"Korkeassa asemassakin olevat henkilöt ovat kyseenalaistaneet perustuslakia Suomessa. Euroopassa Unkari ja Puola ovat huolestuttavalla tiellä oikeusvaltion ja demokratian heikentämisessä. Suomen kannattaa pitää ylväästi huolta oikeusvaltioperiaatteiden toteutumisesta", sanoo Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila.

Seminaarissa valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen kertasi perustuslain lähtökohdan:

"Perustuslaki on jokaisen Suomessa olevan ihmisen, ei vain Suomen kansalaisten, laki", kertoo Ojanen.

Lisäksi Ojanen korostaa perustuslain riippumattomuutta päivänpolitiikasta:

"Perustuslaki ei ole päivän-, puolue- tai suhdannepolitiikan väline. Perustuslaki säätelee vallankäyttöä. Sen kiireellinen muuttaminen edellyttää 'välttämätöntä tarvetta'", Ojanen toteaa.

Viime aikoina perustuslakiin on törmännyt muun muassa lakialoite oleskeluluvan saaneiden heikommasta sosiaaliturvasta. Perustuslaillista keskustelua on herättänyt myös ruotsinkielisen sairaalapäivystyksen turvaaminen ja palautuskiellon periaate.

Ihmisoikeusliitto huomauttaa, että kansalaisten lisäksi poliitikoilla ja esimerkiksi kunnan viranhaltijoilla voi olla epäselvyyttä perustuslain roolista suomalaisessa oikeusvaltiossa. Tällöin korostuu päättäjien ja viranomaisten vastuu selventää perustuslain merkitystä.

Samaa sanoi Ihmisoikeusliiton seminaarissa puhunut THL:n johtava asiantuntija Eeva Nykänen:

"Keskeistä on varmistaa lainvalmistelijoiden ja muiden hallinnossa työskentelevien riittävän vahva perus- ja ihmisoikeusosaaminen. Vain näin voidaan taata perus- ja ihmisoikeuksien riittävä huomioiminen lainvalmistelussa", toteaa Nykänen.

Perustuslakiseminaarissa nousi esille myös suuri tarve lisätä poliitikkojen pyrkimyksiä perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen. Perustuslakia ei tule nähdä vain lainsäädännön rajat asettavana välineenä. Se pitää sisällään myös tavoitteen perus- ja ihmisoikeuksien edistämisestä.