Kirkon Ulkomaanapu valittiin yksimielisesti kansainvälisen rauhanverkoston sihteeristöksi

Kirkon Ulkomaanapu jatkaa työtään Uskonnollisten ja perinteisten toimijoiden rauhanverkoston sihteeristönä vuoden 2017 jälkeen. Valinta kaudelle 2018-2020 oli yksimielinen.

Jatkosta päätti rauhanverkoston ydinryhmä tiistaina Yhdysvalloissa. Siihen kuuluvat järjestöt Religions for Peace, Organization of Islamic Cooperation, International Dialogue Center (KAICIID) ja Kirkon Ulkomaanapu.

Valinta oli rauhanverkoston johtajan Antti Pentikäisen mukaan iso luottamuksen osoitus.

”Olemme pystyneet luomaan uusia rauhanvälitystapoja heimo- ja uskonnollisten johtajien kanssa”, Pentikäinen sanoo.

Ulkomaanavulla on pitkä kokemus työstä maailman hauraimmissa valtioissa, kuten Etelä-Sudanissa, Keski-Afrikan tasavallassa ja Somaliassa. Rauhanprosesseissa usein merkittävä osa väestöstä jätetään ulkopuolelle, etenkin nuoret, naiset, eri uskontoryhmät ja pakolaiset. Kestävän rauhan aikaansaaminen on siksi vaikeaa.

Ulkomaanapu on erikoistunut auttamaan näitä ryhmiä sekä paikallisiin sovintoihin että mukaan korkean tason neuvotteluihin. Siksi YK pyysi Ulkomaanapua perustamaan rauhanverkoston vuonna 2013.

Verkosto ja sen kumppanit ovat viime aikoina tehneet esimerkiksi rauhanvälitystä Libyassa. Maassa ei käytännössä enää ole valtiorakenteita, mutta silti suurimmassa osassa Libyaa on säilynyt suhteellinen rauha. Se johtuu vahvoista heimoista, joilla on vaikutusvaltaa noin 60 prosenttiin Libyan väestöstä. Välityksen ansiosta heimot ovat päässeet sovintoon keskenään ja hyväksyneet naisten osallistumisen neuvotteluihin. Verkoston tuella heidät on linkitetty YK:n johtamaan kansalliseen rauhanprosessiin.

”Useat rauhanvälityksen toimijat tunnustavat, että hotellidiplomatian aika on ohi. He haluavat oppia, miten prosessien ulkopuolelle jätettyjen ryhmien kanssa voi neuvotella”, Pentikäinen sanoo.

Suomi hyötyy kansainvälisestä osaamisesta

Rauhanverkoston ja Kirkon Ulkomaanavun työ on tullut tunnetuksi myös harvinaisesta ensikäden tutkimustiedosta. Syksyllä julkaistut tutkimustulokset kertoivat ääriryhmä Boko Haramiin liittymisen ja ryhmästä irtautumisen syistä. Otos haastatelluista entisistä taistelijoista oli toistaiseksi laajin maailmassa, ja tulokset herättivät paljon kiinnostusta niin kansainvälisessä mediassa kuin tutkijayhteisöjen parissa.

Asiantuntemusta hyödynnetään myös Suomessa. Syksyllä käynnistyneen Reach Out -hankkeen tavoitteena on ehkäistä radikalisaatiota Suomessa.

Rauhanverkostossa on noin 50 jäsentä, muun muassa valtiollisia ja kansainvälisiä organisaatioita, kansalaisjärjestöjä ja akateemisia laitoksia. Verkoston ydinryhmää tukevat myös YK:n rauhanvälitysyksikkö (MSU) ja YK:n sivilisaatioiden allianssi (UNAOC).