joet
Malesia ja Kiina puuhaavat lisää suurpatoja Borneoon
Malesia ja Kiina puuhaavat lisää suurpatoja Borneoon
Malesia aikoo yhdessä kiinalaisten kumppaniensa kanssa valjastaa Borneossa sijaitsevan neitseellisen Sarawakin joet tusinan uuden suurpadon avulla.
Botnian sellutehdas kiristää Uruguayn ja Argentiinan välejä
Botnian sellutehdas kiristää Uruguayn ja Argentiinan välejä
Suomalaisen Botnian sellutehdashanke Uruguayssa kiristää Argentiinan ja Uruguayn välejä. Botnia päätti maaliskuussa rakentaa eukalyptussellutehtaan maiden rajalla virtaavan Uruguay-joen varrelle vuoteen 2007 mennessä. Myös espanjalainen selluloosayhtiö Ence rakentaa Uruguay-joen varrelle tehtaan. Argentiina odottaa Uruguaylta parempaa ympäristöselvitystä tehtaan vaikutuksista jokiveteen.
Kiinan ympäristöliike torjuu nyt Tiikeriloikan patoa
Kiinan ympäristöliike torjuu nyt Tiikeriloikan patoa
Jangtsejoen yläjuoksulla Etelä-Kiinan Yunnanissa sijaitseva Tiikerinloikan rotko kuuluu maailman syvimpiin kanjoneihin, ja vastustajien mukaan pato tuhoaisi sen ainutlaatuisen ympäristön. Samalla häädettäisiin asuinsijoiltaan 100 000 ihmistä, joista monet kuuluvat Kiinan vähemmistökansoihin.
Egyptin suurista järvistä tullut jätealtaita
Egyptin suurista järvistä tullut jätealtaita
Egyptin pohjoisosien suuret järvet olivat aiemmin maan rikkaimpia ja monipuolisimpia ekosysteemejä, mutta nykyään ne muistuttavat jätealtaita. Torjunta-aineet, lannoitteet, raskasmetallit ja ihmisten jätökset kulkeutuvat pohjoiseen Niiliä pitkin ja kasautuvat seisovaan veteen. Alueen kalastajissa on jo havaittu iho-oireita, loisia ja munuaisvaivoja.
Kiinan patohankkeita vastustetaan kotona ja naapurimaissa
Kiinan patohankkeita vastustetaan kotona ja naapurimaissa
Kiinan kiivas talouskasvu ahnehtii alati lisää energiaa. Uutta vesivoimaa aiotaan hankkia valjastamalla viimeiset vapaat joet ja järvet Tiibetiä myöten. Hankkeita vastustetaan sekä Kiinassa että jokien alajuoksulla Kaakkois-Aasiassa. Myös maailman suurin vesivoimahanke Jangtsejoella etenee vuosia jatkuneesta väittelystä ja kansainvälisestä kritiikistä huolimatta.
Narmadan patoa ei toistaiseksi koroteta
Narmadan patoa ei toistaiseksi koroteta
Maharashtran osavaltion hallitus Intiassa on päättänyt lykätä kiistellyn Narmadan padon korottamista siksi, kunnes alueen asukkaille on löydetty toinen asuinpaikka. Kirjallisen vakuutuksen hallitukselta saivat neljä tammikuun 21. päivästä saakka syömälakossa ollutta aktivistia. Narmada-joen kiistellyn Sardar Sarovar -padon korkeudeksi suunnitellaan 110,64 metriä.
Nurina vesioikeuksista voimistuu Niilin yläjuoksulla
Nurina vesioikeuksista voimistuu Niilin yläjuoksulla
Sopimus Niilin vesivarojen jaosta on pysynyt koossa 75 vuotta estäen rantavaltioita käymästä toistensa kimppuun. Nyt sopimus on vaarassa, sillä useat Itä-Afrikan valtiot kaavailevat irtisanoutumista siitä. Vesikiista on kytenyt Kairon ja Addis Abeban välillä vuosikausia. Etiopian mukaan Egypti turvautuu kieroiluun estääkseen sitä käyttämästä Niilin vettä.