Israel saattaa ryhtyä liittämään osia Länsirannasta itseensä – Kansainvälinen yhteisö tyytyy lähinnä paheksumaan samalla, kun konfliktin ratkaisu liukuu yhä kauemmas | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Israel saattaa ryhtyä liittämään osia Länsirannasta itseensä – Kansainvälinen yhteisö tyytyy lähinnä paheksumaan samalla, kun konfliktin ratkaisu liukuu yhä kauemmas

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu aikoo liittää jopa 30 prosenttia Länsirannasta Israeliin. Se olisi räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, mutta siitä huolimatta kansainvälisen yhteisön – myös Suomen – reaktio on ollut varsin varovainen, sanovat asiantuntijat.

Palestiinan lippu, jota pitkin kiipeää patsas.

Palestiinalaisten hallinnollisessa pääkaupungissa Ramallah'ssa sijaitseva patsas symboloi vapaustaistelija ja presidentti Jasser Arafatin haavetta Palestiinan vapautuksesta. Toiveet omasta valtiosta saattavat kuitenkin murtua lopullisesti, mikäli Israel liittää osia Länsirannasta itseensä. Kuva: Olli Koikkalainen.

Israelin ja palestiinalaisten vuosikymmenien mittainen konflikti saattaa ensi viikolla siirtyä uuteen vaiheeseen.

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu aikoo toteuttaa vaalilupauksensa ja ryhtyä liittämään laittomasti osia miehitetystä Länsirannasta osaksi Israelin valtiota 1.7. alkaen.

Alueliitoksella olisi sekä symbolista että käytännöllistä merkitystä, sillä se tarkoittaisi todennäköisesti hyvästien jättämistä palestiinalaisten sekä koko kansainvälisen yhteisön tavoitteelle neuvotella konfliktiin kahden valtion ratkaisu ja luoda palestiinalaisille oma valtio.

”On selvää, että tämä vähentää entisestään mahdollisuuksia siihen, että konfliktia voitaisiin koskaan ratkaista kahden valtion mallilla, joka on vuosikymmenien ajan ollut keino pyrkiä ratkaisemaan sitä. Sen jälkeen, kun alueet on liitetty, niistä luopuminen olisi Israelin poliittisessa järjestelmässä vaikeaa”, sanoo Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola.

Samaa mieltä on konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Palestiina-hankkeen projektipäällikkö Hilkka Jokinen.

”Jos suunnitelmat toteutuvat, rauhanneuvottelujen käynnistäminen uudelleen Israelin ja palestiinalaisten välillä tulee olemaan erittäin vaikeaa. Myös levottomuuksien puhkeaminen alueella on yksi mahdollinen skenaario”, hän sanoo.

Trump antoi sysäyksen

Hallinnollisesti alueliitos ei välttämättä muuttaisi juuri mitään. Israel on miehittänyt Palestiinalaisalueeseen kuuluvaa Länsirantaa vuodesta 1967 lähtien. Se vastaa suurimmasta osasta alueen turvallisuutta ja on vuosikymmenien varrella asuttanut alueelle yli 600 000 juutalaista laittomiin siirtokuntiin palestiinalaisilta takavarikoiduille maille.

Sillä ei siis ole juuri voitettavaa. Suunnitelmien taustalla ovat kuitenkin sisäpoliittiset syyt sekä Yhdysvaltain kannustus.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julkaisi tammikuussa ”rauhansuunnitelmaksi” kutsumansa ehdotuksen, jossa esitetään, että palestiinalaiset saisivat oman valtion, mutta sitä ennen Israel liittäisi itseensä noin 30 prosenttia Länsirannasta. Netanjahun liitossuunnitelmat pohjautuvat tähän ehdotukseen.

Yksityiskohtia ei tiedetä, mutta todennäköisesti se tarkoittaisi siirtokuntien ja niitä ympäröivien alueiden sekä Jordanjoen laakson liittämistä osaksi Israelia.

Netanjahulla itsellään taas on meneillään korruptio-oikeudenkäynti, joten kannattajia kannattaa yrittää nyt miellyttää.

”Israelissa on ollut useammat vaalit lyhyen ajan sisällä, ja Netanjahu on hyvin voimakkaasti lupaillut, että liitos tapahtuu ainakin osalla alueista. Hänen on nyt hyvin vaikea perääntyä tästä tilanteesta”, Juusola toteaa.

Turvattomuus kasvaa

Palestiinalaisten kannalta alueliitoksen vaikutukset eivät olisi mitättömiä. Palestiinalaisvaltion toteuttaminen on ollut tähänkin asti vaikeaa Israelin jatkuvan siirtokuntarakentamisen takia, mutta liitoksen jälkeen jäljellä olisi enää epäyhtenäinen ja pirstaloitunut kaupunkien ja kylien verkosto.

Jo nyt palestiinalaisten elämää rajoittavat erilaiset tarkastuspisteet ja tiesulut, maiden anastaminen, kotien purkaminen, siirtokuntalaisten harjoittama väkivalta ja mielivaltaiset pidätykset. Kaikki se voi pahentua, mikäli alueita liitetään Israeliin.

”On paljon palestiinalaiskyliä, jotka ovat siirtokuntien puristuksissa. Alueita on otettu siirtokunnille jo pidemmän aikaa, ja elinkeinoja on ollut vaikea harjoittaa. Jos nämä alueet liitetään Israeliin virallisesti, kysymys kuuluu, mitä tapahtuu palestiinalaiskylille ja yhteisöille näillä alueilla. Tullaanko ne saartamaan tai pakkosiirtämään, ja voimistuvatko käynnissä jo olevat prosessit”, pohtii akatemiatutkija Mikko Joronen.

Joronen johtaa Tampereen yliopistossa viime syksynä alkanutta Palestiinan nykytulevaisuudet -tutkimusohjelmaa, jossa konfliktia tarkastellaan etenkin palestiinalaisten arjen näkökulmasta. Hän haastatteli palestiinalaisia osana tutkimusta viime vuoden lopulla.

”Ihmisten puheissa kuului jo silloin turvattomuuden, epävarmuuden ja haavoittuvuuden tunne: pelko siitä, mitä tulee tapahtumaan, jos Netanjahun vaalilupaus viedään loppuun”, hän kertoo.

Palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas on ilmoittanut irtisanovansa kaikki kahdenväliset sopimuksensa sekä Yhdysvaltain että Israelin kanssa liitossuunnitelmien vuoksi.

EU vitkastelee

Alueliitos olisi YK:n peruskirjan ja Geneven sopimusten selkeä rikkomus, ja se on todettu useaan otteeseen. Viimeksi eilen YK:n pääsihteeri António Guterres vetosi alueliitosta vastaan ja kutsui sitä vakavimmaksi kansainvälisen oikeuden rikkomukseksi.

Myös siirtokunnat ovat kansainvälisen oikeuden mukaan laittomia.

”Kansainvälinen oikeus on tässä asiassa yksiselitteinen, mutta koska siihen ei liity pakotteita, Israel on tähän mennessä pystynyt esimerkiksi kasvattamaan siirtokuntiaan. Mikäli Israel jälleen sivuuttaa YK:n peruskirjassa sovitut yhteiset periaatteet sekä Geneven sopimukset, heikentää se edelleen kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää”, CMI:n Hilkka Jokinen toteaa.

Kansainvälinen yhteisö on aiemmin reagoinut voimakkaasti laittomiin alueliitoksiin. Kun Israel 1980-luvulla liitti itseensä Itä-Jerusalemin sekä Syyrialta valtaamansa Golanin kukkulat, turvallisuusneuvosto tuomitsi teot. EU puolestaan asetti Venäjälle pakotteita, kun se liitti Ukrainalle kuuluneen Krimin itseensä vuonna 2014.

Tällä kertaa kansainvälisen yhteisön reaktiot ovat olleet varsin varovaisia.

”Reaktiot ovat olleet hieman selkärangattomia. Ongelma on kyllä todettu, mutta toimet jäävät puheen tasolle”, Mikko Joronen toteaa.

Esimerkiksi EU:n ulkopoliittinen johtaja Josep Borrell on kyllä tuominnut suunnitelmat, mutta konkreettisia toimia ei ole nähty. Juusolan mukaan kansainvälisen yhteisön kannoissa kuvastuu väsymys koko Palestiinan konfliktiin, koronakriisi sekä EU:n sisäinen eripura.

”Perusongelmana on se, ettei EU:lla ole yhtenäistä poliittista näkemystä ja lisäksi EU:n sisällä on useampi toimija, jonka kynnys Israelin arvostelemiseen on tavattoman korkea”, hän sanoo.

Juusolan mukaan ongelmana on myös se, että monet EU:n jäsenmaat piiloutuvat asiassa EU:n kannan taakse.

”Yksi esimerkki tästä on ulkoministeri Pekka Haaviston vastaus kirjalliseen kysymykseen. Se on niin ympäripyöreää kieltä, ettei sitä kukaan ota vakavasti”, Juusola toteaa.

Haavisto (vihr) vastasi kesäkuun alussa kansanedustaja Veronika Honkasalon (vas) esittämään kirjalliseen kysymykseen, jossa tiedusteltiin Suomen kantaa ja toimia alueliitoksen suhteen. Haavisto korosti vastauksessaan (pdf) vuoropuhelua sekä Suomen toimintaa osana EU:ta.

Arabimaat vaa’ankielenä

Se, mitä ensi viikolla todella tapahtuu, on vielä epäselvää. Keskustelu aiheesta on kiihtynyt määräpäivän lähestyessä, ja esimerkiksi Yhdysvaltain hallinto on tällä viikolla käynyt edelleen keskusteluja.

Juusola pitää mahdollisena, että jonkinlainen liitos toteutetaan mutta ei niin suurena kuin alun perin arvioitiin.

Yksi merkittävä tekijä ovat hänen mukaansa arabimaat. Esimerkiksi Israelin kanssa viime vuosina lähentynyt Arabiemiirikunnat on varoittanut, että välit heikkenevät, mikäli alueliitos toteutetaan.

Täsmennys 25.6.2020. Lisätty kuvatekstiin tieto siitä, että Ramallah on Palestiinalaisalueen hallinnollinen pääkaupunki (ei varsinainen pääkaupunki).

Palestiinalaisalue

  • Israel on miehittänyt Länsirantaa sekä siihen kuuluvaa Itä-Jerusalemia vuodesta 1967. Palestiinalaisalueeseen kuuluvasta Gazasta se vetäytyi vuonna 2005 mutta saartaa sitä edelleen. Palestiinalaisalueilla elää vaihtelevien arvioiden mukaan yhteensä yli 4,5 miljoonaa palestiinalaista.
     
  • YK ja muu kansainvälinen yhteisö ovat tuominneet miehityksen sekä siirtokunnat useaan otteeseen ja vaatineet Israelia vetäytymään. Yhdysvallat sen sijaan on hiljattain ilmoittanut, ettei se enää pidä siirtokuntia laittomina.
     
  • Länsirannalla sekä Itä-Jerusalemissa on yhteensä yli 260 israelilaissiirtokuntaa sekä niiden laitonta etuvartiota. Niissä elää yli 600 000 ihmistä.
     
  • Länsiranta jaettiin Itä-Jerusalemia lukuun ottamatta A-, B- ja C-alueisiin Oslon toisessa rauhansopimuksessa vuonna 1995. Sen mukaan Israel kontrolloi turvallisuutta B-alueella ja hallitsee täysin C-aluetta. Järjestelyn oli tarkoitus olla tilapäinen ja johtaa palestiinalaisvaltion syntyyn.

Kommentit

Lähettänyt Tepa (ei varmistettu) 25.6.2020 - 13:57

Olette naurettavia. Jos EU/USA porsastelee näin niin pahoitellaan. Kun Kiina tai Venäjä toimii "väärin" niin saatte itkupotkuraivarin.
Uskottavuus aika lähellä nolla(=0). Hoh hoijaa.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia