Rauhanjärjestöt tiedottavat: Sotilasmenot ennätyskorkealla

Tukholman rauhantutkimuslaitos Sipri julkaisi maanantaina 25.4. tiedot vuoden 2021 sotilasmenoista. Samana päivänä Rauhanliiton ja Sadankomitean yhteisessä lehdistötilaisuudessa Helsingissä Siprin tutkija ja Rauhanliiton puheenjohtaja Tarja Cronberg ja Sadankomitean pääsihteeri Jarmo Pykälä kävivät läpi tuoreimpia tilastoja ja arvioivat, miltä kehitys näyttää globaalisti ja Suomen mittapuulla.  

Kansainvälisen rauhantoimisto IPB:n koordinoimia kansainvälisiä sotilasmenojen vastaisia toimintapäiviä (GDAMS) vietetään 12.5. saakka. Osana kampanjaa lehdistötilaisuudet järjestettiin myös Soulissa, Wellingtonissa, Manilassa, Berliinissä ja Barcelonassa.  

Maailman sotilasmenot kasvoivat ennätyksellisen korkealle vuonna 2021 

Cronberg esitteli tilaisuudessa keskeisimmät havainnot sotilasmenojen globaalista kehityksestä. Vuonna 2021 sotilasmenot nousivat ennätyksellisen korkealle, ylittäen ensimmäistä kertaa 2 triljoonan dollarin rajan (2113 miljardia).  

Viisi suurinta sotilasmenoihin käyttänyttä valtiota olivat Yhdysvallat (801 miljardia USD), Kiina (293 miljardia USD), Intia (76,6 miljardia USD) Iso-Britannia (68,4 miljardia USD) ja Venäjä (65,9 miljardia USD), jotka yhdessä muodostivat 62 % maailman sotilasmenoista. Cronberg huomautti, että Nato-maiden yhteinen osuus sotilasmenoista oli 55 %.  

Yksittäisistä valtioista sotilasmenojaan prosentuaalisesti eniten kasvattaneiden valtioiden joukossa olivat Kroatia (+62 %), Nigeria (+56 %), Kreikka (+46 %), Suomi (+36 %) ja Senegal (+ 30 %).   

Alueellisista trendeistä Cronberg nosti esiin sotilasmenojen laskun Lähi-idässä (-3,3 prosenttia) ja Pohjois- ja Etelä-Amerikassa (-1,2 prosenttia) verrattuna vuoteen 2020. Nousu jatkui Euroopassa (+3 %) ja Aasian sekä Oseanian alueella (+3,5 %). 

Suomi mukana globaalissa varustelukilvassa 

Suomi on lisännyt ja tulee lisäämään sotilasmenojaan laajemman trendin mukaisesti. Sotilasmenojen osuus Suomen BKT:sta on jo kahden edellisen vuoden aikana kasvanut 32 %. Hävittäjähankinta ja muut tehdyt varustelupäätökset tulevat kasvattamaan tätä osuutta entisestään seuraavan kymmenen vuoden aikana.  

Pykälä korosti esityksessään, että Suomi on mukana kasvavassa asevarustelutrendissä. Sotilasmenojen osuus Suomen valtion budjetista kasvoi 2021–2022 jo kahdeksaan prosenttiin ilman, että mukana on keväällä 2022 tehtyjä varustelupäätöksiä. Samanaikaisesti julkisessa taloudessa ei riitä resursseja oikeudenmukaisiin sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen palkkoihin.  

Pykälä nosti myös esiin tulevaisuuden suunnan: missä vaiheessa asevoimat joutuvat kompensoimaan aiheuttamansa ilmastovaikutukset? Lisäksi teknologinen kehitys tulee lisäämään sotilasmenoihin käytettäviä kustannuksia.  

Yhteistä turvallisuutta asevaraisuuden sijaan 

Cronberg ja Pykälä painottivat, että Euroopan turvallisuustilanteen muuttuessa resursseja tulisi sotilasmenojen sijaan suunnata rauhanrakennukseen ja yhteistyövaraisen turvallisuuskäsityksen ylläpitämiseen. Asevaraisen turvallisuuden painoarvon kasvu on huolestuttava kehityslinja, joka on ollut nähtävissä jo paljon ennen Ukrainan sotaa.  

Asevoimilla ei ole kykyä ratkaista ilmastonmuutoksen ja ekologisen kriisin synnyttämiä globaaleja ongelmia. Niiden ratkaisemiseksi tarvitsemme mittavia panostuksia tieteellisiin, taloudellisiin ja teknologisiin ratkaisuihin. Dialogin, konfliktinehkäisyn ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamisen on säilyttävä yhteisen turvallisuuden rakentamisen keskiössä.  

Lisätietoja:

Siprin lehdistötiedote 25.4.2022

GDAMS-toimintapäivien kotisivu

Rauhanliitto: Sipri julkisti sotilasmenot vuodelta 2021