Uutiset Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka

"Oikeus terveyteen kuuluu myös paperittomille"

Paperittomilla on YK:n ihmisoikeusjulistuksen mukaan yhtälainen oikeus terveydenhuoltoon kuin kansalaisilla, vaikka oikeudet eivät tällä hetkellä toteudu Suomessa, toteaa Pakolaisneuvonnan juristi Karoliina Heikinheimo.
(Kuva: Michael Grabois / cc 2.0)

Paperittomien oikeus terveydenhuoltoon ei toteudu Suomessa, vaikka kansainväliset velvoitteet edellyttävät, että hoito tulee järjestää kaikille ketään syrjimättä, toteavat järjestöt ja asiantuntijat.

"Oikeus terveyteen on ihmisoikeus, jolla tarkoitetaan jokaisen oikeutta nauttia korkeimmasta saavutettavissa olevasta ruumiin- ja mielenterveydestä", tähdensi Karoliina Heikinheimo Paperittomien kohtaaminen terveyspalveluissa -seminaarissa viime viikolla.

Pakolaisneuvonnan juristina toimiva Heikinheimo painottaa, että YK:n taloudelliset, sosiaaliset sekä sivistykselliset (TSS) oikeudet ovat Suomea juridisesti sitovia, vaikka niiden noudattamatta jättämisestä ei koidukaan sanktioita. TSS-oikeudet määrittelevät, että erityisesti haavoittuvaisimmille ja marginaalissa oleville ryhmille tulee taata terveyspalvelut.

Myös Suomen perustuslaki määrittelee, että jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoiseen elämään edellyttävää turvaa, on oikeus välttämättömään turvaan ja huolenpitoon eli jokaiselle on myös turvattava riittävät terveys- ja sosiaalipalvelut. Heikinheimo muistuttaa, että oikeus koskee siten myös paperittomia.

Käytännössä ristiriita lainsäädännön ja todellisuuden kanssa on Suomessa kuitenkin räikeä, asiantuntijat toteavat. Tarkemmin määriteltynä oikeus koskettaa vain kiireellistä hoitoa, minkä arvioimisessa lääkärillä ja hoitohenkilökunnalla on suhteettoman suuri päätäntävalta. Sitä, mikä on kiireetöntä hoitoa ei ole tarkemmin määritelty.

Global Clinicissä vapaaehtoisena toimiva lääkäri Ari Mönttinen kertoo myös, että kiireellisen hoidon kustannukset koituvat paperittoman itsensä maksettavaksi ja kustannukset arvioidaan sekä hoidon todellisten kustannusten että potilaan maksukyvyn mukaan.

"Mutta mikä käytännössä luokitellaan kiireettömäksi hoidoksi? Miten voidaan kiireellisessä hoidossa arvioida nopeasti sekä kustannukset että potilaan maksukyky? Mihin lasku lähetetään, jos potilaalla ei ole osoitetta?", Mönttinen pohtii.

Paperittomien tulevaisuus Suomessa

Paperiton on henkilö, jonka oleskelu ei ole virallisesti viranomaisten tiedossa tai sallimaa. Lainsäädäntö ei kuitenkaan tällä hetkellä tunnista paperittomia.

"Käytännössä paperittomien määrän tarkka arvioiminen on mahdotonta, sillä yhteiskunta ei tunnista heitä rakenteissaan", sanoo Pakolaisneuvonnan projektikoordinaattori Nada Al Omair

Tällä hetkellä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on tehnyt esityksen, jossa koko Suomelle tulisi laatia yhtenäiset kansalliset ohjeet siitä, miten paperittomien hoito tulisi järjestää, mikä määritellään välttämättömäksi hoidoksi ja miten turvataan paperittomille oikeus välttämättömiin terveyspalveluihin.

Sosiaali- ja terveysministeriön edustaja Taneli Puumalainen kertoo, että myös ministeriö on tietoinen siitä, etteivät paperittomien ihmisoikeudet terveyden osalta toteudu riittävällä tavalla.

"Tämän vuoden loppuun mennessä on tarkoitus tehdä selvitys ja ehdotus, miten tilannetta voitaisiin kohentaa. Tämän jälkeen kysymys etenee poliittisen päätöksenteon piiriin, sillä me emme tee lopullisia päätöksiä", selventää Puumalainen.

Muutosprosessit ovat hitaita, mutta alkuun on päästy.

Global Clinic - terveyspalveluita paperittomille

"Lääkärin on aika helppo sisäistää ja mieltää YK:n ihmisoikeuksien periaatteet - jo lääkärinvala 'Täytän velvollisuuteni jokaista kohtaan - ketään syrjimättä' edellyttää myös paperittomien terveydestä huolehtimista", kertoo klinikalla vapaaehtoisena lääkärinä toimiva Ari Mönttinen.

"Lääkärin tulee kuitenkin pysyä erillään sellaisesta sairaanhoidosta, jossa hänellä ei ole vapautta toimia, velvollisuuksiensa ja näissä ohjeissa esitettyjen periaatteiden mukaisesti", vesittää käytännössä kuitenkin valan ensimmäisen kohdan, Mönttinen huomauttaa.

Vapaaehtoisvoimin toimiva Global Clinic pyrkii toteuttamaan lääkärin etiikkaa, huolimatta valan sisältämästä ristiriidasta. Hoidon resurssit ovat kuitenkin puutteelliset: tilat ovat pienet, hoitovälineitä niukasti ja mahdollisuudet esimerkiksi kroonisten sairauksien hoitamiseen käytännössä mahdottomat. Myöskään hammashuoltoa ei ole mahdollista järjestää.

Klinikka tarjoaa potilaille akuuttia hoitoa ja ohjaa tarvittaessa lähetteellä lähialueiden päivystyksiin. Lääkereseptejä voidaan kirjoittaa rajoitetusti ja potilas voi hakea ne apteekista erityisellä reseptillä, jossa kustannukset maksaa klinikka.

Potilaan luku- ja kirjoitustaidon puute saattavat kuitenkin käytännössä estää reseptin ohjeiden noudattamista. Tulkkeja pyritään käyttämään apuna, mutta aina ei ole mahdollista löytää tietyn kielen taitajaa nopealla aikataululla.

Mönttinen nimeää ongelmaksi myös sen, ettei ihmiskauppaepäilyissä paperitonta voida ohjata poliisilaitokselle tekemään rikosilmoitusta. Yksi suurimmista ongelmista kuitenkin on, ettei lainsäädäntö tunnista paperittomia.

"Elämme pitkälti juristifikoidussa yhteiskunnassa, kaikesta pitää olla pykälät ja lait - sellaisesta ilmiöistä, mistä ei ole määritelmää eikä lainsäädäntöä, niin periaatteessa sellaista ei ole olemassa. Tämä pätee paperittomiin monessa suhteessa", Mönttinen huomauttaa.

Mönttisen mielestä tilannetta pitäisikin lähteä muuttamaan lainsäädännön kautta ja paperittomien hoito tulisi järjestää ensisijaisesti verovaroin - ei hyväntekeväisyydellä.

Maahanmuutto- ja pakolaispolitiikka ihmisoikeudetpakolaisetsiirtolaisuusvapaaehtoisuuspolitiikkalakiterveys Suomi

Kommentit

Lue myös

Eduskuntatalo

Kysely: Suurin osa eduskuntavaaliehdokkaista helpottaisi perheenyhdistämistä

Suomessa on viime vuosina kiristetty maahanmuuttajien mahdollisuuksia tuoda perheensä Suomeen. Nyt seitsemässä puolueessa yhdeksästä yli puolet kansanedustajaehdokkaista kannattaa perheenyhdistämisen helpottamista, selviää Amnestyn kyselytutkimuksesta.
Ihmisiä metsässä

Luontokotouttaminen tutustuttaa maahanmuuttajanuoret siiliin, suohon ja jokamiehenoikeuksiin – ”Metsä on suomalaisen identiteetin rakentaja”

Luontokotouttaminen on pohjoismaisen kotouttamistyön erikoisuus, jonka tarkoituksena on hälventää maahanmuuttajien luontoon liittyviä pelkoja ja lisätä näiden hyvinvointia. Planin luontokotouttamisretkellä opiskeltiin suomen kielen sanoja, saatiin liikuntaa ja huomattiin, ettei metsä ole pelottava paikka.
Afganistan-palautuksia vastustavia mielenosoittajia Helsingissä

Helsingissä osoitettiin mieltä Afganistan-palautuksia vastaan – Sisäministerille luovutettiin lähes 18 000 allekirjoituksen vetoomus

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin järjestämässä mielenosoituksessa luovutettiin sisäministeri Kai Mykkäselle (kok) vetoomus, jotta ketään ei palautettaisi Afganistaniin. ”Haluamme, että hengellämme ei pelata poliittista peliä”, vetosi afganistanilainen ihmisoikeusaktivisti Mohammad Javid.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen lähikuvassa

Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa

Suullista tarinankerrontaperinnettä on viime vuosina alettu elvyttää ympäri maailman. Jamaikalainen Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoiden avulla ihmiset voivat oppia ymmärtämään moninaisuutta paremmin.
Opiskelijoita luentosalissa

Tuore tutkimus paljastaa afrikkalaisnuorten ”afro-optimismin” – Uusi sukupolvi koostuu yrittäjähenkisistä diginatiiveista, jotka luottavat tulevaisuuteen

Yli 4 000 afrikkalaisnuoren haastatteluihin perustuvan tutkimuksen mukaan afrikkalaisnuoret uskovat maanosan tulevaisuuteen ja kykyynsä ratkoa ongelmat. Toisaalta myös epävarmuutta on paljon.
Viljelijät kyntävät peltoa lehmien vetämien aurojen avulla

Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon

Intian talous nojautuu ruumiilliseen työhön, mutta vuonna 2050 maassa saattaa olla niin lämmintä ja kosteaa, että 30 prosenttia valoisan ajan työtunneista menetetään.
Mies junan penkissä lähikuvassa

Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää

Suomi tarvitsee ulkomaista työvoimaa, mutta moni Suomeen tutkintoa varten tullut ei löydä koulutustaan vastaavaa työtä. Tradenomitutkinnon suorittaneen Bao Nguyenin mukaan haasteena ovat etenkin oleskelulupakäytännöt. Opetusneuvos Ulla Mäkeläinen kertoo, että jatkossa Suomessa tutkinnon suorittaneiden ulkomaalaisten asemaa helpotetaan.
Tehtaan piipusta nousevaa savua

Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?

Yrityksille ja kuluttajille on tarjolla yhä enemmän mahdollisuuksia kompensoida hiilidioksidipäästönsä esimerkiksi metsityshankkeiden avulla. Riskinä on vaihteleva laatu, jota ei juuri valvota.

Tuoreimmat

Tuore tutkimus paljastaa afrikkalaisnuorten ”afro-optimismin” – Uusi sukupolvi koostuu yrittäjähenkisistä diginatiiveista, jotka luottavat tulevaisuuteen
Ilmastonmuutos heikentää Intian taloutta – Tuottavuus laskee, kun kuumuus estää työnteon
Suomi houkuttaa ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita, mutta valmistumisen jälkeen töitä on vaikea löytää
Ihmiskunta on aina kertonut tarinoita – Jamaikalainen kertojalegenda Amina Blackwood Meeks uskoo, että tarinoilla voi olla rooli myös globaalien ongelmien ratkomisessa
Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?
Empatiaa voi oppia, sanovat Pakolaisavun empatialähettiläät – Tuo omat arvosi rohkeasti esiin mutta kuuntele ja kunnioita myös toisten mielipiteitä
Zimbabwessa kärsitään sekä nälästä että ruokahävikistä – Hintojen nousu vie torikauppiailta asiakkaat
Raportti: Sodat ovat lapsille entistäkin vaarallisempia – Pojat kuolevat useammin taisteluissa, tytöt usein seksuaalisen väkivallan kohteina
YK julkaisi pitkän odotuksen jälkeen listan Israelin laittomissa siirtokunnissa toimivista yrityksistä – 112 yrityksen joukossa muun muassa Tripadvisor ja Airbnb
Lääkäri Pentti Haatanen on seurannut avustustyössä pakolaiskriisejä vuosien ajan – ”En ole kyynistynyt”