Kampanjat

Rauhanliitto ja Sadankomitea: Naton erimielisyydet edelleen kasvamassa?

Brysselin Nato-huippukokouksen todennäköinen lopputulos on hajanaisempi ja vahvemmin ydinaseisiin tukeutuva Nato, sanovat rauhanjärjestöt.

Brysselissä keskiviikkona käynnistyvä Naton huippukokous uhkaa kärjistää sotilasliiton jo valmiiksi jännittyneitä suhteita Yhdysvaltojen ja eurooppalaisten jäsenmaiden välillä. Todennäköinen lopputulos on hajanaisempi ja vahvemmin ydinaseisiin tukeutuva Nato.

Merkittävin Naton hajanaisuutta lisäävä tekijä on Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin muotoilema Amerikka ensin -politiikka ja siihen liittyvä irrottautuminen monenkeskeisestä sopimusjärjestelmästä. Yhdysvallat ja presidentti Trump näkevät eurooppalaiset Nato-maat vapaamatkustajina, joilla ei ole halua panostaa riittävästi puolustukseen.

Painostaakseen liittouman eurooppalaisia maita nostamaan puolustusmäärärahat vähintään kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, presidentti Trump on lähettänyt tiukkasävyisiä kirjeitä useille valtionpäämiehille.

"Eurooppalaiset armeijat eivät kuitenkaan elä niukkuudessa. EU-maat käyttävät puolustukseen rahaa enemmän kuin Kiina ja eurooppalaiset Nato-maat lähes neljä kertaa niin paljon kuin Venäjä. Eikä kahden prosentin BKT-osuus välttämättä edes merkitse puolustuksen tehostumista", Sadankomitean puheenjohtaja Timo Mielonen muistuttaa.

Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenttien tapaaminen Helsingissä Naton huippukokouksen jälkeen on omiaan lisäämään Brysselin kokouksen ongelmia. Mielosen mukaan vaarana on, että presidentti Trump tapaamisessaan presidentti Vladimir Putinin kanssa repisi rikki Naton huippukokouksessa mahdollisesti sovitut asiat samaan tapaan kuin mitä hän teki G-7 maiden kokouksen jälkeen.

Ydinaseiden lisäämisestä niiden rajoittamiseen

Varustelurahoituksen kasvattamisen, uusien nopean toiminnan joukkojen perustamisen ja ydinaseisiin sitoutumisen sijaan Naton tulisi keskittyä sekä tavanomaisten että ydinaseiden vähentämiseen, asevalvonnan tehostamiseen ja dialogiin näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

"Erityisesti eurooppalaisten Nato-maiden tulisi rohkaista Yhdysvaltoja ja Venäjää jatkamaan New START- ja INF-sopimuksia, samoin pienentämään välittömässä valmiudessa olevien ydinohjusten määrää. Tämä yksittäinen toimi vähentäisi merkittävästi vahingossa käynnistyvän ydinsodan vaaraa", Suomen Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg esittää.

Euroopan turvallisuutta voitaisiin Crobergin mukaan merkittävästi vahvistaa sopimalla kaikkien ydinaseiden poistamisesta Euroopasta sekä Venäjän Eurooppaan rajautuvista osista. "Ydinaseiden määrän vähentäminen Euroopassa on aikaisemmin kirjattu myös Naton strategisiin tavoitteisiin, mutta viime aikoina liittouma on kaavaillut uusien ydinaseiden sijoittamista Eurooppaan", Cronberg toteaa.

SadankomiteaSuomen Rauhanliitto

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.