Uutiset Syyrian konflikti

Suomen Pakolaisapu aloitti työn syyrialaispakolaisten parissa Turkissa

Turkissa elää lähes kaksi kolmasosaa Syyrian pakolaisista. Kaksivuotisessa hankkeessa opetetaan muun muassa turkin kieltä pakolaisille. Tarkoituksena on myös lievittää jännitteitä.
Turkin lippuja patsaan vieressä
Turkki on ottanut vastaan suurimman osan Syyrian pakolaisista. (Kuva: faruk / Flickr.com / CC BY-SA 2.0)

Suomen Pakolaisapu on aloittanut uuden kehitysyhteistyöhankkeen Turkin syyrialaispakolaisten parissa. Hankkeessa muun muassa annetaan pakolaisille kieli- ja ammattikoulutusta sekä pyritään lieventämään jännitteitä paikallisen väestön ja pakolaisten välillä.

”Suuri enemmistö pakolaisista elää leirien ulkopuolella, ja heitä on vaikea tavoittaa elinolosuhteiden parantamiseksi. Samaan aikaan syyrialaisten ja paikallisen väestön välit ovat heikentyneet”, kertoo järjestön ulkomaan ohjelman erityisasiantuntija Massimo Lanciotti.

Pakolaisapu tekee ympäri maailman kehitysyhteistyöprojekteja, joissa annetaan muun muassa kieli-, ammatti- ja lukutaitokoulutusta pakolaisille.

Turkissa Pakolaisavun kumppanina on turkkilainen järjestö YUVA, joka pyörittää eräänlaista monitoimikeskusta Hatayn maakunnassa Kırıkhanin kaupungissa. Syyrian rajalla sijaitsevaan Hatayyn on saapunut arviolta 400 000–500 000 syyrialaispakolaista. Matkaa Syyrian Aleppoon on vain noin 40 kilometriä.

Tarkoituksena on muun muassa antaa syyrialaisille turkin kielen koulutusta, jotta nämä pääsisivät paremmin kiinni työelämään ja lapset turkkilaiseen koulutusjärjestelmään. Lisäksi ohjataan ihmisiä sosiaalipalveluiden piiriin, järjestetään ammattikoulutusta sekä virkistystoimintaa. Virkistystoiminta on tarkoitettu myös paikallisille asukkaille. Hanke kestää kaksi vuotta.

Palvelut koetuksella

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on rekisteröinyt Turkissa yli 3,6 miljoonaa syyrialaista vuonna 2011 alkaneen sisällissodan seurauksena. Käytännössä lähes kaksi kolmasosaa kaikista Syyriasta paenneista on juuri Turkissa. Koska ainakin 90 prosenttia heistä elää leirien ulkopuolella, julkiset palvelut ovat ylikuormittuneet.

”Syyrialaiset nähdään uhkana sosiaalipalveluille. Monilla alueilla heitä on jo 10–25 prosenttia väestöstä. Kunnat kuitenkin saavat keskushallinnolta rahaa vain turkkilaisen väestön perusteella. Vaarana on, että jännitteet kasvavat kahden ryhmän välillä”, Lanciotti selittää.

Esimerkiksi konfliktintutkimuslaitos International Crisis Groupin viimevuotisen selvityksen mukaan yhteisöjen välinen väkivalta on viime vuosina kasvanut, ja vuonna 2017 ainakin 35 ihmistä kuoli. Syyrialaisia syytetään myös etenkin matalapalkka-alojen työpaikkojen viemisestä.

Syyrialaisten asema on vaikea myös siitä syystä, etteivät he voi saada Turkissa virallista pakoalaisasemaa, sillä maa ei ole allekirjoittanut Geneven pakolaissopimusta kokonaisuudessaan.

Syyrian konflikti kehitysyhteistyökoulutuspakolaiset SyyriaTurkki Suomen Pakolaisapu

Kommentit

Lähettänyt Repa (ei varmistettu) 14.2.2019 - 15:46

Onko tullut mieleen että autettaisiin Syyriaa etää ihmiset voisivat palata takaisin?
Vai onko tarkoitus että pakolaiset ovat halvan työvoiman varasto...

Lue myös

Mies kävelee Syyrian Raqqassa

Amnesty: Yhdysvaltain johtaman liittouman iskuissa Syyrian Raqqassa kuoli yli 1 600 siviiliä

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty on julkistanut tähän mennessä kattavimman tutkimuksen siviilien kuolemista modernin sodankäynnin historiassa. Sen mukaan Yhdysvaltain pommituskampanja Isisiä vastaan aiheutti valtavat tuhot myös siviileille.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ahmed Hadji sohvalla Kirkon Ulkomaanavun tiloissa

Ugandalainen Ahmed Hadji selvisi hengissä terrori-iskusta ja ryhtyi ehkäisemään radikalisoitumista – ”Monella ei ole uskonnosta riittävästi tietoa”

Ääriliike al-Shabaab houkuttelee nuoria Ugandassa, jossa on maailman nuorimpiin kuuluva väestö ja vain vähän työpaikkoja. Nuorisojärjestöä johtavan Ahmed Hadjin mukaan nuoret tarvitsevat töitä ja tarkoituksen elämälleen. Valtio näkee nuoret kuitenkin uhkana.
Nainen tekee ruokaa telttaleirissä

Rikkaan pohjoisen järjestöt jyräävät köyhien maiden kansalaisjärjestöt – Rahoituksesta vain murto-osa etelän järjestöille

Pohjoisessa uskotaan, että harva etelän järjestö kykenee edes täyttämään anomuskaavakkeet oikein, saati käyttämään rahan tehokkaasti, kirjoittaa Paul Okumu. Maailmanlaajuisesta kansalaisjärjestöjen rahoituksesta vain 2,1 prosenttia menee suoraan etelän järjestöille.
Delfiini muovipussi evässään

Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta

Kaupat eivät saa tehdä muovipussikiellolla voittoa, vaan niiden on tarjottava asiakkaille kestokasseja sisäänostohintaan. Lain rikkomisesta saadut sakot Panama käyttää kierrätysjärjestelmän kehittämiseen ja tutkimukseen.
Muovipressuilla peitetty asumus ja pyykkejä kuivumassa

Väkivalta kärjistyy Burkina Fasossa, yli 200 000 paennut kodeistaan – YK: Humanitaarinen hätätila

Viime vuonna Malissa alkaneet levottomuudet ovat levinneet Burkina Fasoon ja maata uhkaa nyt paha ruokapula, YK:n elintarvikejärjestö FAO varoittaa.