Blogit

Onko nälkä nälkäisten syy?

Maailmasta ei puutu ruokaa, vaan järkevää politiikkaa.

"Kohta on entistä enemmän nälkäisiä suita sillä alueella, kun entisten ei annettu kuolla pois."

"Esim. pitääkö tehdä 10 lasta, jos edes yhtä ei pysty elättämään? Vaikka miten on yritetty opettaa, jotkut eivät tätä millään opi, ja sitten käy kuten käy."

"Nälänhätä ja kulkutaudit ovat luonnon omia keinoja vähentää populaatiota siellä, missä ihmisiä on aivan liikaa."

Yllä olevat ovat tyypillisiä Helsingin Sanomien keskustelupalstan kommentteja tämänsyksyisiin uutisiin, joissa on käsitelty Itä-Afrikan ruokakriisiä. Fiksujakin kommentteja keskusteluista toki löytyy, mutta esimerkiksi edelliset kolme löytyivät reilussa viidessä minuutissa.

Kurjuus turruttaa, sen voi vielä jotenkin ymmärtää. Mutta on huolestuttavaa, että epäinhimillisyyttä pidetään ratkaisuna maailman ongelmiin. Varsinkin, kun nämä sosiaalidarwinistit ovat väärässä.

Jos pelkkä väestönkasvu olisi syynä ongelmiin, viime vuosina lasten aliravitsemuksen olisi pitänyt lisääntyä, sanoo esimerkiksi avustusjärjestö Action Against Hunger. Samaan aikaan, kun maailman väestö on kasvanut, lasten aliravitsemus on kuitenkin vähentynyt.

Yhdysvaltalainen maantieteen professori William Moseley puolestaan vertaa nälänhädästä kärsivää Somaliaa Oklahoman osavaltioon. Somaliassa väestöntiheys on noin 13 henkeä neliökilometrillä, Oklahomassa 21,1.

Kumpikin alue on kärsinyt kuivuudesta tänä vuonna, mutta silti Oklahomassa, jossa kulutetaan huomattavasti Somaliaa enemmän luonnonvaroja, ei ole nälänhätää eikä kukaan puhu osavaltion ylikansoituksesta.

Maailmasta ei siis puutu ruokaa. Se käy ilmi myös esimerkiksi Maailman ruokaohjelman WFP:n 11 myyttiä nälästä -listauksesta. Järjestö muistuttaa, ettei ruokapulassa usein ole kyse siitä, etteikö ruokaa olisi, vaan siitä, ettei ihmisillä ole varaa ostaa sitä.

Väestönkasvu varmasti on yksi tekijä ruokakriiseissä, mutta yksinkertaistaminen on vain ongelman työntämistä syrjään. On huomattavasti helpompaa syyttää köyhiä ihmisiä lasten saamisesta kuin katsoa peiliin.

Esimerkiksi suomalaisen ekologinen jalanjälki on noin 6,2 hehtaaria, somalialaisen 1,4. Kenen siis olisi järkevintä rajoittaa lisääntymistään?

Kommentit

Lähettänyt Anonyymi (ei varmistettu) 29.11.2011 - 10:06

Esimerkiksi suomalaisen ekologinen jalanjälki on noin 6,2 hehtaaria, somalialaisen 1,4. Kenen siis olisi järkevintä rajoittaa lisääntymistään? Miksi ei siis viedä ihmisiä Afrikkaan sen sijaan että tuodaan niitä tänne? Vai onko somalin ekologinen jalanjälki edelleen 1,4 Suomessa,tuskin.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen Maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.