Amazon: banaaniripustimia ja työntekijöiden oikeuksien polkemista

Moppi, 12 euroa. Koiran takki, 30 euroa. Langattomat kuulokkeet, 32 euroa. Banaaniripustin bambujäljitelmästä, 10 euroa. Terapiatyökalupaketti, 14 euroa.

Muun muassa nämä olivat Ruotsin Amazonin verkkokaupan päivän tarjoukset huhtikuun loppupuolella. 

Amazonista on nopeasti tullut maailman suurin verkkokauppa. Se tarjoaa tavaroita edullisesti ja houkuttelevasti – ja lupaa kuljettaa ostokset asiakkaan kotiin ennätysnopeasti. Nopeammin ja halvemmin kuin muut.

Suomessa ei omaa Amazonin verkkokauppaa vielä ole, mutta huhut kertovat rantautumissuunnitelmien olevan valmiina. Ennen kuin amazon.fi -sivu aukeaa ja yhtiö alkaa tosissaan kilpailla elintilasta suomalaisten kauppojen kanssa, on syytä ymmärtää, miten tämä maailman suurin verkkokauppa oikeasti toimii.

Amazonin sivustoilta löytää helposti lähes kaiken, mitä ihminen elämässään tarvitsee. Ja paljon sellaista, mitä ei tarvitse. Kuten banaaniripustimen.

Amazon ei ole vain verkkokauppa. 

Kodinkoneiden ja vaippojen kaupan lisäksi se pitää hallussaan myös peräti kolmannesta maailman pilvipalveluista. Niitä käyttävät niin yritykset kuin valtiotkin. Amazon prime -suoratoistopalvelussa voi katsoa elokuvia ja sarjoja. Amazon games tarjoaa puolestaan pääsyn tuhansille pelisivuille, joista monia voi pelata ilmaiseksi. Ainakin aluksi.

Vedenalainen jäävuori

Amazonista sanotaan, että se on kuin jäävuori. Käyttäjät ja kuluttajat näkevät siitä vain pienen vedenpäällisen huipun: verkkokaupan, suoratoistopalvelun ja pakkaukset. Pinnan alla näkymättömissä on jättimäinen infrastruktuuri, joka ulottuu mantereelta toiselle. Se linkittää alkutuotannon, kuljetuksen ja jakelun lukuisten eri yhtiöiden kautta.

Yhtiö on mustekalan kaltainen, vaikeasti hahmotettava ylikansallinen järjestelmä, jonka taloudellinen ja poliittinen vaikutusvalta on kasvanut ennennäkemättömiin mittasuhteisiin. 

Amazonin toiminta herättää paljon huolta. Ilmastokriisin ja luontokadon horjuttamassa maailmassa yhä uusien kulutustarpeiden luominen on itsessään kyseenalaista. Lisäksi yhtiö on valtaisa kasvihuonekaasujen päästäjä, polkee työntekijöiden järjestäytymisoikeuksia ja välttelee verojen maksua.

Ja kun kyse on maailman suurimmasta vähittäiskaupasta, jokaisen syytöksen osalta mittasuhteet ovat valtavat.  

Yhdysvalloissa Amazon on jo kuin valtio valtiossa. Amerikkalaiset tekevät puolet kaikista verkkokauppaostoksista Amazonin kautta. “United States of Amazon”, luonnehti CNN yhtiötä laajassa artikkelisarjassaan.  

Verkkokaupan markkinoista Amazonin osuus Euroopassa on nyt noin 10 prosenttia. Euroopassa sillä on jakelukeskukset Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Hollannissa, Espanjassa ja Britanniassa. Ruotsissa sellainen avattiin vuonna 2020.

Suomessa Amazonilla ei vielä omaa jakelutoimintaa ole. Amazon.fi -osoite ohjaa hakijan suoraan yhtiön Saksan-sivustolle.

”Meidän oma tori”

Kaikki alkoi autotallista. Vaatimattomissa oloissa kasvanut Jeff Bezos valmistui Princetonin yliopistosta 1986 ja pääsi suoraan Wall Streetin yrityksiin näyttämään kykynsä. 1994 hän perusti kirjakaupan, joka käytti hyväkseen uutta mullistavaa keksintöä, internetiä.

Pian kirjojen rinnalle tulivat videot ja äänilevyt, nopeasti myös kodin elektroniikka, pelit, lelut ja kodinkoneet.

Yksi Bezosin oivalluksista oli julkaista sivustolla lukijoiden arvioita kirjoista. Haluttiin luoda mielikuva yhteisöstä, meidän omasta torista. Ja kun algoritmit kehittyivät, sivusto alkoi tallentaa ostajien mieltymyksiä hakujen pohjalta. Kirjavalikoiman jälkeen käyttäjälle tarjottiin pian myös tyyliin sopivaa kahvinkeitintä.

Yhtiö lähti kasvamaan ennätyksellistä vauhtia. Se liki kymmenkertaisti liikevaihtonsa vuosi toisensa jälkeen ja laajensi toimintojaan yhä uusille alueille. 

2021 Bezos luopui toimitusjohtajan paikasta ja myi 8,8 miljardin edestä Amazonin osakkeita. Nyt hän omistaa yhtiöstä noin kymmenyksen.

Keväällä 2022 Bezosin henkilökohtaisen omaisuuden arvo oli 140 miljardia dollaria. Se tekee hänestä maailman toiseksi rikkaimman ihmisen.

Myös itse yhtiö on kasvanut valtavaksi. Viime vuonna sen liikevaihto oli 469 miljardia dollaria ja voitto 33,36 miljardia dollaria. Mittasuhde hahmottuu, kun muistaa, että Suomen koko valtion budjetti on 65 miljardia euroa. Amazon voisi siis pyörittää yhden vuoden voitollaan Suomen valtiota puolisen vuotta.

Amazon-vaikutus

Amazonin verkkokauppa-alusta on avoin yrityksille, jotka haluavat päästä todella suurille markkinoille. Näille kolmansille osapuolille kumppanuus on kuitenkin kaksiteräinen miekka. 

Esimerkiksi vietnamilaiselle vaatevalmistajille Amazon avaa Yhdysvalloissa ja Euroopassa jättimäiset markkinat, mutta sillä on hintansa. Myyjäyrityksiltä peritään lukuisia maksuja: niin kuukausittaista jäsenmaksua kuin erityisiä kampanjakohtaisia lisämaksuja.

Vaatevalmistajalle Amazon tarkoittaa usein suuria markkinoita, mutta yhä pienempää voittomarginaalia. Kun tuotteen hinnan määrittelee Amazon, valmistajalle syntyy paine alentaa palkkoja ja säästää muista kustannuksista kuten asianmukaisista työoloista. Kivijalkaliikkeiden on vaikea kilpailla Amazonin koneiston kanssa. Tätä nimitetään Amazon-vaikutukseksi.

Amazonin on myös raportoitu käyttäneen sivustonsa myyjiltä keräämäänsä dataa, kopioineen näiden suosituimpia tuotteita ja alkanut valmistaa niitä itse hieman edullisemmin. Sitten se on nostanut sivustoillaan omat tuotteensa kärkeen.

Epäilyksiä pakkotyöstä

Kun verkkokauppa myy sivustollaan ennen kaikkea muiden valmistajien tuotteita, kysymys vastuusta hämärtyy helposti. Kenen tehtävä on huolehtia, että koiran takin ompelija on saanut työstään säällisen palkan tai miten työturvallisesti on sulatettu muovi, josta banaanipidike on muovattu? 

Amazon on verkkoalusta kaiken maailman tuotteille, mutta sillä on myös omia tuotemerkkejä. Eräiden lähteiden mukaan omia merkkejä on jopa 111, ja niiden sisällä 22 617 eri tuotetta. 

Yhtiö julkisti listan tehtaista, jotka valmistavat Amazon-brändien tuotteita ensimmäisen kerran marraskuussa 2019. Tuotteita tilataan yli 1900 valmistajalta, joista suurin osa toimii Kiinassa ja muissa ns. riskimaissa.

Amazon raportoi tehneensä vuonna 2020 yli 4700 tehdastarkastusta – luvussa on mukana myös tehtaat, joiden kanssa vasta suunnitellaan mahdollista tuotantoa. Auditoinneista ei julkisteta täsmällistä tietoa, mutta Amazonin vastuullisuusraportin mukaan viitteitä pakkotyöhön löytyi 8 prosentissa  tehdastarkastuksista, palkkoihin liittyviä ongelmia 47:ssä ja puutteita hätätapauksiin varautumisessa 12,9 prosentissa tehtaissa. 

Tehdaslistalla on myös edelleen viisi toimittajaa, joilla on raportoitu olevan linkkejä uiguurien pakkotyöhön, eli Amazon vaikuttaa jatkavan yhteistyötä niiden kanssa.

Amazon ei myöskään ole tukenut työntekijöitä, jotka tuovat esiin työpaikalla tapahtuvia väärinkäytöksiä ja laittomuuksia. Tämän sai kokea kiinalainen Tang Mingfang, joka näki Amazonin elektroniikkaa valmistavalla tehtaalla, että koululaisilla teetettiin jopa 100 tunnin työviikkoja eikä sovittuja palkkoja maksettu. 

Tang raportoi asiasta kansalaisjärjestölle. Kun tieto tuli julki, Tang pidätettiin, häntä kidutettiin ja mies tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankeuteen yrityssalaisuuden paljastamisesta. 

Tang ei saanut asiassa Amazonilta mitään tukea.