Vuoden maailmanparantaja -palkinto jaetaan kolmatta kertaa Maailma kylässä -festivaalilla: Tässä on kärkikolmikko | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Vuoden maailmanparantaja -palkinto jaetaan kolmatta kertaa Maailma kylässä -festivaalilla: Tässä on kärkikolmikko

Tänä vuonna raati halusi nostaa esiin ruohonjuurityötä ja vastuullista yritystoimintaa. Vuoden maailmanparantajaksi 2023 ovat ehdolla Minna Impiö, Markus Raivio sekä aviopari Antti Komulainen ja Eva Forssén.

Vuoden 2023 maailmanparantaja -kilpailun kärkikolmikko on nyt selvillä: Minna ImpiöMarkus Raivio sekä aviopari Antti Komulainen ja Eva Forssén.

Kolmikko valikoitui reilun 70 ehdokkaan joukosta, joita kuka tahansa sai ehdottaa 30.4.2023 asti. Palkinto jaetaan nyt kolmatta kertaa, ja sen myöntää Suomen kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo. Tunnustus on tarkoitettu henkilölle, jonka toiminta on ollut merkittävää, epäitsekästä ja aktiivisesti maailmaa parantavaa. Palkinnon arvo on tuhat euroa.

Sekä kärkikolmikon että rahapalkinnon saajan valitsee tuomaristo, johon kuuluvat presidentti Tarja HalonenHelsingin Sanomien toimittaja Paavo Teittinen, Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Finér ja ihmisoikeusaktivisti Ujuni Ahmed. Tuomariston puheenjohtaja on Maailman Kuvalehden päätoimittaja Anni Valtonen

Valittua kärkikolmikkoa yhdistää vahva ruohonjuuritason tekeminen Afrikassa. Tätä yhteistä nimittäjää raati piti erityisen olennaisena juuri nyt, kun Suomi on vaarassa käpertyä sisäänpäin.

”On hienoa, että kehitysjärjestö palkitsee tänä vuonna juuri tämänkaltaista toimintaa”, Sonja Finér sanoo.

Markus Raivio on mielenterveysvaikuttaja ja yhteiskunnallinen yrittäjä, joka oli vuoden alussa kehittämässä mielenterveystoimintaa Nairobin slummeissa Keniassa.

”Arvostan Raivion lähestymistapaa. Hänen työssään on läsnä ymmärrys, ettei kaikkia eikä kaikkea voi kokonaan korjata, mutta silti elämä voi olla merkityksellistä ja elämisen arvoista”, Ujuni Ahmed sanoo.

Minna Impiö johtaa menestyvää yritystään Mifukoa, joka on työllistänyt Keniassa, Tansaniassa ja Ghanassa yli 1 300 naista. Perustamalla sinnikästä työtä vaatineen tuotantoketjun kyseisiin maihin, hän on saanut tuotua Afrikan maaseudun naisten käsityötuotteet kansainvälisille markkinoille.

”Mifukon työ on hieno osoitus siitä, että naisten elinolojen ja työmahdollisuuksien parantaminen vahvistaa aina koko yhteisöä”, Paavo Teittinen sanoo.

Antti Komulainen ja Eva Forssén ovat toimineet FSE-järjestönsä (Finnish Special Education in Africa) kautta Tansanian Arushassa vuodesta 2013 kuulovammaisten parissa. Arusha kuule! -hankkeen tuloksessa kuulovammaisten oppiminen on mennyt harppauksin eteenpäin. Nyt hankkeessa ollaan jo siirtymässä perusopetuksesta ammatilliseen kolutukseen.

”Komulaisen ja Forssénin työ on ollut pitkäkestoista ja sitkeää. Arvostan tällaista vuosien sitoutumista vaativaa, haavoittuvaan ihmisryhmään kohdistuvaa kehitystyötä”, sanoo Tarja Halonen.

”Olen iloinen kärkikolmikostamme. Osoitamme heidät esiin nostamalla, että Suomi ei käännä selkäänsä maailmalle”, raadin puheenjohtaja Anni Valtonen sanoo. 

Vuoden maailmanparantaja selviää Maailma kylässä -festivaalilla su 28.5. klo 13.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia