Tyttöjä täytyy suojella sukuelinten silpomiselta Suomessakin
Ihmisoikeusliitto on tehnyt jo 20 vuotta silpomisen vastaista työtä Suomessa. Työn tuloksena eri yhteisöjen silpomiseen liittyvät asenteet ovat muuttuneet kielteisemmiksi ja valtion toimet silpomisen torjumiseksi ovat vahvistuneet. Tyttöjen suojelua on kuitenkin yhä tehostettava Suomessa. Perjantaina 25.11. vietetään kansainvälistä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää.
Tyttöjen sukuelinten silpominen on vuosituhansia vanha käytäntö, jonka kitkeminen vie aikaa. Sen taustalla on usein uskomus, että silpomisen läpikäynyt tyttö on kunniallisempi omassa yhteisössään. Silpomisesta aiheutuu lukuisia akuutteja ja läpi elämän vaikuttavia terveysongelmia. Silpominen loukkaa myös monia ihmisoikeuksia.
Ihmisoikeusliitto herätteli suomalaisia viranomaisia ilmiön olemassaoloon
Useita vuosia silpomisen vastainen työ Suomessa oli Ihmisoikeusliiton harteilla. Alkuun tärkeää oli luoda yhteyksiä ja luottamusta yhteisöihin, joiden lähtömaissa tyttöjen sukuelinten silpominen on yleistä sekä lisätä viranomaisten tietoa.
”2000-luvun alussa silpomisen vastainen työ oli haastavaa. Aihe oli tabu yhteisöjen parissa. Myös suomalaisille ammattilaisille ja viranomaisille aihe oli vieras”, sanoo sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn päällikkö Duin Ghazi Ihmisoikeusliitosta.
Ihmisoikeusliitto tekee asennemuutostyötä ruohonjuuritasolla sekä kouluttaa viranomaisia ja eri alan ammattilaisia silpomisen torjumisesta ja siitä, miten kohdata sen läpikäyneitä.
Silpomista ylläpitävät asenteet muuttuvat oikean tiedon myötä
Ihmisoikeusliitto on työssään tavoittanut merkittävän joukon riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä ja saanut yhteisöissä aikaan keskustelua sekä asennemuutosta.
Asenteet muuttuvat, kun ihmiset saavat tietoa, miten silpominen vaikuttaa naisen elämään. Silpominen voi aiheuttaa esimerkiksi kovia kuukautiskipuja, virtsaamisvaikeuksia, ongelmia intiimielämässä tai erilaisia psyykkisiä oireita. Aina silpomisen läpikäynyt nainen ei itse tiedä, että ongelmat johtuvat silpomisesta.
”Monen silmät avautuvat, kun he saavat tietää, että ongelmat, joista he ovat kärsineet eivät olekaan tavallisia naisen elämään kuuluvia asioita, vaan johtuvat silpomisesta. Siitä syntyy halu vaikuttaa silpomisen torjumiseksi”, kertoo sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn asiantuntija Solomie Teshome Ihmisoikeusliitosta
Ihmisoikeusliitolla on tällä hetkellä 35 avainhenkilöä, jotka vievät silpomisen vastaista viestiä eteenpäin omassa yhteisössään.
Viranomaisten tulee tehostaa silpomisen torjumista Suomessa
THL:n mukaan Suomessa elää noin 10 000 silpomisen läpikäynyttä naista ja silpomisriskissä on satoja, jopa tuhansia, tyttöjä. Ihmisoikeusliitto on työssään havainnut, että jotkut saattavat vielä kannattaa silpomista tai joitakin sen muotoja. Siksi ennaltaehkäisy on äärimmäisen tärkeää.
”Tyttöjen sukuelinten silpominen on ihmisoikeusloukkaus ja Suomen valtion tulee kantaa vastuu sen torjumisesta. Aloitteestamme Suomeen saatiin muun muassa ensimmäinen tyttöjen sukuelinten silpomisen vastainen toimintaohjelma vuonna 2012. Parhaillaan olemme mukana työryhmässä, joka pohtii lainsäädännön tarkentamista”, sanoo sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn asiantuntija Johanna Latvala Ihmisoikeusliitosta.
Ammattilaisilla, esimerkiksi terveydenhuollossa, on velvollisuus ottaa silpominen puheeksi, mutta tämä ei Ihmisoikeusliiton havaintojen mukaan aina toteudu. Viranomaisilla on myös ilmoitusvelvollisuus, mikäli silpomisen riski on olemassa. Ilmoituksia poliisille tulee kuitenkin hyvin vähän.
”Tarvitaan tilastotietoa ja tutkimusta silpomisen esiintymisestä Suomessa. Ammattilaisten tulee sitoutua paremmin puheeksi ottoon ja ilmoitusvelvollisuuteen. Lisäksi asennemuutostyötä on jatkettava, sillä tyttöjen vanhemmilla on lopulta ensisijainen vastuu suojella lastaan silpomiselta”, toteaa Duin Ghazi Ihmisoikeusliitosta.
Yksinkin tyttö on liikaa -kampanjassaan Ihmisoikeusliitto tuo esiin 20-vuotista tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista työtään ja sen tuloksia.
Lisää uusi kommentti
Lue ohjeet ennen kommentointia