Uutiset

Sipri: Maailman sotilasmenot kasvoivat jälleen – ”vaikeuttaa rauhanomaisten ratkaisujen löytämistä konflikteihin”

Tukholman rauhantutkimusinstituutin tuoreiden tilastojen mukaan etenkin Kiina ja Lähi-idän maat kasvattivat viime vuonna sotilasmenojaan. Myös Suomi on mukana kasvutrendissä.
Mielenosoittaja War Pigs -kyltin kera
Maailman sotilasmenot ovat kasvaneet, käy ilmi Siprin uusista tilastoista. Isossa-Britanniassa on viime aikoina kritisoitu maan asekauppaa Jemeniä pommittavan Saudi-Arabian kanssa. (Kuva: Alisdare Hickson / CC BY-SA 2.0)

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna muutaman vuoden tasaisen kauden jälkeen, selviää Tukholman rauhantutkimusinstituutti Siprin tänään julkaisemista tilastoista. Instituutti on trendistä huolissaan.

”Korkeat sotilasmenot ovat vakava huolenaihe. Ne vaikeuttavat rauhanomaisten ratkaisujen löytämistä konflikteihin ympäri maailman”, toteaa Siprin johtokunnan puheenjohtaja Jan Eliasson tiedotteessa.

Maailman sotilasmenot ovat kasvaneet suurimman osan 2000-luvusta, mutta vuosina 2012–2016 ne pysyivät suhteellisen samalla tasolla. Viime vuonna globaalit sotilasmenot nousivat kuitenkin noin 1 739 miljardiin dollariin, eli noin 1 440 miljardiin euroon. Kasvua oli 1,1 prosenttia edellisvuodesta.

Muutosta selittää etenkin Kiinan sekä monien Lähi-idän maiden sotilasmenojen kasvu. Esimerkiksi Jemenissä sotivan Saudi-Arabian menot kasvoivat yli 9 prosenttia. Myös esimerkiksi Keski- ja Länsi-Euroopan sotilasmenot kasvoivat, taustalla muun muassa arvio Venäjän uhan kasvusta. Venäjän omat sotilasmenot taas laskivat peräti 20 prosenttia maan talousongelmien vuoksi.

Yhdysvaltain sotilasmenot olivat maailman suurimmat. Ne pysyivät suunnilleen samalla tasolla vuosien laskun jälkeen. Sen jälkeen suurimmat sotilasmenot oli Kiinalla, Saudi-Arabialla, Venäjällä ja Intialla. Viiden maan yhteenlasketut sotilasmenot olivat 60 prosenttia globaalista.

Verrattuna esimerkiksi OECD-maiden antamaan kehitysapuun maailman sotilasmenot ovat melkein kymmenen kertaa suuremmat. Siprin ohella myös suomalaiset rauhanjärjestöt ovat kasvusta huolissaan.

”On poliittinen valinta, kenen turvallisuuteen panostetaan, ruokitaanko sotilaallista varustelukierrettä vai rakennettaanko inhimillisempää maailmaa. Esimerkiksi kymmenen prosenttia maailman nyt armeijoihin ja asevarusteluihin käyttämistä varoista riittäisi nälän poistamiseen ja takaamaan koulutus kaikille maailman lapsille”, kritisoi Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius järjestöjen yhteisessä tiedotteessa.

Suomen sotilasmenot olivat Siprin tilastojen mukaan viime vuonna noin 2,98 miljardia euroa. Kasvua oli runsaat kaksi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Rauhanjärjestöt kritisoivat trendiä, sillä Suomi on leikkaamassa muun muassa sosiaali- ja koulutusmenoista samaan aikaan, kun se suunnittelee puolustusbudjetin kasvattamista lähivuosina.

”Vähintä, mitä Suomi voisi tehdä, olisi noudattaa sotilasmenoissa edes jollain tavalla yhtenevää talouskuria muun yhteiskunnan kanssa”, toteaa Sadankomitean toiminnanjohtaja Anni Lahtinen.

politiikkasota ja rauhaaseet & armeijaturvallisuus Suomi Suomen RauhanliittoSadankomitea

Kommentit

Lähettänyt Kun sotilasmen… (ei varmistettu) 5.5.2018 - 22:42

ja kestävän kehityksen tutkimus- ja kehitys- ja tuotanto- ja ulkomaanmyyntitukea ja panostusta kasvatetaan, ollaan oikealla tiellä ja oikeanlainen tasapaino on mahdollista löytää ja saavuttaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa tiiliseinää vasten.

Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin

Financial Transparency Coalitionia johtava Matti Kohonen tekee työtä oikeudenmukaisemman talousjärjestelmän puolesta. Hän sai kipinän työhönsä jo lapsuudessa kohtaamastaan eriarvoisuudesta ja uskoo, että köyhyys ja eriarvoisuus eivät ole maailmassa välttämättömiä asioita.
Traktori pellolla, taustalla kylä.

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050

Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäristön huomioiva viljely on mahdollista, mutta se vaatii monenlaisia muutoksia, muun muassa eläinperäisten tuotteiden käytön vähentämistä.
Kahta nuorta naista esittävä seinämaalaus korkean talon seinässä.

Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen

YK:n tasa-arvojärjestön, Meksikon ja Ranskan johtama Generation Equality -foorumi aloittaa viisivuotisen kampanjan, jonka tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa muun muassa teknologia-alalla. Se on osittain vastareaktio populistiselle voimille, jotka ovat viime vuosina haastaneet tasa-arvoa, kertoo ulkoministeriön tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.
Iranin lippuja

Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa

Iranissa tapettiin tuhansia poliittisia vankeja vuonna 1988. Uutta presidenttiä on epäilty osallisuudesta tapahtumiin, mutta ketään ei ole rangaistu.
Mies ajaa aasien vetämillä kärryillä tietä pitkin.

Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen

Laiton puunkaato tuhoaa Zimbabwesta joka vuosi noin 60 miljoonaa puuta eli osapuilleen 33 000 hehtaaria metsää. Yksi syy on energianlähteenä käytettävä puuhiili. Sakkorangaistuksetkaan eivät auta, sillä monelle sähkö on liian kallista ja puuhiili ainoa vaihtoehto.

Tuoreimmat

Tutkijat: Euroopan voisi ruokkia luomuviljelyllä vuonna 2050
Ensi viikolla järjestetään suurin feministinen kokoontuminen neljännesvuosisataan – Tavoitteena tasa-arvon takapakin estäminen
Kovaa kritiikkiä Iranin uudelle presidentille – Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Ebrahim Raisi oli mukana vuoden 1988 joukkoteloituksissa
Energian kalleus edistää metsätuhoa Zimbabwessa – Halvan sähkön puutteessa turvaudutaan puuhiileen
Globaali ruokajärjestelmä tuottaa nälkäisiä ja uhkaa planeetan kantokykyä – Systeemin pitää muuttua, ja siihen voi vaikuttaa myös Suomi, summaa tuore raportti
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Lämpenevä merivesi tuhoaa koralleja El Salvadorissa ja vie samalla elinkeinon kalastajilta – ”Vesi on niin kuumaa, että se näyttää jo keitolta”
Egypti aikoo teloittaa 12 Muslimiveljeskunnan jäsentä – Teloitukset kiihtyneet jälleen tänä vuonna
Filippiinien huumesodassa on todennäköisesti tapahtunut rikoksia ihmisyyttä vastaan – Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä vaatii virallista tutkintaa

Luetuimmat

Suomen uudessa kehityspolitiikan selonteossa on hienoja periaatteita, mutta konkretia puuttuu, kritisoivat järjestöt – ”Voi jäädä rammaksi ankaksi”
Maailman piti päästä eroon lapsityöstä, mutta kehitys on kääntynyt jyrkkään alamäkeen – ”Intiassa kestää ainakin kymmenen vuotta päästä pandemiaa edeltävään tilanteeseen”
”Suomalaisten ei pitäisi ottaa demokratiaa itsestäänselvyytenä”, vetoaa kansalaisaktivismin veteraani Maina Kiai, joka seuraa huolestuneena koronan vaikutuksia ihmisoikeuksiin
Köyhyys on poliittista – Matti Kohosen missiona on taistella eriarvoisuutta vastaan talouspolitiikan keinoin
Kuivuus voi olla seuraava pandemia, varoittaa YK-raportti – Ilmastonmuutos altistaa lisää useimpien maiden kuivuusriskiä lähivuosikymmeninä
Suomi on tuoreen selvityksen mukaan kestävän kehityksen kärkimaa – Koronapandemia käänsi globaalit trendit kuitenkin laskusuuntaan
Vuoden maailmanparantaja -palkinto vammaistyötä tukevalle Abilis-säätiölle – Pandemia teki järjestön tuesta aiempaakin kysytympää
Maailmassa on yhä vireillä 432 hiilikaivosprojektia, vaikka hiilestä pitäisi luopua, paljastaa tuore selvitys – aktiivisimpia Kiina ja Australia
Pelastakaa Lapset: Lasten sieppauksista on tullut osa sodankäyntiä Mosambikissa – Etenkin tyttöjä kaapataan jopa suoraan kodeistaan
Kysely: Suomalaisilla vääriä mielikuvia mielenosoittamiseen liittyvistä oikeuksista – Etenkin vanhempien ikäluokkien asenteet kovia