Uutiset Yritysvastuu

Selvitys: Suomalaisyritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön toimista viestitään nihkeästi

Vain neljännes suomalaisyrityksistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti toimintansa ihmisoikeusvaikutuksia, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön selvityksestä.
Suomen lippu ja sininen taivas
Suomalaisyritykset ovat vielä alkuvaiheessa ihmisoikeusriskien tunnistamisessa, käy ilmi uudesta selvityksestä. (Kuva: sbamueller / Flickr.com / CC BY-SA 2.0)

Suomalaisyritykset haluavat kunnioittaa ihmisoikeuksia, mutta konkreettisista toimista kertoo vielä harva, käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä tuoreesta selvityksestä.

Tällä viikolla ilmestyneen selvityksen mukaan suomalaisyritykset ovat kyllä yleisellä tasolla sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta vain neljännes niistä arvioi järjestelmällisesti ja julkisesti, millaisia vaikutuksia niiden liiketoiminnalla on ihmisoikeuksien toteutumiseen.

Selvityksessä oli mukana 78 suurta suomalaisyritystä muun muassa maatalous-, metsä-, kaivannais-, vaate- ja teknologia-alalta. Osa yrityksistä arvioitiin YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden avulla, osa niin sanotun Corporate Human Rights Benchmark (CHRB) -arvioinnin avulla.

YK:n vuonna 2011 hyväksyttyihin periaatteisiin kuuluu, että valtioilla on ensisijainen velvollisuus suojella ihmisoikeuksia, mutta yritystenkin on toimittava ihmisoikeusvaikutustensa ennaltaehkäisemiseksi, lieventämiseksi ja korjaamiseksi. Ajatuksena on, että yritysten pitää vähintään huomioida toimintansa aiheuttamat riskit ja pyrkiä korjaamaan ongelmat.

Tulokset paljastavat, että yrityksillä on parannettavaa. Keskimäärin ne jäivät alle 30 prosenttiin maksimipisteistä.

Selvityksen mukaan ihmisoikeusriskien tunnistamisen ja niihin puuttumisen prosessi on suomalaisyrityksillä vielä kokonaan aloittamatta tai aivan aloitusvaiheessa. Harva yritys on tunnistanut ihmisoikeusriskejä ja -vaikutuksia, tehnyt arviointia tai huomioinut tuloksia toiminnassaan.

Vain pieni osa yrityksistä on julkisesti sitoutunut korjaaviin toimenpiteisiin, jos ne havaitsevat aiheuttaneensa kielteisiä vaikutuksia, tutkimuksessa kerrotaan.

Suurella osalla yrityksistä on jonkinlaisia kanavia, joiden kautta valituksia ihmisoikeusloukkauksista voi tehdä, mutta monesti ne eivät ole haavoittuvien ryhmien saavutettavissa.

Haasteena on myös se, että yritykset julkaisevat tietoa ihmisoikeusvaikutuksistaan niukasti, vaikka esimerkiksi YK:n ohjaavissa periaatteissa painotetaan nimenomaan läpinäkyvyyttä. Syyksi yritykset kertoivat raportoinnin vaikeuden sekä sen, ettei tiedolle ole kysyntää.

Tilanteessa on parannettavaa, mutta suomalaisten yritysten tulokset vastaavat kansainvälistä keskiarvoa, toteaa tutkimushankkeen vastuullinen johtaja Nikodemus Solitander Hankenilta.

”Selvityksen tulokset viittaavat siihen, että jatkuvalla seurannalla on merkittävää vaikutusta vastuiden toteutumiseen käytännössä. On myös tärkeää, että ihmisoikeuskysymyksiä painotetaan voimakkaammin yritysten strategia- ja johtotasolla”, hän sanoo tiedotteessa.

Selvitys oli osa hallitusohjelman toimeenpanoa. Sen tekivät Ihmisoikeuskeskus, Hanken Svenska handelshögskolan sekä konsulttiyritykset FIANT Consulting ja 3bility Consulting. Lähteinä käytettiin yrityksistä julkisesti saatavilla olevia tietoja. Lisäksi haastateltiin 20 yrityksen edustajia.

Yritysvastuu ihmisoikeudetYKkuluttaminenliiketoimintayhtiöt Suomi

Kommentit

Lähettänyt Lukija (ei varmistettu) 24.1.2021 - 01:34

Ihmisoikeuksista on kiistelty iätajat etenkin humanististen jafeministit. Ja naistenoikeuksista ja lasten. Nihkeästi ajatellen ihmisoikeuksista niin onko se silloin puoliksikuiva ja puoliksikostea😂. Että selittäkää ilman värikoodeja joselwtääntätäpäivää. Humanistinenajattelutapa luultavasti ajattelee kokonaisuudessa ihmisten parasta. Feministi taas osittain. Johan ihmisoikeuksista on ennen isänmaata itsenäistäsuomea niin sanottu tapeltu ja naisten vaikka siitä onvastahiljattainkäytypuhetta ja ennensiitä ei puhuttusanaakaan. Lastenoikeusalkoi myöhemmin 1960 lukua . Sitä ennen oli kiihkoilua äärioikeuksista johon kuului rotusortoa ja niin edelleen.

Lue myös

Mielenosoittajia rivissä kylttien kera.

Protestiliike vaatii urheilutarvikejätti Pumaa luopumaan yhteistyöstä Israelin jalkapalloliiton kanssa

Urheilutarvikevalmistaja Puma sponsoroi Israelin jalkapalloliitto IFAa, jonka liigoissa pelaa myös seuroja Israelin siirtokunnista miehitetyllä Länsirannalla. Samalla Puma auttaa työntämään palestiinalaisten oikeudet taka-alalle, kirjoittaa ICAHD Finlandin hallituksen jäsen Miika Malinen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Ihminen kasveja kädessä, kuva kaulasta alaspäin.

Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa

Yksi torstaina järjestettävän YK:n ruokajärjestelmähuippukokouksen aiheista on luontopositiivinen tuotanto. Kokousta edeltävä keskustelu on kuitenkin paljastanut, että käsitteen määritelmiä on yhtä monta kuin intressiryhmiäkin. Asiantuntijat toivovat isoja ja nopeita päätöksiä ruokasektorin aiheuttaman luontokadon pysäyttämiseksi.
Rakennuksia ylhäältäpäin kuvattuna.

EU-kansalaisaloite yrittää pysäyttää kaupankäynnin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa – Tuomioistuin määräsi komission hyväksymään rekisteröinnin

EU:ssa aletaan kerätä allekirjoituksia kansalaisaloitteeseen, joka toteutuessaan estäisi kaupan etenkin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa. Allekirjoituksia tarvitaan miljoona.
Syyrian lippu kahden muun lipun välissä.

Al-Holin leirillä kuollut tänä vuonna ainakin 62 lasta – Pelastakaa Lapset kehottaa ulkomaita kotiuttamaan kansalaisensa

Lasten elämä Syyrian pakolaisleireillä on päivittäistä selviytymistaistelua. Jopa murhat ovat yleisiä, sanoo avustusjärjestö.
Kuivaa halkeillutta maata, taustalla ihminen.

Ilmastonmuutos pakottaa miljoonat siirtolaisiksi – Samalla kasvaa myös pakkotyön riski, kertoo tuore selvitys

Esimerkiksi Ghanassa nuoret miehet muuttavat kuivuutta pakoon maan eteläosiin ja joutuvat herkästi velkaorjuuteen.
Kyltti, jossa lukee koronarokotus.

Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”

Amnesty vaatii, että koronarokotepatentit jäädytetään ja rikkaiden maiden ylijäämäannokset jaetaan köyhille maille. ”Se, että Suomen hallitus varaa kolmannet rokotteet kaikille yli 12-vuotiaille, ei ole vastuullista toimintaa. Se on itsekästä rokotenationalismia ja vastuunpakoilua pandemian torjumisesta”, sanoo Amnestyn Suomen osaston johtaja Frank Johansson.

Tuoreimmat

EU-kansalaisaloite yrittää pysäyttää kaupankäynnin Israelin laittomien siirtokuntien kanssa – Tuomioistuin määräsi komission hyväksymään rekisteröinnin
Al-Holin leirillä kuollut tänä vuonna ainakin 62 lasta – Pelastakaa Lapset kehottaa ulkomaita kotiuttamaan kansalaisensa
Ilmastonmuutos pakottaa miljoonat siirtolaisiksi – Samalla kasvaa myös pakkotyön riski, kertoo tuore selvitys
Amnesty kritisoi rokoteyhtiöitä rikkaiden maiden suosimisesta – ”Mikäli Suomen kaltaiset vauraat valtiot sekä lääkeyhtiöt jatkavat tällä linjalla, pandemialle ei näy loppua”
Vahinkovakuutukset ja tarkemmat sääennusteet auttavat Kaakkois-Aasian viljelijöitä varautumaan ilmastoriskeihin
Ihmisoikeusjärjestöt: Taliban hyökännyt lähes päivittäin ihmisoikeusaktivisteja vastaan lupauksistaan huolimatta
Rypäleaseiden aiheuttamien kuolemien ja vammojen määrä kasvoi vuoden aikana – Uhreja etenkin Azerbaidžanissa ja Syyriassa
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
Tavoite 40 prosentin rokotekattavuudesta Afrikan maissa lipuu yhä kauemmas – Mantereelta puuttuu lähes 500 miljoonaa annosta
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää

Luetuimmat

Sosiaaliturva ei Suomessa riitä elämiseen – Kyseessä on ihmisoikeusongelma, mutta sitä ei julkisessa keskustelussa huomioida, sanovat järjestöt
”Suomalaiset eivät ymmärrä, miltä tuntuu jättää kaikki taakseen”, sanoo kotimaansa tilannetta järkyttyneenä seuraava afganistanilainen valokuvaaja Naser Bayat
Kimmo Kososen tehtävänä on vakuuttaa maailman johtajat siitä, että lapsia kannattaa opettaa heidän omalla äidinkielellään – ”En olisi yliopistoon mennessäni arvannut, missä olen nyt”
Maailma kaipaisi kipeästi ”luontopositiivista” ruuantuotantoa – Huippukokouksessa yritetään päättää, mitä se voisi tarkoittaa
YK-järjestöjen selvitys: Suurin osa maataloustuista on haitallisia ympäristölle ja terveydelle
Raportti: Ilmastonmuutos on myös tasa-arvokysymys, mutta kansainvälisessä ilmastopolitiikassa tuijotetaan usein vain naisneuvottelijoiden määrää
Tammet, kanelipuut ja magnoliat ovat vaarassa – Lähes kolmannesta maailman puista uhkaa sukupuutto, paljastaa tuore raportti
Ilmastokatastrofit ajavat perheitä naittamaan tyttärensä Intiassa
Norsunluurannikon kaakaotilojen entisten lapsityöläisten oikeusjuttu monikansallisia ruokafirmoja vastaan kaatui
Sateiden puutteesta kärsivää Brasiliaa odottavat sähkökatkot tai sähkön hinnannousu – ”Ilmasto on muuttanut sadejärjestelmää, eikä se palaa entiselleen”