Uutiset Ympäristö

Moni haluaisi reissata ekologisesti, mutta se ei ole helppoa – Tutkija toivoo, ettei kestävyys olisi vain yksittäisten matkailuyritysten brändi

Ympäristötietoinen matkaaja voi nykyisin osallistua vaikkapa merikilpikonnien suojeluun. Keskivertoturistin on kuitenkin vaikea tietää, mikä on oikeaa ekomatkailua. Matkailututkimuksen tutkijatohtorin Tarja Salmelan mukaan kaikesta matkailusta pitäisi pyrkiä tekemään ekologista.
Puunrankoja lumen keskellä, taustalla tunturi.
Kaikki luontomatkailu ei ole ekomatkailua. Luontokohteiden suojelemiseksi luonnossa retkeillessä kannattaakin tutustua etukäteen kohteen sääntöihin: onko kalastus, maastopyöräily tai tulenteko sallittua, saako lemmikkieläimiä pitää vapaana ja missä saa leiriytyä. Kuva Pyhä-Luoston kansallispuistosta. (Kuva: Tarja Salmela)

Yhä useampi matkailija kaipaa lomamatkalleen muutakin sisältöä kuin rentoutumista ja nähtävyyksien katselua. Lentomatkailun haitallisuus on nykyään tunnettu tosiasia, ja sen vastapainoksi matkakohteessa halutaan tehdä jotain hyvää, ekologisia valintoja unohtamatta. Perinteisen hedonistisen nautiskelun sijaan tai lisäksi monet haluavatkin lomallaan auttaa paikallisia ihmisiä tai eläimiä.

Yhden vaihtoehdon tarjoaa suomalainen Ekomatkaajat-yritys, joka järjestää lyhyitä vapaaehtoistyömatkoja useampaan eri kohteeseen maailmalla. Yrityksen toiminta-ajatuksena on uhanalaisten eläinten suojelu ja sen avulla paikallisten asukkaiden toimeentulon tukeminen.

Esimerkiksi Thaimaan Phra Thong -saarella pääsee auttamaan merikilpikonnien suojelussa ja Kreikassa Kalamoksen saarella saa olla mukana tarkkailemassa munkkihylkeitä.

Yritystä pyörittävä Maria Ojajärvi kertoo uhanalaisten eläinten suojelun olleen aina hänen haaveensa. Hän oli toiminut jo pitkään matkailualalla, kun tilaisuus ostaa Ekomatkaajat kolmisen vuotta sitten tarjoutui.

”Autamme uhanalaisia merikilpikonnia keräämällä niiden munia rantahiekasta ja viemällä ne hautomoon. Lisäksi kilpikonnia tarkkaillaan rannalta, kerätään roskia ja kirjataan ylös alueelle tulevat veneet.  Vapaaehtoistyöntekijöiden työpanoksella on todella merkitystä, ja tulemalla kohteeseen he samalla työllistävät paikallisia asukkaita, kuten kokkeja, siivoojia, puutarhureita ja oppaita”, hän kertoo.

Ekologinen matkailu kiinnostaa

Tutkimusten mukaan kiinnostus ekologista matkailua kohtaan on lisääntynyt. Kyseessä on tällä hetkellä vielä varsin kapea markkina-alue, mutta ihmisten ympäristötietoisuuden lisääntyessä myös matkailulta vaaditaan ekologisuutta.

Majoituspalveluita verkossa myyvän Booking.comin vuonna 2019 julkaiseman kestävän matkailun raportin mukaan puolet matkailijoista on kiinnostunut kestävästä matkailusta. Kolme matkailijaa neljästä oli sitä mieltä, että ekologisuuteen tulee pyrkiä majoitusvalinnoissa.

Ei ole kuitenkaan yksiselitteistä määritelmää sille, mitä ekologinen matkailu on, mikä heikentää myös mahdollisuutta arvioida ilmiön kehitystä.

Matkailututkimuksen tutkijatohtori, lähimatkailua pohjoisessa käsittelevän tutkimushankkeen parissa työskentelevä Tarja Salmela Lapin yliopistosta kertoo, että teeman ympärille kietoutuu monenlaisia aiheita, kuten vastuullisuus, matkustustapa, majoitus, luonnonsuojelu, kestävät valinnat ja kierrätys matkakohteessa.

Jotkut yritykset voivat markkinoida palveluitaan esimerkiksi luontomatkailupalveluina, kun taas samantapaisia palveluita tarjoava toinen yritys on voinut profiloitua ekomatkailuyritykseksi.

”Matkailuun liittyvät ekosertifikaatit eivät valitettavasti ole aina luotettavia. Toimivaa kansainvälistä standardointia yleiskattavalle sertifikaatille ei ole. Standardoinnin luominen olisi vaikeaa jo kulttuurierojen vuoksi. Matkailuyrityksen onkin syytä huolellisesti itse määritellä omat toimintonsa”, hän toteaa.

Salmelan mukaan viime kädessä vastuu matkailun valinnoista kaatuukin omatoimimatkustajan harteille eikä kuluttajalla ole muuta mahdollisuutta kuin tehdä päätöksensä tarjolla olevan tiedon perusteella.

Kilpikonna mittalaiteessa ihmisen kädessä.
Ekomatkaajien matkoilla muun muassa suojellaan merikilpikonnia Costa Ricassa. (Kuva: Ekomatkaajat)

Salmelan mielestä ekomatkailun ei pitäisi olla vain yksittäisten matkailuyritysten erityispiirre.

”Mielestäni ei ole aiheellista brändätä vain tiettyjen matkanjärjestäjien matkoja ekologisiksi ja tehdä ekologisuudesta eksklusiivista. Mieluummin tulisi pyrkiä siihen, että kaikki matkailu olisi mahdollisimman ekologista”, hän sanoo.

Ekomatkaajien kaltaisessa vapaaehtoistyössä ulkomailla on hänen mukaansa paljon hyviä asioita. Parhaimmillaan matkailijoiden tuoma työpanos ja raha auttavat eläinten lisäksi paikallisia järjestöjä ja paikallisyhteisöjä. Ympäristökasvatus ja kulttuurivaihto ovat matkan hienot bonukset. Toki ihanteellista olisi, jos kohteessa oltaisiin pidempi aika kuin vain viikko tai pari ja että matkat suuntautuisivat lähemmäs.

Salmela myös muistuttaa, ettei kaikki luontomatkailu ole lähtökohtaisesti ekologista.

”Kansallispuistojen suosio on kasvussa, ja on ymmärrettävää, että luontomatkaajat haluavat hienoille, kokemisen arvoisille alueille esimerkiksi Lapissa. Tämä kuitenkin lisää herkkien, pohjoisten alueiden kuormitusta.  Metsähallituksen mukaan kansallispuistoissa tarvitaan lisäresursseja, kuten huoltohenkilöstöä, oppaita ja opasteita. Monissa maissa vierailut kansallispuistoissa ovat maksullisia, jotta saadaan varoja puistojen ylläpitoon.”

Ekologista lähimatkailua

Täytyykö vapaaehtoistyömatkalle lähteä välttämättä kauas? Eikö hyvää voisi tehdä lähempänäkin ja kiinnostavia kohteita löytyä jopa kotimaastakin? Näin puututtaisiin myös lentomatkailun aiheuttamiin haittoihin.

Tarja Salmelan mukaan Suomessa vapaaehtoistyömatkailua on vähänlaisesti tai sen markkinoinnissa ei ole vielä onnistuttu. Yksi esimerkki on eläinsuojelukeskus Tuulispää. Se on maatila- ja tuotantoeläimille tarkoitettu turvakoti, jossa vapaaehtoiset viipyvät minimissään pari viikkoa kerrallaan.

Metsähallituksen järjestämille suosituille paimenviikoille on enemmän tulijoita kuin voidaan ottaa. Arpaonnen suosimat paimenet saavat vuokrata tilan tai tuvan viikoksi ja huolehtia laiduntavista lampaista, lehmistä tai hevosista.  

Ekomatkailijoiden Maria Ojajärvi kertoo etsivänsä aktiivisesti uusia kohteita kotimaasta ja muualta Euroopasta. Itä-Euroopassa, esimerkiksi Puolassa, olisi kiinnostavia kohteita, mutta harmillisesti kohteiden työntekijöillä ei ole riittävää englannin kielen taitoa tulijoiden opastamiseen.

”Eläinten auttaminen on asiakkaillemme elämys. Kotiin lähtiessään moni miettii, milloin voisi palata takaisin. Olisi upeaa, jos vastaavia kohteita löytyisi jatkossa lähempääkin”, hän toivoo.

Ympäristö turismiympäristöbiodiversiteettieläimetilmastonmuutos

Kommentit

Lähettänyt Santeri Junttila (ei varmistettu) 12.6.2020 - 22:23

Minä haluaisin juuri semmoiseen paikkaan Puolassa tai muualla Euroopassa, jonka "työntekijöillä ei ole riittävää englannin kielen taitoa tulijoiden opastamiseen". Sehän juuri olisi hienoa, että pääsisi paikallista kieltä oppimaan ja käyttämään.

Lue myös

Nainen kyykyssä ruohikossa, vieressä puuristi.

Oikeus määräsi Kenian viranomaiset jättikorvauksiin lyijymyrkytyksen uhreille – Kaikki sai alkunsa Phyllis Omidosta, joka on nyt monien sankari

Viranomaiset ovat antaneet saastuttavan teollisuuden toimia Keniassa suhteellisen vapaasti, mutta ympäristöaktivisti Phyllis Omidon ansiosta tilanne on muuttumassa. Muun muassa suomalaiselta KIOS-säätiöltä tukea saanut Omido sai suljettua saastuttavan metallisulaton ja on voittanut myös oikeusjutun sitä vastaan – hallitus tosin yrittää valittaa päätöksestä.
Tiikeri vihreässä vedessä.

WWF:n raportti: Selkärankaisten villieläinten populaatiot vähentyneet yli kaksi kolmasosaa – ”Ylikulutuksen on loputtava”

Ihmisen toiminta kutistaa kovaa vauhtia selkärankaisten villieläinten elintilaa. WWF:n raportti tarjoaa ratkaisuksi suojelun lisäämistä, mutta muistuttaa, että lisäksi tarvitaan kokonaisvaltaista kulutus- ja tuotantotapojen muutosta.
Metsää joen rannalla.

”Naissoturit” suojelevat sademetsiä – Alkuperäiskansojen partiointi pelastaa metsää Amazonilla

Alkuperäiskansojen metsäpartiot pitävät huolta siitä, että suojelusäännöksiä kunnioitetaan ja että metsurit pysyvät poissa alkuperäiskansojen alueilta. ”Miksi me lähdimme tähän? Koska olemme äitejä. Jos me emme toimi, ei kohta ole koko metsää”, sanoo ”metsän soturien” jäsen Paula Guajajara.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Tuhoutuneita rakennuksia ja pölyä.

Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”

Jälleenrakennus edistyy hitaasti Beirutissa kaksi ja puoli kuukautta ammoniumnitraattilastin räjähdyksen jälkeen. Ihmisiä on päässyt muuttamaan takaisin koteihinsa, mutta tulevaisuus on epävarma. Nyt mielialat ovat synkät, kertovat paikalliset avustustyöntekijät.
Keltainen rakennus, jossa kivipylväät ja koristeellinen pääty.

Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä

Suomi vei viime vuonna aseita muun muassa Arabiemiirikuntiin. Esimerkiksi Bahrainin ja Indonesian aseviennin kohteita ei tiedetä, koska lupajärjestelmä ei ole läpinäkyvä, kritisoi asevientitilastoja kokoava SaferGlobe.
Yleiskuva YK:n kokoussalista.

Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella

Suomi ei ole vielä mukana tammikuussa voimaan tulevassa ydinasekieltosopimuksessa. Hallitusohjelman mukaan Suomi arvioi liittymistä kieltoprosessin edetessä. “Ei voi yhtä aikaa vastustaa ydinaseita ja puolustaa oikeutta niiden hallussapitoon”, kritisoi ICAN Finland -verkoston koordinaattori Claus Montonen.
Autoja ja mopoja kadulla.

Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan

Sosiaalisessa mediassa kiertävä julma raiskausvideo on saanut bangladeshilaiset viime viikkoina kaduille vaatimaan puuttumista seksuaalirikollisuuteen. Kuolemanrangaistus on helppo ratkaisu – oikeusjärjestelmän uudistaminen vaatii enemmän työtä, toteaa Human Rights Watchin asiantuntija Meenakshi Ganguly.
Kuivuneita kuusia alhaaltapäin kuvattuna.

Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista

Maailman maat elvyttävät talouksiaan valtavilla summilla koronan vuoksi. Jos rahaa suunnattaisiin myös ilmastotoimiin, saavutettaisiin win win -tilanne, sanovat tutkijat.

Tuoreimmat

Raportti: Suomen asevientiä on vaikea arvioida, koska tilastot eivät ole läpinäkyviä
Ydinaseet kieltävä sopimus astumassa voimaan – Suomi ja suurin osa muista Euroopan maista on sopimuksen ulkopuolella
Bangladeshissa protestoidaan kasvavaa seksuaalirikollista vastaan – Hallitus otti käyttöön kuolemanrangaistuksen, mutta sen ei uskota tehoavan
Räjähdyksestä toipuvassa Beirutissa vanhat yrittävät sopeutua, nuoret pyrkivät pois maasta – ”Ihmisten mieliala on sekoitus turhautumista, kiukkua ja luovuttamista”
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Sahelin humanitaarinen kriisi syvenee – Osissa Burkina Fasoa ollaan ”askeleen päässä nälänhädästä”, varoittaa WFP
Tyynenmeren saarilla on palattu perinteisiin elinkeinoihin turistien kaikottua – Seuraukset eivät ole pelkästään hyviä
Taide ottaa kantaa kestävän kehityksen tavoitteisiin tällä viikolla Helsingissä – ”Ihmiset eivät ole vain kestävyyskriisin synnyttäjiä vaan myös ratkaisijoita”
Vuoden YK:n ystävä -tunnustus professori Eeva Furmanille
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta

Luetuimmat

Selvitys: Suomen somalitaustaiset miehet vastustavat tyttöjen sukuelinten silpomista – Silpominen vaikuttaa myös miesten elämään
Transsukupuoliset ovat ahtaalla Unkarissa, jossa ei voi enää muuttaa juridista sukupuolta – ”Monen nuoren haaveet on nyt viety”, sanoo kansalaisaktivisti Tina Kolos Orbán
Suomalaisjärjestöiltä yhteisjulistus päästövähennysten puolesta
Tutkimus: Kymmenesosalla koronaelvytyspakettien rahoista päästäisiin lähelle Pariisin ilmastotavoitteiden saavuttamista
Populismi tuli Tansaniaan – Suosittu presidentti John Magufuli on pannut korruption kuriin, mutta media, järjestöt ja oppositio elävät pelossa
Seminaari: Kestävän kehityksen kysymykset otetaan journalismissa nykyään paremmin huomioon, mutta parannettavaa riittää
Raportti: Nälkä on ”hälyttävällä” tasolla 11 maassa – Koronapandemia osoittaa ruokajärjestelmän puutteet
Raportti: Ainakin 13 maata kriminalisoi yhä transsukupuolisuuden – ”Tämä on vaikeaa aikaa transihmisille”
Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet jyrkästi 20 vuoden aikana, ja suurin selitys on ilmasto, sanoo tuore YK-raportti
Maailman ruokaohjelma vertaili ruuan hintaa Etelä-Sudanista Yhdysvaltoihin – Pahimmillaan perusruoka-annos maksaa 186 prosenttia palkasta