Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Latinalaisessa Amerikassa halutaan tehdä eläintuotannosta kestävämpää

Karjatalous on tärkeä elinkeino, mutta sen aiheuttaa metsien katoamista, luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ja päästöjä.
Latinalainen Amerikka tuottaa lähes neljäsosan maailman naudanlihasta, mutta laidunmaat heikkenevät kovaa vauhtia. Kuva Argentiinan pampalta. (Kuva: Fabiana Frayssinet / IPS)

(IPS) -- Karjatalous on Latinalaisen Amerikan maille tärkeä tulonlähde mutta myös ympäristöuhka. Nyt pohditaan, miten eläintuotannosta saadaan ekologisesti kestävää, sosiaalisesti hyväksyttävää ja taloudellisesti kannattavaa.

Latinalaisen Amerikan karjataloudella on strategista merkitystä sekä alueellisesti että globaalisti. Se tuottaa alueen asukkaiden kuluttamista kaloreista 25 ja proteiineista 15 prosenttia. Maatalouden kansantuoteosuudesta karjan kontolla on 46 prosenttia.

Alueen karjataloudesta kolme neljäsosaa keskittyy viiteen maahan: Brasiliaan, Uruguayhin, Paraguayhin, Meksikoon ja Argentiinaan. Alan tuotannosta 80 prosenttia tapahtuu pienillä perhetiloilla.

Latinalaisessa Amerikassa asuu vain 13,5 prosenttia maapallon väestöstä, mutta alue tuottaa 23 prosenttia naudan- ja puhvelinlihasta ja lähes saman verran siipikarjasta. Lisäksi alue on tärkeä sianlihan ja maitotuotteiden viejä.

15 000 litraa vettä lihakiloa kohti

Lihan kysynnän ennustetaan kasvavan maailmassa jopa 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, mikä lisää tuntuvasti tuotannon ympäristövaikutuksia.

"Se avaa mahdollisuuden kasvattaa vaurautta ja lievittää köyhyyttä, mutta se on myös uhka, jos ympäristövaikutuksista ja pientuottajien aseman heikkenemisestä ei piitata", sanoo Deyanira Barrero YK:n ruokajärjestö FAOn eläintensuojeluosastolta.

Chilessä kulutetaan lähes 15 000 litraa vettä jokaisen lihakilon tuottamiseen, mutta Chile – tai maapallo – ei kestä tällaista vedentuhlausta, huomauttaa biologi Javier Simonetti Chilen yliopiston ympäristötieteiden osastolta.

Latinalaisen Amerikan laidunmaista 70 prosenttia on jo enemmän tai vähemmän heikentynyt. Muita karjaan liittyviä ympäristöriskejä ovat Barreron mukaan metsien katoaminen, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, vesivarojen ehtyminen ja kasvihuonekaasupäästöt, joista karja aiheuttaa FAOn mukaan 14,5 prosenttia.

Pientuottajat avainasemassa

Pahinta tuhoa karjatalouden kasvu uhkaa aiheuttaa Brasilian Amazoniassa, Chacon alueella, joka yhdistää Argentiinaa, Paraguayta ja Boliviaa, sekä kuivilla ja puolikuivilla vyöhykkeillä Argentiinassa ja Chilessä.

Pientuottajat ovat avainasemassa, jos halutaan toimia ympäristön kannalta kestävästi ja sosiaalisia ongelmia vähentäen, Barrero sanoo.

"Ilmastonmuutos uhkaa eniten pientuottajia, mutta he myös tuntevat parhaiten perinteiset ympäristöä säästävät menetelmät, kuten kuivuutta kestävät kasvilajikkeet. He tarvitsevat yhteiskunnan tukea ja kannustimia välttääkseen syrjäytymisen", hän jatkaa.

Christian Hepp Chilen maatalouden tutkimuslaitokselta muistuttaa, että maa- ja karjatalouden kehittämisessä on otettava huomioon kuluttajien kasvavat vaatimukset, joihin kuuluu myös eläinten hyvinvointi ympäristönsuojelun ja tuottajien oikeudenmukaisen kohtelun ohella.

OIKAISU 7.9.2016: Alkuperäisessä jutussa oli väärä kirjoittajan nimi. Nimi on nyt korjattu.

Maatalous ja kehitysmaat maataloustalouseläimet Latinalainen Amerikka ja Karibia Suomen IPS

Kommentit

Lue myös

Nainen metsäisten peltojen keskellä.

Eswatinilaiskaupungissa riittää ruokaa karanteeniaikanakin – Ravintolat on suljettu, mutta kauppa käy silti

Malkernsin kaupungissa pienviljelijät saavat yhä tuloja ja kaupunkilaiset tuoreita kasviksia, sillä kestävän maatalouden keskus kuljettaa tuotteet markkinoille. Taustalla on projekti, jossa viljelijöitä on koulutettu luontoa kunnioittavaan, permakulttuuriseen viljelyyn.
Puita viljapellolla

Liialliset sateet uhkaavat Pakistanin viljasatoa – ”Koko vuoden kylvökiertomme on mennyt sekaisin”

Monen pakistanilaisviljelijän elanto on uhattunua pitkittyneiden talvisateiden takia. ”Ne alkavat tammikuussa eivätkä lopu ennen kuin huhtikuussa. Niiden jälkeen tulevat monsuunisateet kesä-heinäkuussa, joten pitempää kuivaa kautta ei enää ole ”, kertoo viljelijä Aamir Hayat Bhandara.
Kaksi aikuista ja kolme lasta keskustelee pellonlaidassa

Ilmastoälykäs maanviljelys mahdollistaa Mantfombi Msibin lastenlasten koulunkäynnin

Eswatinin hallituksen pilottiohjelmassa kannustetaan viljelijöitä ilmastoälykkäisiin maanviljelystekniikoihin. Ne ovat kohentaneet huomattavasti muun muassa Mantfombi Msibin elämänlaatua, sillä ne vapauttavat sekä aikaa että rahaa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen korkean puun vieressä, taustalla pakolaisleirin asumuksia.

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä

Maailma.net aloittaa uuden juttusarjan unohdetuista kriiseistä ja konflikteista, joista kuullaan maailman medioissa harvoin. Yksi niistä on Keski-Sahelissa, jossa ihmiset pakenevat jihadistista väkivaltaa ja aseellisten ryhmien hyökkäyksiä. Aiemmin rauhallisessa Burkina Fasossa sisäisten pakolaisten määrä on kymmenkertaistunut lyhyessä ajassa.
YK:n pääsihteeri tv-ruudulla YK:n lipun edessä.

Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”

YK:n turvallisuusneuvosto ei ole saanut aikaan päätöslauselmaa, joka tukisi António Guterresin maaliskuista vaatimusta maailmanlaajuisesta tulitauosta. Samaan aikaan ihmiset joutuvat pakenemaan kodeistaan, mikä vaikeuttaa myös koronaviruksen vastaista työtä, varoittaa Norjan pakolaisneuvosto.
Mies esittelee joukolle tyttöjä kuukautiskuppia.

Kuukautiset eivät ole enää vaiettu aihe – Itä-Afrikassa edistetään kuukautisterveyttä vähentämällä häpeää

Kuukautisten merkitys naisten terveyden kannalta ymmärretään yhä paremmin, mutta asiaan liittyvä häpeä ei ole kadonnut. Ongelmana on myös etelän naisiin ja tyttöihin kohdistuva toiseuttava viestintä, joka painottaa liikaa uusien kuukautistuotteiden merkitystä rakenteisiin puuttumisen sijasta, kirjoittaa joukko asiantuntijoita.
Mies pitelee puuntainta kädessään.

Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa

Ruanda on kohonnut metsityksessä ja metsien ennallistamisessa maailmanmestariluokkaan. Syynä on muun muassa kansallinen puunsiemenkeskus, josta uskotaan tulevan alueellinen.
Kaksi kasvomaskein suojautunutta ihmistä liikenteen seassa.

Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja

Niin Nigeriassa, Intiassa, Filippiineillä kuin Etelä-Afrikassakin on raportoitu viranomaisten väkivallan kasvaneen koronaviruspandemian aikana. Kohteina ovat useimmiten köyhimmät, kirjoittaa Olli-Pekka Haavisto.

Tuoreimmat

Yli 660 000 ihmistä on paennut sen jälkeen, kun YK:n pääsihteeri vaati maailmanlaajuista tulitaukoa – Suurvallat ”kinastelevat kuin lapset hiekkalaatikolla”
Ruanda onnistui ennallistamaan yli 800 000 hehtaaria metsää – Siemenpankki auttoi metsien pelastamisessa
Maailman haavoittuvimmat kärsivät koronaviruspandemiasta eniten – Ympäri maailman raportoidaan köyhimpiin kohdistuvia väkivallantekoja
Jemenissä on paljastumassa koronakatastrofi – Avustusjärjestöjen mukaan hengitystieoireisiin kuolleiden määrä on noussut nopeasti
Sykloni Amphan on vaikuttanut jopa kymmenen miljoonan ihmisen elämään Bangladeshissa – ”Puoli miljoonaa perhettä on saattanut menettää kotinsa”
YK: Maailman kehitys voi tänä vuonna kääntyä taaksepäin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin – Koulutus on 1980-luvun tasolla
Unkari kielsi juridisen sukupuolen muuttamisen trans- ja intresukupuolisilta – ”Paluu pimeälle keskiajalle”
”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Burundi äänestää presidentistä koronaviruksesta huolimatta – Kampanjointia on leimannut väkivalta ja häirintä
Koronavirus uhkaa Afrikan malariantorjuntaa – ”Emme ole investoineet sinne, minne olisi pitänyt”

Luetuimmat

”Ihmiset eivät ole tottuneet pakenemaan” – Keski-Sahelissa on käynnissä yksi maailman nopeimmin pahenevista humanitaarisista kriiseistä
Zimbabwe pidätti protestijohtajan
EU:hun pyrkivät siirtolaiset ahdingossa Balkanilla
Voisiko vaatteita valmistaa ekologisesti ja ilman hikipajoja? – Siihen tähtää uusi tutkimushanke
Kehitysyhteistyöstä tuli koronaviruksen torjuntaa – Moni suomalaisjärjestö jakaa nyt apua pandemian vaikutuksista kärsiville, mutta samalla pelätään lahjoitusten vähenemistä
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
”Monet pelkäävät, etteivät kuole koronaan vaan muihin tauteihin tai nälkään” – Afrikassa on todettu vielä vähän tartuntoja, mutta koronaviruksen vaikutukset näkyvät jo
Unkarin parlamentti kieltäytyi ratifioimasta naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista sopimusta – ”Yritys kääntää huomio pois maan omista epäonnistumisista”, sanoo Amnesty
Sudan kieltää tyttöjen sukuelinten silpomisen – Toimenpiteestä saa jatkossa kolmen vuoden vankeustuomion
Ensimmäinen koronavirustartunta todettu maailman suurimmalla pakolaisleirillä – ”Tämä pandemia voi viedä Bangladeshin kehitystä taaksepäin vuosikymmenillä”