Uutiset Kehitysyhteistyöleikkaukset

Kehitysyhteistyövaroilla tuetaan nyt suomalaista vientiä

Hallituksen päätös ohjata 100 miljoonaa euroa kehitysrahasto Finnfundin pääomitukseen samalla, kun se leikkaa järjestöiltä 49 miljoonaa euroa, on järjestöjen mielestä selkeästi ideologinen valinta.
(Kuva: Till Krech / cc 2.0)

Hallituksen päätös ohjata 100 miljoonaa euroa kehitysrahasto Finnfundin pääomitukseen samalla, kun se leikkaa kansalaisjärjestöiltä 49 miljoonaa euroa, on järkyttänyt laajasti järjestökenttää. Kehitysyhteistyöstä leikataan yhteensä 300 miljoonaa.

Finnfund rahoittaa suomalaisten yritysten liiketoimintaa kehitysmaissa. Päätös on myös siksi hämmästyttävä, että summa on 60 miljoonaa enemmän kuin rahasto on pyytänyt.

Kepa tiedottaa, että varat siirretään toisin sanoen maailman köyhimmiltä yrityksille. Kansalaisjärjestöihin kohdistuvat leikkaukset koskettavat eniten maailman heikko­-osaisia, sillä lukuisat heitä tukevat järjestöt joutuvat taloudelliseen ahdinkoon.

"Päätös rahojen siirtämisestä varsinaisesta kehitysyhteistyöstä yritysten tukemiseen on paitsi käsittämätön, niin myös kyseenalaistaa laadukkaan kehitysyhteistyön. Kansalaisjärjestöt toimivat pitkäjänteisesti myös kehitysmaiden pienyrittäjyyden tukemiseksi. Tämä työ vaikeutuu vakavasti leikkausten vuoksi", sanoo Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.

Poliittinen arvovalinta

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka on perustellut leikkauksia taloudelliseslla pakolla. Finnwatchin Sonja Vartiainen kommentoi, että Finnfundin pääomakorotuksen valossa on kuitenkin selvää, ettei järjestöjen toiminnan hallitsemattomassa alasajossa ole kyse rahasta vaan ideologisesta valinnasta.

Mielipiteeseen yhtyy myös Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Niina Mäki.

"Kyllähän tämä kuvastaa sitä, että kyse ei ole mistään taloudellisesta pakosta, vaan kyse on selkeästi arvovalinnasta. Hallituksen kanta on, että köyhyyden vähentämiseen tarkoitetuilla kehitysyhteistyövaroilla lähdetään entistä enemmän tukemaan suomalaisia yrityksiä ja vientiteollisuutta", kommentoi Mäki maailma.netille.

Mäen mukaan päätös kertoo myös hyvin karua kieltä siitä mihin hallitus haluaa panostaa, kun saman aikaisesti massiiviset leikkaukset vaarantavat kansalaisjärjestöjen tekemän työn.

"Paljon hankkeita jää kesken ja sitä kautta rahaa päätyy roskakoriin", hän kommentoi.

"Ottamatta kantaa Finnfundin toimintaan sinänsä, nopeat lisäykset tai leikkaukset kehitysyhteistyössä voivat olla tuhoisia. Se, että annetaan rahaa yhtäkkiä niin paljon kohteeseen, joka ei suunnitellut niitä käyttävänsä, on ongelmallista. Siten olemme hyvin huolissamme kehitysyhteistyön laadusta ja tuloksellisuudesta."

Verovarojen ohjaaminen veroparatiiseihin on vastuutonta

Ministeri Toivakka on painottanut, että Suomen kehitysyhteistyövaroilla edistettäisiin entistä enemmän vastuullisten yritysten toimintaa kehitysmaissa. 

"Hallitusohjelmassa ei kuitenkaan ole vielä erillistä kirjausta yritysvastuusta. Jäämme toisin sanoen odottamaan mitä se konkreettisesti tarkoittaa, että lähdetään tukemaan vastuullista yrittäjyyttä kehitysyhteistyövaroilla", kommentoi kehitysrahoituksen asiantuntija Niina Mäki.

Samalla, kun hallitus puhuu yritysvastuusta, on ulkoministeriö on esimerkiksi ilmoittanut lopettavansa yritysvastuujärjestö Finnwatchin laatiman uuden kehitysyhteistyöhankehakemuksen käsittelyn taloudelliseen tilanteeseen vedoten. Hankkeen tarkoituksena oli tarkastella suomalaisyritysten vastuullisuutta Intiassa.

Mäki myös muistuttaa, että esimerkiksi osa Finnfundin sijoituksista menee rahoitussijoituksiin, jotka kulkevat veroparatiisien kautta.

"Näemme täysin kestämättömänä, että suomalaisten verorahoilla ohjattaisiin varoja veroparatiiseihin, erityisesti niillä verovaroilla, jotka on tarkoitettu kehitysmaiden tukemiseen."

Kyse on myös tilastokikkailusta

Finnwatchin ja Kehys ry:n mukaan Finnfundin pääomakorotus on eräänlaista tilastointikikkailua. Hallitusohjelmassa siirtoa on perusteltu sillä, pääomakorotusta ei finanssisijoituksena laskettaisi menoksi kansantalouden tilinpidossa.

Jotta pääomakorotus voitaisiin tilastoida finanssisijoitukseksi sen tulisi olla markkinaehtoinen ja tuottaa valtiolle tuloja. Finnfundin toiminnan tarkoituksena ei ole kuitenkaan tuottaa omistajilleen voittoa eikä se jaa osinkoja. Kehys muistuttaa, että kyse ei siis ole perinteisestä finanssisijoituksesta tai lainasta, jonka ajatellaan tuovan myöhemmin tuloja valtion kirjanpitoon.

Finnfundin pääomitus on valtion meno, jota ei tarvitse kirjata menoksi. Sen avulla voidaan kaunistella valtion alijäämää esimerkiksi Euroopan komissiolle, Kehys tiedottaa.

Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalaisen mielestä hallitus on jäämässä kiinni valehtelusta.

"Jos Finnfundille tehtävä siirto merkitään valtion menoksi, ei alkuperäinen selitys taloudellisesta pakosta enää kestä päivänvaloa. Kyse on poliittisesta valinnasta. Jos se taas merkitään finanssisijoitukseksi, on kyse menojen piilottelusta ja valtion budjetin kaunistelusta – juuri siitä, mistä Kreikkaa on syytetty", hän kommentoi.

Kehitysyhteistyöleikkaukset kehitysyhteistyöpolitiikkakansalaisyhteiskuntatalouskauppa Suomi

Kommentit

Kehitysyhteystyövarojen siirtäminen vientiyrityksille on myös siksi epäonnistunut päätös että Suomella ei ole mitään vietävää kehitysmaihin. Esimerkiksi kehitysmaihin riskirahoitusta myöntävä Finnvera antaa tällä hektellä suurimman osan takauksistaan maille kuten Yhdysvallat, Norja ja muut länsimaat koska he takaavat laivakaupat. Mitä kehitysmaat meiltä haluavat on esim. uusiutuvaa energiaa, mutta Suomessa ei ole tätä osaamista koska rakennamme täysin vanhanaikaista ydinvoimaa, tanskalaiset osaavat tuulivoimalat ja kiinalaiset aurinkopaneelit. Esimerkiksi Suomen tukema uusituvan energian edistämishanke EEP on joutunut antamaan rahoitusta hollantilaisille ja saksalaisille yrityksille koska Suomessa ei ole osaamista. Ainoa mitä Suomesta kannattaisi viedä on koulutus mutta sitä on hankala tuotteistaa. Suomi on nyt rakentamassa tänne Bangkokiin suomalaista koulua suomalaisella opintosuunnitelmalla, mutta se ei tule mitenkään ratkaisemaan Thaimaan koulutuskriisiä. Suomen suurimmat yritykset Thaimaassa ovat Kone (hissit ja liukuportaat), Marimekko, Wärtsilä ja muut jotka käyvät kauppaa ei köyhimpien vaain ylemmän keskitulon maiden kanssa. Thaimaa ei ole mikään kehitysapumaa. Aluella todella köyhissä maissa Laosissa ja Kambodzhassa ei ole juuri lainkaan suomalaisyrityksiä, ja dynaamisessa Vietnamissa suomalaisilla on lähinnä myyntikonttoreita. Mianmaan telehankkeet meni norjalaisille, ja muut hankkeet mm. japanilaisille ja amerikkalaisille.

Ei ole mikään ihme että Finnfund pyysi vain 40 miljoonaa, koska he tietävät ettei Suomella ole mitään vietävää kehitysmaihin.

Lue myös

Laskin ja kolikoita

Järjestöjen osuus kehitysyhteistyörahoista uhkaa laskea entisestään

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Kepan mukaan järjestöt ovat saamassa ensi vuonna ensimmäistä kertaa lähes 20 vuoteen alle seitsemän prosenttia kehitysyhteistyömäärärahoista. Rauhanjärjestöille taas suunnitellaan uusia leikkauksia.

Suomi viime vuonna suurimpia kehitysavun leikkaajia

Tuoreiden tilastojen mukaan Suomen kehitysyhteistyömäärärahat putosivat viime vuonna runsaan kolmanneksen edellisvuodesta. Eniten leikattiin monenkeskisestä yhteistyöstä, käytännössä YK-järjestöiltä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa, taustalla maalattu seinä.

Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen

Donald Trumpin pakotepolitiikka on vahvistanut Kuuban kommunistisen puolueen tiukan linjan kannattajia. Barack Obaman aloittama pehmeämpi linja olisi voinut pikkuhiljaa kaataa koko järjestelmän, sanoo pitkään Kuubaa seurannut Antti Halinen.
Nainen puolilähikuvassa ikkunan edessä, taustalla rakennuksia.

EU:n pitäisi ottaa enemmän vastuuta Bosnian pakolaistilanteesta eikä sysätä vastuuta kyynisesti rajojensa ulkopuolelle

Noin 1 400 pakolaista jäi ilman suojaa, kun Lipan pakolaisleiri paloi Bosnia ja Hertsegovinassa. EU:n pitäisi yrittää vaikuttaa tehokkaammin maan byrokraattiseen hallintoon, joka on kykenemätön tekemään ratkaisuja ihmisten hyväksi, tai ottaa itse vastuu pakolaisista, kirjoittaa Salaado Qasim.
Kaupunki vuoren alla.

Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä

El Salvadorin pääkaupungissa San Salvadorissa koetaan jatkuvasti maa- ja mutavyöryjä ja ilmastonmuutoksen pelätään pahentavan tilannetta. Nyt vyöryjä torjutaan ekosysteemipohjaisin ratkaisuin.
Jäälohkareita kellumassa meressä.

Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin

Arktiselle alueelle kulkeutuu vaatteiden tekokuituja todennäköisesti Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta, selviää tuoreesta tutkimuksesta.
Mies kaksi violettia kukkaa kädessään.

Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin

Intia perui Kashmirin autonomian vuonna 2019 ja muutti samalla maalakeja. Nyt viljelijät pelkäävät, että alueen teollistaminen uhkaa sekä viljelyelinkeinoa että luonnon monimuotoisuutta.

Tuoreimmat

Tulivuoren juurella elävä San Salvadorin kaupunki torjuu ilmastonmuutosta luonnon omin keinoin – Jukkapalmut ja imeytysojat estävät maanvyörymiä
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Kashmirin laakso on maailman viimeisiä sahramikrookuksen kasvupaikkoja – Viljelijät pelkäävät, että teollisuus tuhoaa maailman kalleimman maustekasvin
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tigrayn kriisin seurauksena Etiopiassa – Palanneista moni kohtaa tuhotun kodin
Kysely: Eurooppalaiset luopuisivat mieluummin lentämisestä kuin autosta ilmastonmuutoksen torjumiseksi
Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
Satelliitit tarjoavat apua metsäkadon torjuntaan – Tutkimuksen mukaan varoitusjärjestelmä vähensi metsäkatoa Keski-Afrikan maissa lähes viidenneksellä

Luetuimmat

Kaivosjätti Rio Tintoa syytetään ympäristörikoksista Papua-Uudessa-Guineassa – Vuosikymmeniä kaivoksen sulkemisen jälkeen kuparia valuu edelleen jokiin
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
PlayStation 5:n julkaisusta uutisoitiin viime vuonna 26 kertaa enemmän kuin kymmenestä humanitaarisesta kriisistä, selviää tuoreesta vertailusta
Kauppasaarto ei Kuuban järjestelmää kaada, mutta hyvät suhteet Yhdysvaltoihin voivat sen tehdä, sanoo Kuubasta kirjan kirjoittanut toimittaja Antti Halinen
”Häpeällinen hyökkäys demokratiaa ja sen edustajia vastaan” – Washingtonin levottomuudet tuomitaan laajasti
WWF:n raportti: Sademetsien hurja kato heikentää myös suojaa tartuntatauteja vastaan – “Meidän pitää pikaisesti korjata luontosuhteemme“
Mikromuovia löytyi Pohjoiselta jäämereltä runsain mitoin – Syyttävä sormi osoittaa vaatteiden tekokuituihin
Epävarmassa maailmassa yhä useampi kiinnostuu ekokylässä asumisesta – Keuruun ekokylässä elää tavallisia ihmisiä, ei ”kajahtaneita tyyppejä uimassa vastavirtaan”
2,3 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua Tigrayn kriisin seurauksena Etiopiassa – Palanneista moni kohtaa tuhotun kodin
Belo Monten jättimäinen vesivoimala vaikeuttaa alkuperäiskansojen perinteistä elämäntapaa – ”Uhattuna on itse elämä, emme vain me”