Uutiset Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt

Ihmisoikeusjärjestöjen tuoreessa raportissa vaaditaan, että Suomi noudattaisi vihdoin kansainvälisiä suosituksia ja nostaisi perusturvaetuudet ihmisoikeussopimusten edellyttämälle tasolle. ”Kehittyvissä maissa tämä asia ymmärretään paljon paremmin kuin rikkaissa”, sanoo Amnestyn asiantuntija Mariko Sato.
Siniristilippu.
Kuva suomalaisesta hyvinvointivaltiosta on osin illuusio, selviää ihmisoikeusjärjestöjen perusturvaraportista. (Kuva: Merja Partanen / Pixabay / CC0 1.0)

Suomessa on eläkeläisiä, joilla ei ole varaa lääkkeisiin. Koulutettuja ammattilaisia, jotka sairaus on ajanut taloudelliseen ahdinkoon. Työttömiä, jotka elävät jatkuvasti toimeentulotuen varassa, vaikka se on tarkoitettu vain väliaikaiseksi selviytymiskeinoksi.

Tämä selviää Ihmisoikeusliiton ja Amnesty Internationalin Suomen osaston tänään ilmestyvästä raportista (pdf).

Sen peruspäätelmä on yksinkertainen: Suomen perusturvan taso ei ole riittävä, eivätkä sen saajien ihmisoikeudet toteudu täysimääräisesti.

”Suomessa on käsitys, että meillä on hyvinvointivaltio, jossa sairastuminen ei voi johtaa köyhyyteen, toisin kuin vaikkapa Yhdysvalloissa. Se on kuitenkin illuusio”, toteaa ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien asiantuntija Mariko Sato, joka on toinen raportin tekijöistä.

Näkymättömiä kokemuksia

Perusturvaetuuksilla tarkoitetaan vähimmäistason työttömyysetuuksia, perhe-etuuksia, eläkkeitä, sairausetuuksia ja opintorahaa. Sitä täydentävät asumis- ja toimeentulotuet.

Järjestelmä rakennettiin aikoinaan sen ajatuksen pohjalle, että ihmiset käyvät kokopäivätyössä. Raportin mukaan se ei kuitenkaan ole toiminut.

Raportti vetää yhteen uusimpia Suomen aiheeseen liittyviä selvityksiä ja tutkimuksia. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön teettämän arviointiraportin mukaan useimmat perusturvaetuudet eivät riitä Kuluttajatutkimuskeskuksen laatiman, niin sanotun minimibudjetin kustantamiseen. Niinpä moni turvautuu toimeentulotukeen, jonka saajia on yli 460 000.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 joka kuudes suomalainen oli köyhyys- tai syrjäytymisriskissä, ja määrä kasvoi 17 000 ihmisellä edellisvuodesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselyssä lähes joka viides vastaaja kertoi joutuneensa tinkimään ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahanpuutteen vuoksi vuonna 2020.

Tilanne on pitkän kehityksen tulos, mutta esimerkiksi viime hallituskaudella tapahtuneet leikkaukset, tukien indeksijäädytykset sekä työttömiin kohdistettu aktiivimalli ovat raportin mukaan tehneet etuuksista riittämättömiä.

”Vaikeimmassa asemassa ovat ne, joiden elämässä on monia eri haavoittavia tai syrjinnälle altistavia tekijöitä, kuten sairastuminen, vammaisuus, pitkäaikaistyöttömyys tai yksinhuoltajuus. Myös lapsiperheköyhyys on yleistynyt”, sanoo raportin toinen tekijä, Ihmisoikeusliiton vaikuttamistyön päällikkö Heli Markkula.

Raporttia varten on myös haastateltu 12:ta perusturvaetuuksia saavaa ihmistä. Yksi haastatelluista oli hyvin koulutettu yksinhuoltaja, jonka sairaus oli ajanut taloudelliseen kriisiin.

”Hän oli tippunut niukkuuteen, jossa hän ei voi tehdä mitään tilanteensa parantamiseksi, eikä järjestelmä tarjoa turvaverkkoa. Hän ei ollut ajatellut, että Suomessa voisi käydä näin. Tämä on kokemus, joka on yhteiskunnassa näkymätön”, Sato sanoo.

Ei pelkkää politiikkaa

Sato ja Markkula haluavat nostaa julkisessa keskustelussa esiin sen, että perusturvassa on kyse ennen kaikkea ihmisoikeuksista.

”Toki kaikki valtion budjettiin liittyvät asiat ovat myös poliittisen väännön kohteena, mutta julkisessa keskustelussa on jäänyt paitsioon se, että valtiolla velvoitus taata ihmisoikeuksien toteutuminen”, Sato sanoo.

Oikeus riittävään sosiaaliturvaan taataan Suomen perustuslaissa. Suomi on mukana myös YK:n taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien (TSS) sopimuksessa sekä Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa. Niidenkin mukaan valtiolla on velvollisuus tarjota kansalaisilleen riittävä sosiaaliturva.

Suomi on viime vuosina saanut useita huomautuksia YK:n TSS-oikeuksien komitealta ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitealta siitä, ettei perusturvan taso ole riittävä.

Sopimusten mukaan perusturva suhteutetaan valtion omaan tulotasoon, joten Suomi ei voi puolustautua sanomalla, että muissa maissa tilanne on vielä huonompi, tutkijat muistuttavat.

Heidän mukaansa Suomi ei kuitenkaan ota suosituksia kovin vakavasti. Yksi syy on se, että perinteisesti länsimaissa ei mielletty taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia ihmisoikeuksiksi, vaan mieluummin on puhuttu sananvapauden ja kokoontumisvapauden kaltaisista kansalaisoikeuksista ja poliittisista oikeuksista.

”Kehittyvissä maissa tämä asia ymmärretään paljon paremmin kuin rikkaissa. Me ihmisoikeusjärjestötkin olemme jättäneet tätä paitsioon hyvin pitkään. Nyt ymmärrämme entistä paremmin, että ihmisoikeudet ovat jakamattomia ja vaikuttavat toistensa toteutumiseen, eikä niitä voi ajatella irrallaan toisistaan”, Sato sanoo.

Köyhyys on osattomuutta

Raportissa on lukuisia suosituksia, joista tärkein on se, että minimietuudet pitäisi Suomessa nostaa sille tasolle, että ihmiset tulisivat niillä toimeen.

Täsmällisiä keinoja siihen, miten sosiaaliturvajärjestelmää pitäisi uudistaa, ei kuitenkaan haluta antaa, sillä se on päättäjien tehtävä. Ihmisoikeusjärjestöt eivät halua myöskään olla ohjeistamassa valtiota siitä, mikä sitten olisi riittävä perusturvan taso.

”Yksi hyvä mittari on se, että toimeentulotuki on lain mukaan tarkoitettu vain poikkeustilanteita varten, mutta iso osa perusturvan saajista joutuu turvautumaan siihen pitkäaikaisesti. Niin kauan kuin näin on, perusturva ei ole riittävä”, Sato sanoo.

Toisaalta köyhyydessä ei ole kyse vain rahasta. Sato ja Markkula ovat huolissaan myös siitä, että monelle haastateltavalle perusturvan varassa sinnittely tarkoitti myös ulkopuolisuuden tunnetta ja vaikeutta osallistua yhteiskunnan toimintaan.

”Vaatimustasona ei voi olla pelkkä hengissä pysyminen, vaan pitää pyrkiä yhteiskuntaan, jossa ihmisten oikeudet toteutuvat aidosti. Ihmisoikeuksiin kuuluu myös mahdollisuus elää yhteiskunnan yhdenvertaisena jäsenenä, ja perusturvan riittämättömyys on esteenä myös sille”, Sato sanoo.

Se on näkynyt esimerkiksi kunnallisvaaleissa: köyhien asuinalueiden asukkaat äänestivät viime vaaleissa vähemmän kuin rikkaiden.

”On pelottava ajatus, että meillä on vain tietyt ihmiset, jotka ovat osallisia ja aktiivisia kansalaisia ja tietty porukka, jotka ovat osattomia”, Markkula sanoo.

Ihmisoikeuspolitiikka Suomessa ihmisoikeudetköyhyyspolitiikkaetiikka & arvokeskustelu Suomi IhmisoikeusliittoAmnesty International

Kommentit

Lähettänyt Anonyymi (ei varmistettu) 2.9.2021 - 08:29

Köyhyys estää työllistymistä. Kun raha ei riitä edes eväisiin, saati työmatkojen kuluihin, yhtälö on mahdoton. Pätkätyön takia ei edes kannata osaa autoa. Kun on valittava menetkö töihin ja teet sitten palkan päälle toimeentulotukihakemuksia, mutta menetät esim ruokajaot ja leipäjonot, valinta on helppo: Syötävä on, työ aiheuttaa vain haittaa.

Lähettänyt Kati Peltola (ei varmistettu) 2.9.2021 - 14:06

Sosiaaliturvan uudistus ei suinkaan ole päättäjien tehtävä. Sehän on meidän kansalaisten vastuulla. Suomessa jauhetaan loputtomiin pieniä muutoksia sosiaaliturvaan, mutta valtaosa suomalaisista ei osallistu lainkaan poliittiseen keskusteluun.
"Täsmällisiä keinoja siihen, miten sosiaaliturvajärjestelmää pitäisi uudistaa, ei kuitenkaan haluta antaa, sillä se on päättäjien tehtävä. Ihmisoikeusjärjestöt eivät halua myöskään olla ohjeistamassa valtiota siitä, mikä sitten olisi riittävä perusturvan taso." ---
”On pelottava ajatus, että meillä on vain tietyt ihmiset, jotka ovat osallisia ja aktiivisia kansalaisia ja tietty porukka, jotka ovat osattomia”, Markkula sanoo." ”Yksi hyvä mittari on se, että toimeentulotuki on lain mukaan tarkoitettu vain poikkeustilanteita varten, mutta iso osa perusturvan saajista joutuu turvautumaan siihen pitkäaikaisesti. Niin kauan kuin näin on, perusturva ei ole riittävä”, Sato sanoo."

Lue myös

Suomen lippu, taustalla merta ja rakennuksia.

Turkulainen Ali Reza Heidari sai Suomesta oleskeluluvan – Lähes 30 000 ihmistä vedonnut käännytystä vastaan

Lähihoitajana työskennellyt Ali Reza Heidari uhattiin käännyttää Afganistaniin, jossa hän ei ole koskaan käynyt. Nyt hän on saanut vuoden mittaisen, työperustaisen oleskeluluvan.
Erivärisiä kankaisia kasvomaskeja roikkumassa narulla.

Amnesty: Koronapandemia on syventänyt eriarvoisuutta ja tarjonnut verukkeita polkea ihmisoikeuksia – ”Myös Suomessa korona on tehnyt rakenteellisen epätasa-arvon näkyväksi”

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin tuoreen vuosiraportin mukaan koronapandemian varjolla valtiot ovat rajoittaneet sananvapautta ja käyttäneet ylimitoitettua voimaa. Samalla niin maiden välinen kuin sisäinenkin epätasa-arvo on tullut näkyväksi.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies puolilähikuvassa puisen seinän edessä.

Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”

Sadat miljoonat lapset eivät opi koulussa juuri mitään. Osasyynä on, että opetus tapahtuu kielellä, jota he eivät ymmärrä. Suomen Lähetysseuran asiantuntija Kimmo Kosonen on tehnyt yli 20 vuotta työtä ongelman ratkaisemiseksi. Työ vaatii ennen kaikkea kärsivällisyyttä.
Kaksi ihmistä ja juliste, jossa mies kuokka olkapäällä.

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa

Rypäleaseet kieltävässä sopimuksessa on mukana noin 110 maata, mutta ne aiheuttavat yhä uhreja. Suurin osa uhreista vammautuu tai kuolee maassa olevien jäänteiden räjähtämisen seurauksena.
Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Kaksi maskein suojautunutta ihmistä tutkimassa laukkua.

Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta

Afrikan maiden väestöstä vasta 3,6 prosenttia on rokotettu. WHO on joutunut laskemaan ennustettaan siitä, kuinka moni rokotetaan edes tänä vuonna. Samalla riski rokotteille vastustuskykyisistä muunnoksista kasvaa, sen aluejohtaja Matshidiso Moeti muistuttaa.
Nuoria mielenosoituskyltit käsissä, alla banneri, jossa lukee Climate.

Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Naisia osallistuu yhä enemmän kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, mutta muuten tasa-arvoa ei vielä huomioida ilmastopolitiikassa kokonaisvaltaisesti, todetaan Planin raportissa. Suomella voisi olla tasa-arvotyössä profiloitumisen paikka, mutta se ei saa ohittaa perustarvetta, ilmastokriisiin puuttumista, sanoo yksi raportin tekijöistä, Oras Tynkkynen.

Tuoreimmat

Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Tällä viikolla järjestettävässä huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Raportti: Yhä useampi maa ei enää rakenna uutta hiilivoimaa – Jäljellä olevat projektit keskittyvät kuuteen maahan, joille luopuminen voi olla vaikeampaa
Afganistanin naistoimittajat piileskelevät Talibania – ”Jos minut löydetään, olen varma, että minut kivitetään kuoliaaksi”
Koronavuosi ei pysäyttänyt ympäristön puolustajiin kohdistuvia hyökkäyksiä – Tuoreen raportin mukaan viime vuonna tapettiin ainakin 227 aktivistia

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Avokado, vanilja ja puuvilla uhattuina – Monien tärkeiden kasvien luonnonvaraiset sukulaiset ovat vaarassa kadota, paljastaa tutkimus
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää