Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Latinalaisessa Amerikassa halutaan tehdä eläintuotannosta kestävämpää

Karjatalous on tärkeä elinkeino, mutta sen aiheuttaa metsien katoamista, luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ja päästöjä.
Latinalainen Amerikka tuottaa lähes neljäsosan maailman naudanlihasta, mutta laidunmaat heikkenevät kovaa vauhtia. Kuva Argentiinan pampalta. (Kuva: Fabiana Frayssinet / IPS)

(IPS) -- Karjatalous on Latinalaisen Amerikan maille tärkeä tulonlähde mutta myös ympäristöuhka. Nyt pohditaan, miten eläintuotannosta saadaan ekologisesti kestävää, sosiaalisesti hyväksyttävää ja taloudellisesti kannattavaa.

Latinalaisen Amerikan karjataloudella on strategista merkitystä sekä alueellisesti että globaalisti. Se tuottaa alueen asukkaiden kuluttamista kaloreista 25 ja proteiineista 15 prosenttia. Maatalouden kansantuoteosuudesta karjan kontolla on 46 prosenttia.

Alueen karjataloudesta kolme neljäsosaa keskittyy viiteen maahan: Brasiliaan, Uruguayhin, Paraguayhin, Meksikoon ja Argentiinaan. Alan tuotannosta 80 prosenttia tapahtuu pienillä perhetiloilla.

Latinalaisessa Amerikassa asuu vain 13,5 prosenttia maapallon väestöstä, mutta alue tuottaa 23 prosenttia naudan- ja puhvelinlihasta ja lähes saman verran siipikarjasta. Lisäksi alue on tärkeä sianlihan ja maitotuotteiden viejä.

15 000 litraa vettä lihakiloa kohti

Lihan kysynnän ennustetaan kasvavan maailmassa jopa 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, mikä lisää tuntuvasti tuotannon ympäristövaikutuksia.

"Se avaa mahdollisuuden kasvattaa vaurautta ja lievittää köyhyyttä, mutta se on myös uhka, jos ympäristövaikutuksista ja pientuottajien aseman heikkenemisestä ei piitata", sanoo Deyanira Barrero YK:n ruokajärjestö FAOn eläintensuojeluosastolta.

Chilessä kulutetaan lähes 15 000 litraa vettä jokaisen lihakilon tuottamiseen, mutta Chile – tai maapallo – ei kestä tällaista vedentuhlausta, huomauttaa biologi Javier Simonetti Chilen yliopiston ympäristötieteiden osastolta.

Latinalaisen Amerikan laidunmaista 70 prosenttia on jo enemmän tai vähemmän heikentynyt. Muita karjaan liittyviä ympäristöriskejä ovat Barreron mukaan metsien katoaminen, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, vesivarojen ehtyminen ja kasvihuonekaasupäästöt, joista karja aiheuttaa FAOn mukaan 14,5 prosenttia.

Pientuottajat avainasemassa

Pahinta tuhoa karjatalouden kasvu uhkaa aiheuttaa Brasilian Amazoniassa, Chacon alueella, joka yhdistää Argentiinaa, Paraguayta ja Boliviaa, sekä kuivilla ja puolikuivilla vyöhykkeillä Argentiinassa ja Chilessä.

Pientuottajat ovat avainasemassa, jos halutaan toimia ympäristön kannalta kestävästi ja sosiaalisia ongelmia vähentäen, Barrero sanoo.

"Ilmastonmuutos uhkaa eniten pientuottajia, mutta he myös tuntevat parhaiten perinteiset ympäristöä säästävät menetelmät, kuten kuivuutta kestävät kasvilajikkeet. He tarvitsevat yhteiskunnan tukea ja kannustimia välttääkseen syrjäytymisen", hän jatkaa.

Christian Hepp Chilen maatalouden tutkimuslaitokselta muistuttaa, että maa- ja karjatalouden kehittämisessä on otettava huomioon kuluttajien kasvavat vaatimukset, joihin kuuluu myös eläinten hyvinvointi ympäristönsuojelun ja tuottajien oikeudenmukaisen kohtelun ohella.

OIKAISU 7.9.2016: Alkuperäisessä jutussa oli väärä kirjoittajan nimi. Nimi on nyt korjattu.

Maatalous ja kehitysmaat maataloustalouseläimet Latinalainen Amerikka ja Karibia Suomen IPS

Kommentit

Lue myös

Nainen kuokkii peltoa vauva selässään.

Nuorten muutto kaupunkeihin vähentää maatalouden tuottavuutta Malawissa – Apua haetaan kasvukeskuksista

Miljoonien malawilaisperheiden maatiloilla työvoima koostuu pelkästään omasta perheestä. Opiskelumahdollisuuksien ja palveluiden puute ajaa kuitenkin nuoret kaupunkeihin, mikä vaikeuttaa maanviljelyä. Nyt valtio pohtii kasvukeskuksien luomista maaseudulle.
Pengerrettyä maata.

Afrikan vihreä vallankumous petti lupauksensa

Afrikan maatalouden suurhankkeen piti vähentää nälkää, mutta todellisuudessa se on vain yksipuolistanut ruokavalioita ja tehnyt nälästä huonommin näkyvää. Samalla se on vaurioittanut luonnon monimuotoisuutta, verottanut luonnonvaroja ja järkyttänyt ekosysteemejä, kritisoi taloustutkija Jomo Kwame Sundaram.
Vihannesmyyjiä istumassa tuotteidensa ääressä torilla.

Tansaniassa yritetään saada nuoret innostumaan maanviljelyksestä – Nyt pilaantuvat sadot vievät monen innon

Kotimaisen ruuan kysyntä on Tansaniassa kasvussa, mutta esimerkiksi varastointiongelmat ja osaamisen puute saavat monet siirtymään toiselle alalle. Trooppisen maatalouden instituutin Itä-Afrikan johtaja Victor Manyong uskoo, että maataloudessa on nuorille kosolti mahdollisuuksia rahan tekoon.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

mies puolilähikuvassa puutarhakeinussa.

Eläkkeelle jäävä avustustyön veteraani Kalle Löövi on huolissaan avun politisoitumisesta – ”Retoriikka on menossa todella huonoon suuntaan”

Lähes 50 vuotta erilaisissa Punaisen Ristin tehtävissä toiminut kansainvälisen avun johtaja Kalle Löövi on nähnyt humanitaarisen avun sektorin ammattimaistumisen ja tehostumisen. Hänen mukaansa juuri nyt on tehtävä työtä sen eteen, että apu säilyy yhä puolueettomana eikä sitä hyödynnetä propagandavälineenä.
YK:n humanitaarisen avun koordinaattori Mark Lowcock

Jemen taas lähellä nälänhätää, varoittaa YK – ”Valitettavasti ne, jotka voisivat auttaa, pääosin valitsevat olla tekemättä niin”

Monet avunantajamaat eivät ole toteuttaneet lupauksiaan toimittaa Jemeniin lisää apua, ja samaan aikaan konfliktin osapuolet eivät päästä apua perille. Noin yhdeksän miljoonan ihmisen apua on jo jouduttu leikkaamaan.
Keltainen mielenosoituskyltti, jossa lukee I welcome refugees, il faut protéger les réfugiées

Järjestöt vaativat Suomea ottamaan lisää vastuuta Morian turvapaikanhakijoista

Suomi on ilmoittanut ottavansa vastaan tulipalon tuhoamasta Kreikan Moriasta 11 ilman huoltajaa olevaa alaikäistä turvapaikanhakijaa, mutta määrä sisältyy jo keväällä tehtyyn päätökseen. Nyt tarvitaan lisää tekoja, vaaditaan järjestöjen kannanotossa.
YK:n ydinaseet kieltävä sopimus kirjoituspöydällä

Ulkoministeri sanoi sen minkä voi, mutta vesittikö se rauhanliikkeen tavoitteet?

Niin vihreät, sdp kuin vasemmistoliittokin kannattivat muutama vuosi sitten liittymistä ydinaseet kieltävään sopimukseen. Sitten puolueet pääsivät hallitukseen ja tavoite ajettiin kauas horisonttiin. Rauhanliikkeen pitää vaatia päättäjiltä sanoja ja vahtia tekoja, kirjoitttaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallitukseen kuuluva Jarmo Pykälä.
Hengityssuojaimella suojautunut nainen ompelukoneen ääressä.

”25 vuotta taaksepäin 25 viikossa” – Korona on pysäyttänyt edistyksen monissa kehitystavoitteissa, kertoo Gates-säätiön raportti

Maailman pitäisi poistaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2030 mennessä, mutta sen sijaan se on koronapandemian seurauksena kasvanut jo seitsemän prosenttia.