Uutiset Järjestöjen toiminta

Suomalaisia kaivataan nyt auttajiksi maailman kriisialueille – Lääkärit ilman rajoja perusti toimiston Suomeen

Maailman kriisien kärjistyminen on saanut kansainvälisen Lääkärit ilman rajoja -järjestön perustamaan toimiston myös Suomeen. Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt järjestön riveissä yli kymmenen vuotta ja suosittelee työtä etenkin stressiä pelkäämättömille.
Suomalainen sairaanhoitaja Hanna Majanen Bangladeshissa, lisäksi kuvassa nainen hengityssuojan kanssa
Hanna Majanen on työskennellyt Lääkärit ilman rajoja -järjestön avustusoperaatiossa muun muassa Bangladeshissa rohingya-pakolaisten keskuudessa. (Kuva: Sara Creata / MSF)

Kansainvälinen Lääkärit ilman rajoja -järjestö on aloittanut toiminnan Suomessa. Sen tarkoituksena on löytää Suomesta uusia ammattilaisia järjestön avustusoperaatioihin, jotka ovat viime vuosina lisääntyneet kriisien kärjistymisen vuoksi.

”Laajennamme toimintaamme, sillä maailman humanitaariset tarpeet ovat kasvaneet ja valitettavasti näyttää siltä, etteivät ne ole vähentymässä. Olemme toimineet Ruotsissa jo 25 vuotta, joten kysymys kuuluu, miksi ei Suomi”, kertoo Linda Konate, Helsingin toimiston toiminnanjohtaja.

Suomen Lääkärit ilman rajoja rekisteröityi viime vuonna, ja Konate aloitti tehtävässään tänä keväänä. Toiminta on nyt saatu käyntiin, ja sitä aiotaan laajentaa syksyllä.

Lääkärit ilman rajoja (ransk. Médecins sans Frontières, MSF) on yksi maailman suurimmista avustusjärjestöistä. Se voitti Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1999. 

Järjestö perustettiin vuonna 1971 Ranskassa, kun Punaisen Ristin avustusoperaatiossa Biafran konflikti- ja nälänhätäalueella työskennelleet vapaaehtoiset lääkärit turhautuivat siihen, ettei alueella tapahtuneista julmuuksista heidän mielestään kerrottu riittävän avoimesti.

He perustivat sairaanhoitoon erikoistuneen järjestön, jonka visioon kuuluu toimittaa apua täysin puolueettomasti mutta myös ottaa kantaa.

”Biafrassa koettiin, että maailma ei tiennyt, mitä siellä tapahtui. Ajatuksenamme on, että meillä on velvollisuus kertoa näkemästämme, jotta maailma heräisi”, Konate kertoo.

Viime vuosina MSF on kritisoinut esimerkiksi siirtolaisten kohtelua, Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin seksuaali- ja lisääntymisterveyspolitiikkaa sekä muun muassa lääkkeiden hintoja.

Suomalaisilla hyvä maine

Viime vuosina konfliktit ja katastrofit sekä niiden seurauksena avuntarve ovat lisääntyneet, ja esimerkiksi YK:n hätäapuvetoomukset ovat suurentuneet vuosi vuodelta.

Siksi myös MSF on laajentanut toimintaansa. Se on vaativaa, sillä kriisit ovat muuttuneet aiempaa mutkikkaammiksi.

”Silloin, kun itse aloitin järjestössä, konfliktissa saattoi olla kaksi tai kolme osapuolta. Nyt toimintaympäristö on monimutkaisempi, eikä sairaanhoidon turvaaminen ole enää aina itsestäänselvyys. Humanitaaristen toimijoiden on yhä vaikeampi päästä läpi. Valitettavasti olemme joutuneet toisinaan väliaikaisesti lopettamaan operaatioita, kun emme ole saaneet turvatakuita”, Konate kertoo.

Yleensä konfliktien osapuolet kuitenkin hyväksyvät MSF:n. Se toimii nykyisin yli 70 maassa. Isoin operaatio on tällä hetkellä Kongon demokraattisessa tasavallassa. Järjestöllä on operaatioita myös esimerkiksi Etelä-Sudanissa, Keski-Afrikan tasavallassa, Jemenissä ja Irakissa, joissa kaikissa on käynnissä vaikea konflikti.

MSF:llä on eri puolilla maailmaa yli 40 000 työntekijää, joista yli 90 prosenttia on paikallisia. Ulkomailta, kuten Suomesta, kuitenkin rekrytoidaan säännöllisesti eri alojen ammattilaisia noin puoleksi vuodeksi kerrallaan.

Lääkärien, sairaanhoitajien ja muiden terveysalan ammattilaisten lisäksi järjestö etsii jatkuvasti esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallinnon osaajia, logistiikan ammattilaisia ja kulttuuritulkkeja.

Vaikka suomalaisia on jo Ruotsin toimiston kautta maailmalla ja rekrytoinnit tehdään jatkossakin Ruotsin kautta, Konate uskoo, että uusi toimisto Suomessa voi houkutella lisää suomalaisia mukaan. Suomesta etsitään etenkin erikoislääkäreitä, kuten kirurgeja, anestesialääkäreitä ja gynekologeja.

”Suomi on ollut maa, jossa on perinteisesti tuettu vahvasti humanitaarista apua. Suomessa on myös todella hyvä osaaminen – sairaanhoidon ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat alansa huippuja, ja meillä on muutenkin hyvä maine työntekijöinä”, Konate kertoo.

Työstä maksetaan palkka ja kulut korvataan, mutta tienestit eivät muuten ole suomalaisella tasolla.

Järjestö aikoo aloittaa Suomessa myös varainkeruun. Yli 95 järjestön tuloista tulee yksityisiltä lahjoittajilta, sillä puolueettomuutensa takaamiseksi se ottaa vain harvoin vastaan valtionapua.

Suomen varainkeruumarkkinoilla on jo paljon järjestöjä, mutta Konate ei usko, että järjestöt joutuvat kilpailemaan keskenään.

”Kaikkia tarvitaan. Lisäksi me olemme erikoistuneet nimenomaan sairaanhoitoon ja humanitaariseen apuun. Suomessa ei ole kovin paljon juuri humanitaarisen avun järjestöjä”, hän huomauttaa.

Kulttuurishokki tulee

Sairaanhoitaja Hanna Majanen on työskennellyt Ruotsin MSF:n kautta jo yli kymmenen vuotta avustusoperaatioissa eri kriisialueilla. Hän työskentelee nykyisin järjestön katastrofityön tiimissä, joka lähtee lyhyellä varoitusajoilla aloittamaan avustusoperaatioita eri kriisialueille.

”Olemme lähtövalmiudessa koko ajan. Ideana on, että pystymme lähtemään nopeasti ja pistämään saman tien paikkoja pystyyn. Viimeksi olin hoitamassa Bangladeshissa kurkkumätäepidemiaa rohingya-pakolaisten leirillä vuodenvaihteessa”, Majanen kertoo.

Sitä ennen hän oli Irakin Mosulissa, jonne maan hallitus oli juuri aloittamassa hyökkäystä Isisin ajamiseksi pois kaupungista. Majasen tiimi pystytti kaupunkiin traumasairaalan.

Majanen suosittelee MSF:ää katastrofityöstä kiinnostuneille.

”Ihmisille, joilla on avoin mieli ja pystyvät tekemään työtä hyvin vaikeissa olosuhteissa. On osattava työskennellä monikulttuurisessa työilmapiirissä, ja myös stressinsietokyvyn pitää olla korkealla”, hän kuvailee.

Majanen nauttii työstään, sillä auttamisen lisäksi siinä myös oppii paljon. Haasteena on hänen mukaansa muistaa elää myös omaa elämää operaatioiden jälkeen. Myös kulttuurishokkiin kotiin palatessa pitää totutella.

”Kulttuurishokki on helpottanut ajan mittaan, mutta kyllä se tietenkin tulee, kriisistä riippuen. Esimerkiksi palattuani Mosulista ihmisillä, jotka eivät olleet nähneet sitä, minkä itse olin, oli aika erilaiset mielipiteet. Sellaista on välillä vaikea hallita”, hän toteaa.

Järjestöjen toiminta avustustyökatastrofiapukansalaisyhteiskuntakonflikti Suomi

Kommentit

Lue myös

SaferGlobe-järjestön logo ovessa

Rahoituksen loppuminen uhkaa Suomen asekauppaa tutkivan SaferGloben toimintaa

Ulkoministeriö ei myöntänyt tänä vuonna lainkaan yleisrahoitusta SaferGlobe-ajatushautomolle. ”Tuntuu, että näin pieni rahoitus ei häviäisi, ellei meidän toimintaamme haluttaisi vaikuttaa kielteisesti”, sanoo SaferGloben toiminnanjohtaja Maria Mekri.
Sininen maapallo

Suomeen uusi kehitysjärjestöjen kattojärjestö

Kepa ja Kehys yhdistyivät eilen Fingoksi. Sen tarkoituksena on tarjota kaikki palvelut yhdeltä luukulta.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Suldaan Said Ahmed istuu kahvilan pöydän ääressä

”Kun onnistuu, on suomalainen, jos epäonnistuu, nähdään maahanmuuttajana” – Miltä suomalainen media näyttää maahanmuuttajan silmin?

Suomalaisista perheistä tai elämäntavasta kertovissa jutuissa haastateltavat ovat lähes aina valkoisia, helsinkiläinen Suldaan Said Ahmed sanoo. Medialla on valtaa sen määrittelyssä, ketkä ovat ”meikäläisiä” ja ketkä jätetään ulkopuolelle.
Joukko ihmisiä kävelee käytävällä

Jemenin hätäapuohjelmia uhkaa sulkeminen, sillä avunantajat eivät ole täyttäneet lupauksiaan – ”Kun rahaa ei tule, ihmiset kuolevat”

Avunantajamaat lupasivat Jemenille helmikuussa 2,6 miljardia dollaria apua. YK:n mukaan alle puolet tästä summasta on maksettu mikä tarkoittaa, että lähikuukausina joudutaan sulkemaan valtava määrä avustusohjelmia.
Pakolaisleirin rakennuksia

Etnisiä puhdistuksia kaksi vuotta sitten paenneita rohingyoja saatetaan alkaa palauttaa Bangladeshista Myanmariin

Järjestöt ovat huolissaan Myanmarin ja Bangladeshin hallituksen suunnitelmasta ryhtyä palauttamaan Bangladeshiin paenneita rohingyavähemmistön edustajia Myanmariin. Olosuhteet eivät ole kunnossa, sillä maa ei vieläkään ole lopettanut rohingyojen vainoamista, sanoo Human Rights Watch.
Mies maatilalla

Siat tuottavat sähköä Brasiliassa

Brasilialaiseen Entre Rios do Oesten kaupunkiin on ideoitu ja toteutettu minilämpövoimala, joka käyttää kahdeksantoista sikafarmin tuottamaa biokaasua. Energiakuluista syntyvät säästöt sijoitetaan terveyteen ja koulutukseen.

Luetuimmat

Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Selvitys: Naisyrittäjien tukeminen voisi tuoda maailmantalouteen biljoonia dollareita – Vain neljässä maassa uusia naisyrittäjiä on enemmän kuin miehiä
Raportti: Jos 10–30 prosenttia fossiilisten polttoaineiden tuista suunnattaisiin uusiutuville, se riittäisi käynnistämään puhtaan energian vallankumouksen
Ilmastonmuutos huolettaa Grönlannissa – Ensimmäisen kansallisen tason kyselyn mukaan suurin osa on jo kokenut vaikutukset henkilökohtaisesti
YK:n vaikuttavuussijoittamisen ohjelma siirtyy Helsinkiin – Tavoitteena kestävän kehityksen vauhdittaminen yksityisellä rahalla
Uusi arvio vesipulasta: Neljännes maailman väestöstä elää äärimmäisen korkean vesistressin alueilla – ”Suurin kriisi, josta kukaan ei puhu”
Iran langetti naisaktivisteille vuosikymmenien vankeustuomion huntupakon rikkomisesta
Panama kielsi muovipussit ensimmäisenä maana Keski-Amerikassa – Taustalla huoli merten saastumisesta
Kuumuus tappaa karjaa Keniassa – Monilla alueilla kriittinen 1,5 asteen raja on jo ylitetty
Ihmiskauppa rehottaa Pohjois-Amerikassa – Riskiryhmää etenkin alkuperäiskansojen naiset