Uutiset Venezuelan kehitys

Tutkimus: Imeväiskuolleisuus on palannut Venezuelassa 1990-luvun tasolle – ”18 vuotta kehitystä on pyyhkäisty pois”

Humanitaarinen kriisi on johtanut Venezuelassa hallinnassa olleiden tai jo kadonneiden tautien paluuseen, kertoo The Lancet -lehti.
Ihmisiä nukkumassa lattialla
Sadat tuhannet venezuelalaiset ovat paenneet maasta. Kuva Kolumbiasta, jossa EU ja Punainen Risti toimittavat ihmisille apua. (Kuva: N. Mazars / EU Civil Protection and Humanitarian Aid Operations / CC BY-NC-ND 2.0)

Venezuelan taloudellinen ja humanitaarinen kriisi on lisännyt imeväiskuolleisuutta rajusti viime vuosina, käy ilmi lääketieteen lehti The Lancetin julkaisemasta tutkimuksesta

Maan hallitus ei ole julkaissut virallisia tilastoja vuoden 2013 jälkeen ja on kiistänyt terveyskriisin olemassaolon, mutta tutkijat kävivät läpi esimerkiksi synnyin- ja kuolintilastoja sekä elintasotutkimuksia. Vaikka viimeaikaisten tapahtumien tarkkaa vaikutusta on heidän mukaansa vaikea arvioida, todennäköisesti imeväiskuolleisuuden kasvu johtuu ravitsemuksen heikkenemisestä sekä elintason ja terveysjärjestelmän romahtamisesta.

Viime viikolla julkaistun artikkelin mukaan Venezuelassa kuoli vuonna 2016 jokaista tuhatta alle 1-vuotiasta kohti 21,1. Vielä vuonna 2008 luku oli 15. Esimerkiksi Suomessa vastaava luku on 1,9. Monet taudit, jotka olivat pysyneet hallinnassa tai kadonneet kokonaan, ovat palanneet. Esimerkiksi malaria- ja tuhkarokkotapaukset ovat lisääntyneet ja aiemmin hävitetty kurkkumätä on palannut.

Kehitys kääntyi väärään suuntaan jo vuonna 2009 ja paheni vuoden 2011 jälkeen. Kyseessä on tutkijoiden mukaan valtava takaisku, sillä 1950-luvulta vuoteen 2000 asti Venezuela oli yksi parhaista Latinalaisen Amerikan maista imeväiskuolleisuuden vähentämisessä sosiaalisten ja taloudellisten uudistusten ansiosta. 

”Tulkintamme on, että Venezuela on humanitaarisen kriisin kourissa. Imeväiskuolleisuusluvut --- ovat palanneet 1990-luvun tasolle, ja 18 vuotta odotettua kehitystä on pyyhkäisty pois”, artikkelissa todetaan.

Öljystään tunnettu Venezuela on viime vuosina ajautunut vakavaan talouskriisiin ja hyperinflaatioon muun muassa huonon hallinnon takia. Samaan aikaan autoritaarisen presidentti Nicolás Maduron johtama hallitus on ottanut käyttöön yhä kovemmat otteet toisinajattelijoita kohtaan. 

Talousromahdus on johtanut pulaan ruuasta, lääkkeistä ja muista perushyödykkeistä. Yli 60 prosenttia ihmisistä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Rokotuskampanjat ovat monissa osissa maata pysähtyneet. Sadat tuhannet ihmiset ovat paenneet maasta.

Maduro vannoi virkavalansa toiselle kaudelle pari viikkoa sitten. Opposition ehdokas Juan Guaidó julistautui viime viikolla maan väliaikaiseksi presidentiksi ja sai muun muassa Yhdysvaltain tuen. Maassa on ollut laajoja mielenosoituksia. YK:n edustajat kertoivat viime viikolla, että ainakin 20 ihmistä on tapettu mielenosoitusten yhteydessä.

Venezuelan kehitys lapsetpolitiikkahallintoterveyslapsikuolleisuus Venezuela

Kommentit

Lähettänyt VESA SAINIO (ei varmistettu) 31.1.2019 - 12:03

Mihin kirjoittajan kommentit perustuvat kun hän kirjoitta autoritaarinen presidentti. Onko kirjoittaja lukenut vain New York Timesia tai Washington Postia vai käyttänyt laajempaa lähdemateriaalia. Kehottaisin tutustumaan esimerkiksi Abby Martinin reportaaseihin (esim. Youtube) ja sitä kautta löytämään muitakin näkökulmia. Venezuelassa on järjestetty vaaleja säännöllisesti ja kansainväliset tarkkailijat ovat todenneet ne laillisiksi. Kirjoittaja ei ota kantaa lainkaan siihen, mistä talouskriisi johtuu. Siitäkin löytyy paljon tietoa. Yhdysvallat pitää maata taloussaarrossa ja estää siltä ulkomaankaupan ja lainaottamisen, koska Venezuela ei päästä amerikkalaisia öljyjättejä riistämään maan luonnonvaroja. Aika pian Suomeenkin saataisiin kriisi, jos meiltä evättäisiin lainat ja estettäisiin ulkomaankauppa.

Lue myös

Venezuelan lippu Euroopan parlamentin istuntosalissa osallistujien pöytien edustalla

Näkökulma: Oikeusjuttuun Nicolás Maduroa vastaan voi olla kansanterveydellisiä perusteita

Lääketieteen professori Akash Goel ehdottaa, että kansainvälinen rikostuomioistuin nostaisi Venezuelan presidenttiä Nicolás Maduroa vastaan syytteen rikoksista ihmisyyttä vastaan. Syynä on kansan näännyttäminen nälkään.
Venezuelan presidentti Nicolás Maduro ja YK:n pääsihteeri António Guterres kättelevät

Tutkijat vaativat YK:ta julistamaan Venezuelaan täyden humanitaarisen kriisin – ”Terveysjärjestelmä on romahtamassa”

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch sekä Johns Hopkinsin yliopiston tutkijat tekivät vuoden ajan työtä selvittääkseen Venezuelan kriisin laajuuden. Niiden mukaan maan viranomaiset eivät voi enää piilotella todellisuutta.
El Nacional -sanomalehden kansi.

Kriittisen päivälehden painokoneet pysähtyivät Venezuelassa – ”Terve Nicolás, netissä tavataan”

Latinalaisen Amerikan arvostetuimpiin lehtiin kuuluva El Nacional ei enää ilmesty painettuna. Taustalla on paperipula, jolla presidentti Nicolás Maduron hallitus kuristaa arvostelijoitaan.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa

Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille

Helsingissä perustetun MakeSomeNoise-foorumin nuoret eivät ole kokemusasiantuntijoita vaan asiantuntijoita, jotka puhuvat tärkeinä pitämistään asioista. Yksi sen aktiiveista on Ulkar Aghayeva, joka sai 16-vuotiaana kuulla olevansa ylikoulutettu siivoojan työhön.
Havupuiden runkoja, taustalla järvi

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina

Kaikki joutuvat nyt muuttamaan elämäänsä, ja se voi luoda mahdollisuuksia edistää vähähiilistä elämäntapaa, arvioivat Suomen luonnonsuojeluliiton ja Sitran asiantuntijat. Koronavirus opettaa myös sen, että kaikkiin kriiseihin on pakko reagoida, muistuttaa suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Kädet vesihanan alla

Saippua ja sosiaalinen eristäytyminen ovat luksustuotteita – Pakolaiset erityisen haavoittuvia koronaviruksen vaikutuksille

Koronaviruksen leviämisen estämisessä tärkeässä osassa ovat käsien peseminen ja ihmiskontaktien välttäminen. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että kaikki ihmiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa toisiinsa nähden, mitä tulee edes käsienpesuun tai ihmiskontaktien välttelemiseen, kirjoittaa Kirkon Ulkomaanavun viestinnän asiantuntija Elisa Rimaila.
Valkoinen kivirakennus sekä pienempi rakennus, jossa kyltti Fleurs d'Algeer

Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita

Algerian presidentin viimekeväinen ilmoitus tavoitella viidettä presidenttikautta synnytti Hirak-liikkeen, joka on vaatinut Algerian kaduilla muutoksia viikoittain yli vuoden ajan. ”Mielenosoitukset voisi nähdä lähes terapeuttisena performanssina, jonka kautta ihmiset uusintavat kansalaisoikeuksiaan”, sanoo tutkija Karim Maiche.
Puita kuvattuna alhaalta päin

Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita

Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.

Tuoreimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Maahanmuuttajanuorten asioista puhuvat usein keski-ikäiset kantasuomalaiset keskenään – MakeSomeNoise-foorumi antaa äänen maahanmuuttajataustaisille nuorille
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Podcast: ”Olen suomalainen kirjailija, joka kirjoittaa espanjaksi” – Roxana Crisólogo on julkaissut neljä runokirjaa, mutta ei voi hakea Suomen kirjailijaliiton jäsenyyttä
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Tutkimus: Demokratiaa ei juuri käsitellä Euroopan opettajakoulutuksessa – Syynä on se, ettei demokratia ole aiemmin ollut uhattuna, sanoo lehtori Matti Rautiainen
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Podcast: Rasistinen nimittely vahingoittaa mielenterveyttä – ”Kuulemme sitä niin paljon, että luulemme sen olevan normaalia”, sanoo Fiona Musangamfura

Luetuimmat

Koronaviruspandemia pakottaa hakemaan elämyksiä muualta kuin kuluttamisesta – Samalla se voi toimia kestävän elämäntavan oppituntina
Käsienpesu on tehokas tapa ehkäistä koronaa, mutta monille se ei ole mahdollista – Pakolaisapu aloitti hygieniakoulutukset Ugandan pakolaisasutusalueilla
Syyriaan vaaditaan tulitaukoa – Maassa on havaittu ensimmäiset tartunnat, ja koronavirusepidemiaa olisi vaikea hallita
Kansanliike vaatii epäkohtiin puuttumista Algeriassa – Rauhanomaisen protestoinnin kautta halutaan muuttaa rakenteita
Avustusjärjestö: Kreikan saarten pakolaisleirit evakuoitava koronan vuoksi – Ihmisten pitäminen leireillä ”lähentelee rikollista toimintaa”
Koronavirus on sulkenut suurimman osan maailman kouluista – Valmiiksi vaikeassa asemassa oleva kärsivät eniten
Terveysjärjestö varoittaa koronasta Syyriassa – Yhdeksän vuotta kestänyt konflikti on tuhonnut terveysjärjestelmän ja ajanut miljoonat pakosalle
Maailmanpankki: Äärimmäinen köyhyys laskenut ennätysalhaiseksi – Köyhyyden poistaminen kokonaan on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat