Koronaviruspandemia on synnyttänyt rasismia maailmanlaajuisesti. Uutistoimistot raportoivat rasistisista hyökkäyksistä sekä kommenteista säännöllisin väliajoin.
Ilkeät kommentit, ksenofobia sekä syrjintä kielivät siitä, että kriisi todellakin ruokkii pelon tunnetta ihmisten keskuudessa.

Etnisesti aasialaistaustaiset ovat kohdanneet rasismia ympäri maailman. Esimerkiksi Australiassa vanhemmat ovat toivoneet, etteivät heidän lapsensa päätyisi aasialaistaustaisen lääkärin tai hoitajan hoidettavaksi. 

Aasialaisvastainen rasismi on kasvanut erityisesti Yhdysvalloissa, missä sillä on pitkät perinteet. Koronakriisi ei ole ensimmäinen kerta, kun etniset aasialaiset joutuvat kärsimään rodullisesta syrjinnästä Yhdysvalloissa. Esimerkiksi syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen monet muslimit kuvattiin terroristeina, mikä aiheutti syrjintää ja rasismia muslimeja kohtaan. Monet pelkäävätkin, että aasialaistaustaiset tulevat kärsimään syrjinnästä vielä pitkään koronapandemian jälkeen.

Aasialaisvastainen rasismi on kasvanut erityisesti Yhdysvalloissa, missä sillä on pitkät perinteet.

Tähän on omalta osaltaan vaikuttanut presidentti Donald Trumpin hallinto, joka on kutsunut koronavirusta ”kiinalaiseksi virukseksi” ja ”kung-nuhaksi” (flu). Sata vuotta aiemmin espanjantauti synnytti rasismia espanjalaistaustaisia kohtaan, kun Yhdysvallat väitti sen levinneen Espanjasta. Todellisuudessa espanjantaudin uskotaan rantautuneen kuitenkin Yhdysvalloista. Läpi historian valtiot ovat syytelleet toisia valtioita ja kansalaisuuksia viruksien levittämisestä, eikä covid-19 ole tästä poikkeus.

Kiinassa puolestaan monet mustat ovat kohdanneet syrjintää ja rasismia vakavin seurauksin. Kiinassa mustien kohtaama rasismi on valitettavan arkipäiväistä, mutta Kiina on haluton myöntämään sen olemassaoloa, taikka toimimaan sen poistamiseksi.

Apulaisprofessori Guangzhi Huang Massachusetts College of Liberal Artsista arvioi, että osittaisia syitä tälle on se, että läntiset siirtomaavallat ovat alistaneet Kiinaa sen menneisyydessä, sekä monien kiinalaisten maailmalla kohtaama rasismi. Kiinalaiset lisäksi uskovat, että rasismi on pelkästään länsimaiden ongelma, sillä Kiina on rodullisesti yhtenäinen valtio. Kiina ei siten voi ikinä olla rasistinen itsessään. 

Tilanne on myös kiihdyttänyt islamofobiaa muun muassa Intiassa, jossa uskonnolliset jännitteet hindunationalistien sekä muslimien välillä eskaloituivat jo aiemmin tänä vuonna väkivaltaisuuksiksi. Jännitteet heijastuvat nyt myös koronavirukseen.

Sosiaalisessa mediassa vihapuheen määrä on räjähtänyt, kun muslimeja on alettu stigmatisoida koronaviruksen kantajina. Sosiaalinen media on täyttynyt “koronajihad-” sekä “biojihad-” -hastegeista, ja sosiaalisen median yhtiöillä on vaikeuksia sensuroida kaikkea vihapuhetta pois. Viranomaiset pelkäävätkin, että koronaviruspandemia liitetään tulevaisuudessa yhä vahvemmin etnisyyteen sekä uskontoon.

Ranskalaiset saivat puolestaan hämmästellä rasistisia kommentteja televisiossa esiintyneiden kahden lääkärin vuoksi. Pariisin Cochin-sairaalan teho-osaston johtaja Jean-Paul Mira ehdotti rokotuskokeiden tekemistä Afrikassa, mikä nostatti valtaisan kritiikkivyöryn sosiaalisessa mediassa.   WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus painotti, että Afrikka ei missään nimessä voi toimia rokotteen koealustana.

Kolonialistiset mielikuvat elävät vielä hyvinkin koulutettujen terveydenhuollon ammattilaisten mielissä.

Kyseiset kommentit heijastelevat kolonialistista mentaliteettia ja ovat täysin rasistisia, mutta kielivät myös siitä, että kolonialistiset mielikuvat elävät vielä hyvinkin koulutettujen terveydenhuollon ammattilaisten mielissä.

Sosiaalinen media tarjoaa alustan taistella rasismia vastaan, mutta sillä on myös kääntöpuolensa, kuten esimerkiksi Intian tapaus osoittaa. Internetin käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti ihmisten viettäessä aikaa yhä enemmän kotonaan koronaviruspandemian aikana. Vaikka internet mahdollistaakin ystävien ja läheisten kanssa seurustelun, tilanne aiheuttaa silti monille turhautuneisuuden ja ahdistuneisuuden tunteita. Nämä negatiiviset tunteet johtavat helposti vihaan muita, usein vieraita ihmisiä kohtaan.

Yleisimmin vihan kohteena ovatkin ulkomaalaiset, ulkopaikkakuntalaiset tai muuten vain erilaiset ihmiset. Aivan kuten valtiotkin, ihmiset syyttävät vallitsevasta tilanteesta helposti muita.

Presidentti Sauli Niinistö kehotti maaliskuussa Ylen A-Talkin haastattelussa ihmisiä ajattelemaan, että ”minä en ole tässä yksin, vaan me olemme täällä joukolla, toinen toistamme tukemassa”.

Presidentin sanat ovat osuvia. Tämän kriisin aikana ei ole aika erotella minua sinusta tai meitä heistä. Muiden syyttely ja vähättely ruokkii rasismia ja vihapuhetta. Tällaisina aikoina ei pitäisi vertailla sitä, kenellä on parempi hygienia, kuka noudattaa rajoituksia parhaiten, tai kuka käyttäytyy järkevimmin. Me ihmiset taistelemme yhdessä virusta vastaan, emme toisiamme vastaan. Siksi onkin tärkeää puuttua rasismiin niin internetissä kuin kaupan jonossakin. Rasismi ei ratkaise koronaviruspandemiaa vaan inhimillisyys.  

Kirjoittaja on opintojen ohella historian ja uskonnon opettaja, Helsingin yliopiston EU-uralähettiläs ja Rauhan ja hyvinvoinnin järjestön puheenjohtaja.