Uutiset

Sipri: Maailman sotilasmenot kasvoivat jälleen – ”vaikeuttaa rauhanomaisten ratkaisujen löytämistä konflikteihin”

Tukholman rauhantutkimusinstituutin tuoreiden tilastojen mukaan etenkin Kiina ja Lähi-idän maat kasvattivat viime vuonna sotilasmenojaan. Myös Suomi on mukana kasvutrendissä.
Mielenosoittaja War Pigs -kyltin kera
Maailman sotilasmenot ovat kasvaneet, käy ilmi Siprin uusista tilastoista. Isossa-Britanniassa on viime aikoina kritisoitu maan asekauppaa Jemeniä pommittavan Saudi-Arabian kanssa. (Kuva: Alisdare Hickson / CC BY-SA 2.0)

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna muutaman vuoden tasaisen kauden jälkeen, selviää Tukholman rauhantutkimusinstituutti Siprin tänään julkaisemista tilastoista. Instituutti on trendistä huolissaan.

”Korkeat sotilasmenot ovat vakava huolenaihe. Ne vaikeuttavat rauhanomaisten ratkaisujen löytämistä konflikteihin ympäri maailman”, toteaa Siprin johtokunnan puheenjohtaja Jan Eliasson tiedotteessa.

Maailman sotilasmenot ovat kasvaneet suurimman osan 2000-luvusta, mutta vuosina 2012–2016 ne pysyivät suhteellisen samalla tasolla. Viime vuonna globaalit sotilasmenot nousivat kuitenkin noin 1 739 miljardiin dollariin, eli noin 1 440 miljardiin euroon. Kasvua oli 1,1 prosenttia edellisvuodesta.

Muutosta selittää etenkin Kiinan sekä monien Lähi-idän maiden sotilasmenojen kasvu. Esimerkiksi Jemenissä sotivan Saudi-Arabian menot kasvoivat yli 9 prosenttia. Myös esimerkiksi Keski- ja Länsi-Euroopan sotilasmenot kasvoivat, taustalla muun muassa arvio Venäjän uhan kasvusta. Venäjän omat sotilasmenot taas laskivat peräti 20 prosenttia maan talousongelmien vuoksi.

Yhdysvaltain sotilasmenot olivat maailman suurimmat. Ne pysyivät suunnilleen samalla tasolla vuosien laskun jälkeen. Sen jälkeen suurimmat sotilasmenot oli Kiinalla, Saudi-Arabialla, Venäjällä ja Intialla. Viiden maan yhteenlasketut sotilasmenot olivat 60 prosenttia globaalista.

Verrattuna esimerkiksi OECD-maiden antamaan kehitysapuun maailman sotilasmenot ovat melkein kymmenen kertaa suuremmat. Siprin ohella myös suomalaiset rauhanjärjestöt ovat kasvusta huolissaan.

”On poliittinen valinta, kenen turvallisuuteen panostetaan, ruokitaanko sotilaallista varustelukierrettä vai rakennettaanko inhimillisempää maailmaa. Esimerkiksi kymmenen prosenttia maailman nyt armeijoihin ja asevarusteluihin käyttämistä varoista riittäisi nälän poistamiseen ja takaamaan koulutus kaikille maailman lapsille”, kritisoi Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius järjestöjen yhteisessä tiedotteessa.

Suomen sotilasmenot olivat Siprin tilastojen mukaan viime vuonna noin 2,98 miljardia euroa. Kasvua oli runsaat kaksi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Rauhanjärjestöt kritisoivat trendiä, sillä Suomi on leikkaamassa muun muassa sosiaali- ja koulutusmenoista samaan aikaan, kun se suunnittelee puolustusbudjetin kasvattamista lähivuosina.

”Vähintä, mitä Suomi voisi tehdä, olisi noudattaa sotilasmenoissa edes jollain tavalla yhtenevää talouskuria muun yhteiskunnan kanssa”, toteaa Sadankomitean toiminnanjohtaja Anni Lahtinen.

politiikkasota ja rauhaaseet & armeijaturvallisuus Suomi Suomen RauhanliittoSadankomitea

Kommentit

Lähettänyt Kun sotilasmen… (ei varmistettu) 5.5.2018 - 22:42

ja kestävän kehityksen tutkimus- ja kehitys- ja tuotanto- ja ulkomaanmyyntitukea ja panostusta kasvatetaan, ollaan oikealla tiellä ja oikeanlainen tasapaino on mahdollista löytää ja saavuttaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen puolilähikuvassa, taustalla rakennus.

”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua

Marokon armeija ja Länsi-Saharan itsenäisyysliike Polisario ovat ottaneet yhteen Guergueratin raja-alueella, ja nyt alueella pelätään konfliktin eskaloitumista. ”Meille ei ole ollut rauhasta mitään hyötyä”, sanoo Polisarion Suomen edustaja Baida Embarec Rahal.
Nuori mies pellolla.

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta

Rypäleaseilla on yhä vähemmän uhreja, mutta kokonaan niiden käyttöä ei ole saatu kitkettyä eikä jäänteitä raivattua. Kansainvälistä rypäleasesopimusta seuraava koalitio on huolissaan myös rypäleaseiden käytöstä esimerkiksi Vuoristo-Karabahin konfliktissa.
Kultahippuja kämmenellä.

Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia

Useimmat suuret koruyhtiöt eivät seuraa kaivosten olosuhteita eivätkä toimi työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Moni on kuitenkin parantanut vastuullisuuttaan parin viime vuoden aikana, sanoo ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Michelle Bachelet

Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan

Jo ennen konfliktia noin 600 000 ihmistä tarvitsi ruoka-apua. Suurin osa heistä ei ole saanut marraskuun ruoka-annoksiaan. Avustusjärjestöt pelkäävät aliravitsemuksen kasvua.
Oranssilla valaistu rakennus veden yli.

Naisiin kohdistuva väkivalta on pandemia, jota ei voi ohittaa

Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyvät tilastot kertoivat karusta todellisuudesta jo ennen koronapandemiaa. Kriisin myötä naisten ja tyttöjen ahdinko on kuitenkin syventynyt entisestään, kirjoittaa UN Women Suomen toiminnanjohtaja Jaana Hirsikangas.

Tuoreimmat

Raportti: Rypäleaseiden uhrimäärä on vähentynyt, mutta uudet käyttötapaukset aiheuttavat huolta
Kultaa ja timantteja louhitaan vaarallisissa oloissa – Raportti: Suuret koruyhtiöt eivät voi vakuuttaa kuluttajille, etteikö niiden tuotteiden taustalla olisi ihmisoikeusloukkauksia
Etiopian Tigrayn alueen siviilien ahdinko syvenee – Konflikti estää avun toimittamisen, ja suurin osa jo valmiiksi ruoka-avusta riippuvaisista ei ole saanut annoksiaan
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Suomen isännöimässä konferenssissa luvattiin Afganistanille 3,3 miljardin dollarin tuki ensi vuodeksi – Summa on aiempaa pienempi, ja maalta vaaditaan tiukkojen ehtojen noudattamista
Koronavirus on hidastanut pakolaisten vastaanottamista ympäri maailman – Normaalivuosinakin vain murto-osa saa uuden kotimaan
Raportti: Järjestötoiminta on yhä ammattimaisempaa, eikä se ole pelkästään hyvä asia – ”Liiallinen riippuvuus rahoittajista voi murentaa järjestöjen kykyä haastaa”, sanoo tutkija
Maailman ruokajärjestö pelkää maailmanlaajuista ruokakriisiä – Yksi eniten kärsineistä pienistä valtioista on Saint Lucia
Raportti: Lapsiin kohdistui viime vuonna konflikteissa ennätysmäärä rikkomuksia – ”Voi hyvällä syyllä kysyä, onko maailma lakannut välittämästä”
Chilessä on valtava uusiutuvan energian potentiaali, mutta monet tavalliset kansalaiset eivät ole päässeet vielä hyötymään

Luetuimmat

Massiivista Afganistan-konferenssia isännöivä Suomi aikoo asettaa maan kehitysavulle tiukat ehdot – ”Emme tule tukemaan 1990-luvun kaltaista emiraattia”
Myanmarin yli 70 vuotta kestänyt sisällissota on yksi maailman pisimpään jatkuneista konflikteista – Aung San Suu Kyin aika on merkinnyt takapakkia rauhanneuvotteluille
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Aiempaa harvempi suomalainen uskoo kehitysyhteistyöhön – Koronapandemia pudotti kehitysmaat uutisotsikoista, ja se voi heijastua asenteisiin
Selvitys: Yhdysvaltain kristilliset konservatiivijärjestöt pumppaavat rahaa naisten ja sateenkaarivähemmistöjen oikeuksien vastaiseen kampanjointiin Euroopassa
”Meidänkin kärsivällisyydellämme on rajansa” – Länsi-Saharan konfliktiin ei näy ratkaisua
Avunantajat käyttävät yhä enemmän rahaa itseensä, selviää tuoreesta raportista – Taustalla koronapandemia mutta myös ”apunationalismi”
Perinteisiin viljalajeihin palaaminen voisi parantaa ruokaturvaa monissa maissa – Zimbabwessa osa viljelijöistä on siirtynyt maissista durraan ja hirssiin
Tansanian populistinen presidentti John Magufuli sai toisen kauden – Tarkkailijoiden mukaan vaaleissa oli ”pelon ilmapiiri”
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija