
Mitattu tehokkuus ei riitä kehityspolitiikan perusteluksi
Mitattu tehokkuus ei riitä kehityspolitiikan perusteluksi
Kehityspolitiikan tehokkuuden seuranta on kasvanut 2000-luvulla. Mittauskoneiston kasvavat vaatimukset kuitenkin uhkaavat etenkin pienimpiä kehitysyhteistyötoimijoita. Tehokkuuspuhe ei myöskään motivoi ihmisiä yhteiskunnalliseen toimintaan, kirjoittaa tutkija Matti Ylönen.
Selvitys: Suomi tarvitsee tasa-arvoisempaa ulkopolitiikkaa, Nato-päätös tuorein esimerkki sukupuolivaikutusten unohtamisesta
Selvitys: Suomi tarvitsee tasa-arvoisempaa ulkopolitiikkaa, Nato-päätös tuorein esimerkki sukupuolivaikutusten unohtamisesta
Suomesta voisi tulla suunnannäyttäjä tasa-arvoisessa ulkopolitiikassa, mutta sitä varten sen pitää tehdä perustavanlaatuisia korjausliikkeitä, todetaan lastenoikeusjärjestö Planin tilaamassa selvityksessä. ”Olisi iso muutos, jos ajateltaisiin, että feministisellä tiedolla on jotain tarjottavaa laajalle ulko- ja turvallisuuspoliittiselle keskustelulle”, sanoo tutkija Minna Lyytikäinen.
Mikä maailman tilassa huolettaa, Tomi Järvinen?
Mikä maailman tilassa huolettaa, Tomi Järvinen?
Vaikka maailmassa on päällekkäin monta kriisiä ja keskustelukulttuuri on kärjistynyt, solidaarisuus ja ihmisen halu auttaa lähimmäistä antavat Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtajalle Tomi Järviselle toivoa.
Suomessa on suojeltava paremmin mielenosoitusoikeuden toteutumista, sanoo Amnesty – Tuoreen raportin mukaan poliisi syyllistyy ylilyönteihin ja väärintulkintoihin
Suomessa on suojeltava paremmin mielenosoitusoikeuden toteutumista, sanoo Amnesty – Tuoreen raportin mukaan poliisi syyllistyy ylilyönteihin ja väärintulkintoihin
Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn tarkkailijat ovat seuranneet, miten kokoontumisvapaus toteutuu Suomessa. Vaikka poliisi turvaa pääosin mielenosoittajien oikeudet, ongelmia on esimerkiksi kiinniotto- ja siirtotilanteissa. Samaan aikaan suomalaisten tietämys kokoontumisvapauden perusteista on heikolla tolalla. ”Se on vaarallinen yhtälö”, toteaa Amnestyn Suomen osaston asiantuntija Anu Tuukkanen.
Nato-jäsenyys vie Suomen ydinasepelotteen suojiin – Miten ydinaseriisuntaa jatkossa edistetään?
Nato-jäsenyys vie Suomen ydinasepelotteen suojiin – Miten ydinaseriisuntaa jatkossa edistetään?
Suomi on perinteisesti ajanut ulkopolitiikassaan ydinaseiden vähentämistä maailmasta. Naton jäsenenä se joutuu pohtimaan, miten käytännössä tukea yhtä aikaa sekä ydinaseriisuntaa että ydinpelotetta. ”Jatkossa Suomen pitää miettiä, mitä ydinaseriisunnan kannattaminen käytännössä tarkoittaa ja miten se osaltaan elää ristiriidan kanssa”, sanoo tutkija Tytti Erästö.
Raportti: Suomen pitäisi edistää ihmisoikeuksia kehitysyhteistyössään kunnianhimoisemmin, sillä niitä haastetaan maailmalla yhä enemmän
Raportti: Suomen pitäisi edistää ihmisoikeuksia kehitysyhteistyössään kunnianhimoisemmin, sillä niitä haastetaan maailmalla yhä enemmän
Ihmisoikeuksia kyseenalaistetaan esimerkiksi anti-gender-liikkeen muodossa. Suomessa kehitysyhteistyötä ajaa ihmisoikeusperustaisuus, mutta sitä voitaisiin toteuttaa paremmin, todetaan Kehityspoliittisen toimikunnan tuoreessa analyysissä.
2000-luvun alun kansalaisliikkeet vastustivat ”Maailmanpankkia, kapitalismia ja kaikkea muutakin pahaa tässä maailmassa” – Jouko Aaltosen uusi dokumenttielokuva antaa äänen radikaalille aktivistisukupolvelle
2000-luvun alun kansalaisliikkeet vastustivat ”Maailmanpankkia, kapitalismia ja kaikkea muutakin pahaa tässä maailmassa” – Jouko Aaltosen uusi dokumenttielokuva antaa äänen radikaalille aktivistisukupolvelle
Dokumenttielokuva Miten korjata maailma nostaa esiin varjoon jääneet kansalaisliikkeet, joiden ansiosta esimerkiksi graffiteista ja perustulosta keskustellaan nykyään myös valtavirtapolitiikassa. Ohjaaja Jouko Aaltosta kiinnostavat yhteiskunnalliset liikkeet, jotka yrittävät muuttaa maailmaa. Hänen mukaansa on ”pönttö ajatus”, että kyse olisi vain nuorison hulinoinnista.