Viro kipuilee siirtolaiskysymysten kanssa vielä Suomeakin enemmän

EU:n ehdotukset jakaa jäsenmaiden kesken 40 000 turvapaikanhakijaa ja 20 000 pakolaista on ollut suomalaispoliitikoille kova paikka. Viimeksi se näkyi eilisessä A-studiossa, kun sisäministeri Petteri Orpo (kok) kiemurteli selvitellessään Suomen vähintäänkin kummallista kantaa 40 000 turvapaikanhakijan jakamiseen EU-maiden kesken. Ilmeisesti kanta on tällä hetkellä, että Suomi kannattaa vapaaehtoisuutta, mutta suostuu pakkoon, jos sitä kannattaa EU:ssa määräenemmistö – minkä luulisi olevan itsestään selvää, ei kai pakkoa muuten kutsuttaisi pakoksi.

Suomi ei ole kuitenkaan ainoa, jolle kysymys siirtolaisista on kimurantti. Kävin juhannuksena Virossa, jossa maahanmuutto- ja pakolaiskeskustelu velloo paljon ronskimpana ainakin päätellen paikallisten lehtien sisällöstä. Monen poliitikon ja kadunmiehen viesti on, ettei Virolla ole varaa ottaa vastaan pakolaisia tai turvapaikanhakijoita, eikä siihen olla muutenkaan valmiita. 

Maassa on kohuttu myös poliitikon ja entisen ulkoministerin Kristiina Ojulandin kommenteista, jotka johtivat kesäkuun alussa tämän erottamiseen Facebookista viikon ajaksi. Ojuland sanoi muun muassa valkoisen rodun olevan uhattuna ja haluavansa aloittaa pakolaisia vastaan yleiseurooppalaisen vetoomuskampanjan. Hän ei myöskään "pelkää" käyttää n-sanaa tummaihoisista puhuessaan.

Ojuland ole ainoa rasistista kielenkäyttöä harrastava: myös maan puolustusvoimien tiedotushenkilö on kuvannut pakolaisia "murjaaneiksi" ja "metsäläisiksi", mitä on niinikään puitu mediassa viime aikoina.

Tilanne on kärjistynyt myös pienessä länsivirolaisessa Vaon kylässä, jossa vastustetaan ylitsepursuavan turvapaikanhakijoiden keskuksen laajentamista. Paikallisten mukaan turvapaikanhakijat eivät tunne virolaisia tapoja ja ehdottelevat naisille sopimattomia.

EU-komission ehdotusten mukaan 20 000 pakolaisen mallissa Viron pitäisi ottaa vastaan 326 pakolaista. Turvapaikanhakijoista Viroon taas tulisi runsaat 700, eli lähes yhtä paljon kuin Suomeen. Määrät ovat suhteessa suuria, sillä 1,3 miljoonan asukkaan maahan tuli vuonna 2013 alle sata turvapaikanhakijaa eikä maa ota lainkaan kiintiöpakolaisia. Maan pakolaisjärjestön mukaan syynä saattaa olla esimerkiksi kokemus siitä, että venäjänkielisten integraatiota pidetään maassa epäonnistuneena – miksi siis ottaa lisää ulkomaalaisia.

Monessa mielessä virolaisten siirtolaiskeskustelu on valovuosia Suomea jäljessä. Täällä ei tarvitse sentään enää keskustella, miten loukkaavia sanoja maahanmuuttajista voi käyttää. Toisaalta Vironkaan tilanne ei ole toivoton. Esimerkiksi maan puolustusministeri on sanonut pakolaishysterian ylittävän jo hyvän maun rajat. Myös, se, että rasistisista kommenteista ylipäätään nousee kohu, lienee positiivinen asia.

Lisäksi Viron mediassa on esiintynyt myös aidosti fiksuja kirjoituksia. Eräs toimittaja muistutti, että Viro on nyt osa länttä – se ei tarkoita pelkkiä oikeuksia, vaan myös velvollisuuksia. Ehkä sama muistetaan vielä Suomessakin.