Uutiset Israel ja Palestiina

Palestiinalaispakolaisten leireillä kärsitään ahtaudesta ja haaveillaan paremmasta – ”Ihmisistä tuntuu, ettei elämä ole omassa hallinnassa”, sanoo leirien arkea tutkinut Tiina Järvi

Palestiinalaispakolaisten leirit Lähi-idässä ovat yli 70 vuoden aikana muuttuneet lähiöiksi, joissa hermoja kiristää niin huono infrastruktuuri kuin työttömyyskin. Tiina Järven väitöstutkimuksessa selvisi, että leirit ylläpitävät palestiinalaisten toiveita palata takaisin synnyinseuduilleen mutta monelle myös riittäisi ihmisoikeuksien toteutuminen.
Betonirakennuksia ylhäältäpäin kuvattuna.
Dheishan pakolaisleiri sijaitsee Betlehemin eteläpuolella miehitetyllä Länsirannalla. Tutkija Tiina Järvi asui leirillä tehdessään väitöstutkimustaan. (Kuva: Tiina Järvi)

”Ahtaus on palestiinalaisleireissä yleinen, kaikkialla jaettu ärsytyksen aihe”, sanoo antropologi Tiina Järvi.

Hänen tammikuussa julkaistussa sosiaaliantropologian väitöskirjassaan kerrotaan, millaista Lähi-idän palestiinalaispakolaisten leireillä asuminen on ja miten leirit asuinympäristöinä vaikuttavat ihmisten tulevaisuuden haaveisiin.

Järvi haastatteli palestiinalaispakolaisia vuosina 2015 ja 2016 kolmella alueella: Jordaniassa, Libanonissa ja Länsirannalla. Hän asui kahdella pakolaisleirillä myös itse.

Toisinaan väitöskirjasta löytyvät tarinat ahtaudesta ovat traagisia. El Bussin leirissä eteläisessä Libanonissa erästä miestä ammuttiin. Ampuja oli naapuri. Syy oli se, että mies aikoi rakentaa asunnon, joka olisi estänyt auringonvalon pääsyn naapurin kotiin.

Ampuminen oli poikkeuksellinen tapaus. Ihmisten turhautuminen siihen, että omia asuinoloja ei leireissä juuri voi parantaa, on kuitenkin yleistä. Eräs El Bussin leiriin kyllästynyt mies kertoi Järvelle aikeistaan myydä asunto ja lähteä Libanonista. Asunto piti kaupata halvalla, koska monella oli sama suunnitelma.

Nainen puolilähikuvassa kirjahyllyn edessä.
Tiina Järvi työskentelee Tampereen yliopistossa Suomen Akatemian rahoittamassa Palestiinan nyky-tulevaisuudet -hankkeessa. Postdoc-tutkijana hän jatkaa väitöskirjansa aiheen parissa. (Kuva: Mikko Joronen)

Kotona pakolaisleirissä

Moni palestiinalaispakolaisten leireistä on ollut olemassa yli 70 vuotta. YK:n palestiinalaispakolaisten järjestö UNRWA avasi leirejä, kun lähes 800 000 palestiinalaista pakeni Israelin valtion perustamista naapurimaihin sekä Länsirannalle ja Gazaan vuonna 1948.

Taustalla oli Euroopassa syntynyt sionistinen liike, jonka tavoitteena oli juutalaisvaltion perustaminen Lähi-itään. Palestiinan aluetta hallitsi ensimmäisen maailmansodan jälkeen Iso-Britannia, joka tuki sionistista liikettä ja sen tavoitteita. Britannian luovuttua mandaatistaan YK yritti jakaa alueen Israelin ja palestiinalaisten kesken, tuloksetta. Seurauksena oli konflikti.

Vuosikymmenien aikana palestiinalaisleireistä on tullut urbaaneja lähiöitä. Koska pakolaisstatus periytyy, palestiinalaispakolaisia on UNRWA:n mukaan nykyään yli kuusi miljoonaa (2019). Virallisissa leireissä heistä asuu keskimäärin 28 prosenttia.

Järvi asui Libanonissa tutkimusta tehdessään palestiinalaisperheessä ja pääsi osaksi perheen arkea. Koti oli epävirallisessa palestiinalaisleirissä. Epäviralliset leirit ovat alueita, joihin on kerääntynyt palestiinalaisia virallisten leirien käytyä liian ahtaiksi.

UNRWA:n leirit ovat kuormittuneet entisestään Syyrian sodan takia, kun Jordaniaan ja Libanoniin on tullut lisää pakolaisia. Olosuhteet Libanonin leireissä, olipa leiri virallinen tai ei, ovat haastavia.

”Silti perheiden arkeen kuuluvat tavalliset asiat, kuten lastenhoito ja ruoanlaitto”, Järvi kertoo.

Keskeneräisiä betonirakennuksia, kauempana lapsia kadulla.
Libanonin palestiinalaispakolaisten leireissä ei ole valtion palveluja. Kuva Rashidien leiriltä. (Kuva: Tiina Järvi)

Työttömyys piinaa eniten

Libanonissa palestiinalaisleirien rakennukset ovat usein kiinni kaupunkien muussa asutuksessa. Muutoin leirit ovat yhteiskunnasta irrallisia alueita. Niissä ei ole valtion palveluja, eivätkä libanonilaiset yleensä käy leireissä. Osaan leireistä mennäkseen Järven piti hakea lupa.

Järvi kertoo, että Libanonissa palestiinalaisille yhteistä on kansalaisuudettomuus. Se vaikeuttaa arkea etenkin niin, että töiden löytäminen on hyvin vaikeaa. Suuri osa ammateista on palestiinalaisilta kiellettyjä.

”Työ määrittää elämää. Jos työtä ei ole, se heijastuu kaikkeen muuhun.”

Pakolaisleireissä asuvat ihmiset murehtivat ahtauden lisäksi kotiensa huonoa kuntoa. Rakennukset ovat heikkoja, asunnot kylmiä ja kosteita. Kun kotiin tarvitaan lisää tilaa, rakennetaan ylöspäin. Muualla tilaa ei ole.

Pakolaisten heikko asema Libanonissa tuli esille paitsi haastatteluissa, myös arkisissa keskusteluissa. Järvenkin isäntäperheessä pohdittiin, pitäisikö lapsia auttaa lähtemään Libanonista.

Sinnittelyä miehityksen alla

Väitöskirjan toinen kohdealue oli Palestiinalaisalueeseen kuuluva Länsiranta, jossa Järvi kävi ensimmäisen kerran vuonna 2008. Hän oli 19-vuotias ja kiinnostui palestiinalaisten tilanteesta pysyvästi.

Länsirannan palestiinalaisille, paikallisille ja pakolaisille, yhteistä on Israelin miehityksen alla eläminen.

”Miehitys vaikuttaa arjessa kaikkeen.”

Liikkuminen paikasta toiseen on valvonnan takia fyysisesti hidasta ja henkisesti pelottavaa, vaikka etäisyydet ovat lyhyitä. Pakolaisleirien sijainnilla on vaikutusta niiden ilmapiiriin. Arroub-leirin alue eteläisellä Länsirannalla on Israelin hallinnassa. Sotilaita käy leirissä usein öisin, ja he pidättävät asukkaita. Samassa leirissä pitää pelätä, että alueelle rakennetaan siirtokunnista Israeliin vievä tie, jolloin palestiinalaisten elintila pienenisi edelleen.

Järvi asui Länsirannalla Dheishan leirillä Betlehemissä. Leiri on korkeiden rakennusten sokkelo, jossa uusi kulkija eksyy helposti. Israel säätelee esimerkiksi sähkön ja veden saantia.

”Ihmisistä tuntuu, ettei elämä ole omassa hallinnassa. Silti arki, johon kuuluu perhe ja ystävät, jatkuu”, Järvi kuvailee.

Kansalaisia ja pakolaisia

Järven väitöskirjan kolmannessa kohdemaassa, Jordaniassa, palestiinalaisten asema on moninainen. Palestiinalaiset, jotka tulivat maahan vuonna 1948, saivat Jordanian kansalaisuuden. Niinpä leirit ovat kiinteästi osa yhteiskuntaa. Niissä on valtion palveluja, kuten kouluja, ja ne ovat mukana julkisen liikenteen verkostossa.

Palestiinalaispakolaisia tuli Jordaniaan myös kuuden päivän sodan seurauksena vuonna 1967. Länsiranta oli sodan alkaessa Jordanian miehittämä, joten sieltä tulleilla on maan kansalaisuus. Gazasta vuonna 1967 tulleilla taas ei ole kansalaisuutta. Heidän asemansa vastaa Järven mukaan palestiinalaispakolaisten asemaa Libanonissa.

Jordanian yksityisellä sektorilla työskentelee paljon palestiinalaisia. Monien taloudellinen asema on hyvä. Leirit ovat lähinnä heikosti toimeentulevien asuinpaikkoja. Jordaniassa asuinalue voi leimata ihmistä, ei niinkään palestiinalaisuus.

”Saatetaan ajatella, että pakolaisleirissä asuva ihminen ei ole yhtä osaava kuin joku muu. Hänelle ei tarjota mahdollisuutta esimerkiksi työnhaussa”, Järvi kertoo.

Seinämaalaus, jossa Israelin karttoja ja niiden sisällä joka kuvassa pienempi Palestiinan alue.
Palestiinalaiset puhuvat yhä usein paluusta synnyinseuduilleen, selviää Tiina Järven väitöskirjasta. Dheishan pakolaisleirin karttamaalaus näyttää, kuinka palestiinalaisten elinalue pienenee vuosi toisensa jälkeen. (Kuva: Tiina Järvi)

Paluu vapauteen

Tutkimusta tehdessään Tiina Järvi kuuli sekä poliittisia kannanottoja että arkisia toiveita. Palestiinalaisten tulevaisuuden toiveet ovat usein tavallisia: halutaan löytää töitä ja perustaa perhe.

”Asema eri maissa luo näille toiveille omat ulottuvuutensa. Se, mitä mahdollisuuksia ja rajoituksia elämään liittyy, on pakko huomioida koko ajan”, Järvi kertoo

Erityisesti Libanonista suuri osa palestiinalaisista haluaisi lähteä pois. Järven kenttätyön aikaisen isäntäperheen lapsista yksi on muuttanut Saksaan. Jotkut taas asuvat leirissä, vaikka voisivat muuttaa muualle. Silloin syynä voivat olla esimerkiksi perhe ja ystävät.

Palestiinalaiset puhuvat myös usein paluusta synnyinseuduilleen. Joillekin leireissä asuminen on poliittinen kannanotto. Ajatellaan, että palestiinalaispakolaisten kuuluu asua leireissä ja sitä kautta ylläpitää vaatimusta historialliseen Palestiinaan, nykyisen Israelin alueelle, paluusta. Henkilökohtaista tulevaisuuttaan he kuitenkin rakentavat muunlaisin tavoittein.

”Palestiinaan paluun varaan ei voi rakentaa elämää. Se ei näyttäydy ratkaisuna arjen haasteisiin”, Järvi sanoo.

Osa haastatelluista ajattelee, että paluun vaatimusta voi ajaa paremmin muualla kuin leireissä. Paikassa, jossa arjen pyörittäminen ei vie kaikkia voimia.

Länsirannalla Järvi tapasi myös nuoria aikuisia, jotka ovat alkaneet ajatella paluusta uudella tavalla. Heille paluu ei välttämättä tarkoittaisi konkreettista paluuta palestiinalaiskyliin, vaan oikeuksien saamista ja miehityksestä vapaata elämää.

Se, että Israel purkaisi miehityksen Länsirannalta, vaatisi Järven mukaan sitä, että kansainvälinen yhteisö painostaisi Israelia siihen yhteisvoimin.

”Suomi ja muut Euroopan maat eivät ole tilanteesta ulkopuolisia. Jos Israelia ei kohdella miehittäjävaltiona ja aseteta vastuuseen, vaan sen kanssa esimerkiksi käydään kauppaa kuin normaalin valtion kanssa, ollaan mukana mahdollistamassa miehityksen jatkaminen”, hän sanoo.

Israel ja Palestiina asuminenpakolaisetpolitiikkakonflikti IsraelJordaniaLibanonPalestiina

Kommentit

Lähettänyt Rauha Israeliin (ei varmistettu) 25.3.2021 - 18:16

Jutun yläosassa on kuva "pakolaisleiristä". Miksi sitä sanotaan pakolaisleiriksi? Sehän on ihan tavallisen arabikaupungin näköinen. Miksi pakolaisia ei kotouteta länsirannalle, puhutaan vaan pakolaisista ja pakolaisleireistä? Äitini oli karjalan evakko. Hän joutui muuttamaan pohjanmaalle, eikä Karjalaan ollut enää mitään asiaa. Palestiinalaisia "pakolaisia" on miljoonia, eihän heitä enää voi palauttaa Israeliin.

Lähettänyt salopeura (ei varmistettu) 29.3.2021 - 11:24

Palestiinalaisten tilanne on pahentunut viimeaikoina. Jollain keinoin heidät pitäisi päästää palaamaan entisille asuinsijoilleen. Näyttää kuitenkin siltä että kahden valtion malli on kuollut. Ainoalta mahdollisuudelta ainakin itsestäni näyttää se, että palestinnalaiset pääsisivät palaamaan Palestiinaan, josta muodostettaisiin niin palestiinalaisten kuin juutalaisten yhteinen kotimaa, jossa kaikilla olisi tasaveroiset oikeudet. Tämä vaihtoehto saa varmasti kuitenkin paljon vastustusta, mutta pitkän päälle lienee ainut toimiva.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Israel
"Israelissa on vuoden 2020 arvion mukaan noin 9,2 miljoonaa asukasta. Asukkaista 78 prosenttia on juutalaisia, 17 prosenttia arabeja, ja loput druuseja ja muita vähemmistöjä."
https://www.worldometers.info/world-population/state-of-palestine-popul…
"The current population of the State of Palestine is 5,192,582 as of Sunday, April 11, 2021, based on Worldometer elaboration of the latest United Nations data."
Eli juutalaisia on 9,2 x 0,78 = 7,2 miljoonaa ja arabeja 9,2 x 0,17 = 1,6 miljoonaa + 5,2 miljoonaa + 6 miljoonaa "pakolaista". Arabeja siis olisi yhteensä 14,8 miljoonaa. Varmaan ymmärrätte, että tämä ei tule toteutumaan.

Lue myös

Mielenosoittajia rivissä kylttien kera.

Protestiliike vaatii urheilutarvikejätti Pumaa luopumaan yhteistyöstä Israelin jalkapalloliiton kanssa

Urheilutarvikevalmistaja Puma sponsoroi Israelin jalkapalloliitto IFAa, jonka liigoissa pelaa myös seuroja Israelin siirtokunnista miehitetyllä Länsirannalla. Samalla Puma auttaa työntämään palestiinalaisten oikeudet taka-alalle, kirjoittaa ICAHD Finlandin hallituksen jäsen Miika Malinen.
Palestiinan lippu, jota pitkin kiipeää patsas.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch: Israel syyllistyy apartheidiin palestiinalaisia vastaan

Human Rights Watch on ensimmäinen kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö, jonka mukaan Israel harjoittaa palestiinalaisia kohtaan vainoa ja apartheidia. Tarkoituksena ei ole verrata maata Etelä-Afrikkaan vaan tutkia apartheidia nimenomaan kansainvälisen oikeuden rikkomuksena, se korostaa.
Israelin lippu

Israel on rokottanut kansalaisiaan koronaa vastaan ennätystahtia – Miehitettyjen alueiden palestiinalaiset ovat jääneet ilman

Miehitetyllä Länsirannalla rokotteita on jaettu juutalaissiirtokuntalaisille mutta ei palestiinalaisille. YK ja ihmisoikeusjärjestöt muistuttavat Israelia Geneven neljännen sopimuksen velvoitteista.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Veneitä joen rannassa.

Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”

Mosambikin Cabo Delgadon väkivaltaisuuksissa ei ole kyse vain uskonnosta vaan muun muassa etnisten ryhmien välisestä kyräilystä, luonnonvarojen epätasa-arvoisesta jakautumisesta ja ylipäätään syvästä eriarvoisuuden kokemuksesta, sanovat tutkijat.
Lähikuva rokotteen antamisesta käsivarteen.

Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa

Matalan tulotason maat ovat saaneet 0,3 prosenttia koronarokotteista. Rikkaat maat ovat vastustaneet rokotepatenteista luopumista, mutta Yhdysvaltain yllättävä mielenmuutos voi muuttaa tilanteen.
Nainen piirtämässä ylhäältä takaapäin kuvattuna, piirroksessa lukee Stop Violence Against Girls.

Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia

Kuudessa Etelä-Aasian maassa tehdyn raportin mukaan kaikissa maissa lakien tarjoama suoja seksuaalista väkivaltaa vastaan on puutteellinen. Monissa maissa tapaukset sovitaan oikeussalin ulkopuolella eivätkä uhrit saa oikeutta.
Maskilla suojautunut mies pitää kädessään kylttiä, jossa lukee We stand with the people of Myanmar: never again to military rule.

Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”

Yhdenkään hallituksen ei pitäisi myydä Myanmarin sotilasjuntalle yhtäkään luotia, vaatii yli 200 kansalaisjärjestöä. Turvallisuusneuvoston on kuitenkin vaikea ryhtyä voimakkaisiin toimiin Myanmaria vastaan etenkin Kiinan ja Venäjän vastustuksen vuoksi.
Maskein suojautuneita ihmisiä, yksi desinfioi käsiään.

Intian korona-aalto uhkaa lisätä äitiys- ja lapsikuolleisuutta – ”On klinikoita, joilla ei ole antaa sairaille mitään muuta kuin parasetamolia”

Intian ylikuormittunut terveydenhuoltojärjestelmä keskittyy nyt auttamaan koronapotilaita. Pelkona on, että äitiys- ja lapsikuolleisuus lisääntyy, sillä muuhun hoitoon ei juuri ole mahdollisuuksia, varoittaa Pelastakaa Lapset -järjestö.

Tuoreimmat

Kääntyvätkö rikkaat maat rokotepatenteista luopumisen kannalle? – Yhdysvallat ilmoitti kannattavansa patenttivapautusta, nyt EU:lta vaaditaan samaa
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”
Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”
Intian korona-aalto uhkaa lisätä äitiys- ja lapsikuolleisuutta – ”On klinikoita, joilla ei ole antaa sairaille mitään muuta kuin parasetamolia”
YK:n kehitysohjelma: Myanmar lähestyy talousromahdusta – Köyhien määrä voi kaksinkertaistua
Kolmannes Afganistanin väestöstä on ruokapulassa – Sääilmiö La Niña pahentaa konfliktin ja koronan vaikutuksia
Raportti: Konfliktien riski voisi vähentyä, jos ympäristöä suojeltaisiin paremmin
Koronapandemia lopetti ihmiskaupan uhrien palvelut Zimbabwessa – ”En tiedä, miten oikein selviydyn”
Tutkimus: Kunnianhimoisen ilmastopolitiikan ei tarvitse johtaa köyhyyden kasvuun – Yksinkertainen keino voisi jopa vähentää köyhyyttä

Luetuimmat

Mosambikin väkivaltaa selittää moni muukin tekijä kuin uskonto – ”Nuoret kohtaavat toivottomuutta, kehityksen puutetta ja syrjintää”
Kolmannes Afganistanin väestöstä on ruokapulassa – Sääilmiö La Niña pahentaa konfliktin ja koronan vaikutuksia
YK:n kehitysohjelma: Myanmar lähestyy talousromahdusta – Köyhien määrä voi kaksinkertaistua
Intian korona-aalto uhkaa lisätä äitiys- ja lapsikuolleisuutta – ”On klinikoita, joilla ei ole antaa sairaille mitään muuta kuin parasetamolia”
Raportti: Konfliktien riski voisi vähentyä, jos ympäristöä suojeltaisiin paremmin
Akkuteollisuus ei pärjäisi ilman Kongon pahamaineisia kaivoksia – Koboltin eettisyyttä on vaikea varmistaa, sanoo kaivosalueella vieraillut suomalaistutkija
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch: Israel syyllistyy apartheidiin palestiinalaisia vastaan
Angolasta tuli hiljattain 22:s homouden sallinut Afrikan maa, mutta ruohonjuuritasolla se ei vielä näy – Litilson, 25, kuoli pahoinpitelyn uhrina
Kansalaisjärjestöt vaativat YK:n turvallisuusneuvostoa asettamaan Myanmarille asevientikiellon – ”Lausuntojen aika on ohi”
Tuore raportti vaatii Etelä-Aasian maita parantamaan seksuaalirikoslainsäädäntöään – Uhreille tehdään neitsyystestejä, poliisit vähättelevät rikoksia