Uutiset

Voit rajata uutisvirtaa käyttämällä tiputusvalikoita.

Lääkärintakki ja stetoskooppi naulassa
Paperittomien terveyspalvelut ovat puhuttaneet Suomessa viime aikoina paljon.
(Kuva:
craftivist collective
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Amnestyn ihmisoikeuspalkinto paperittomien klinikalle

Vapaaehtoisvoimin pyörivä Global Clinic saa tänä vuonna Amnestyn Suomen osaston Kynttiläpalkinnon. Toiminnanjohtaja Frank Johanssonin mukaan sen merkitys on yhä tärkeämpi, sillä monet maat ovat heikentäneet paperittomien asemaa.
Kyniä Je suis Charlie -tekstillä
Radikalisoitumisen juurisyihin pitää puuttua paremmin, vaatii Sadankomitea.
(Kuva:
Rob Watling
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Sadankomitean rauhanpalkinto radikalisoitumisen vastaiselle työlle

Oululaisyhdistyksen radikalisoitumisen estämiseen tähtäävä hanke saa Sadankomitean rauhanpalkinnon tänä vuonna. Järjestö vaati enemmän tukea ääriajattelun juurisyiden kitkemiseen viranomaisten valtuuksien lisäämisen sijasta.
Seinään maalattuja kasvoja Venezuelassa
Vihapuheen kieltävä laki nähdään sensuurin välineenä Venezuelassa, jossa väkivalta rehottaa. Vuonna 2011 käydyn kampanjan julisteisiin kuvatut 52 naista olivat menettäneet lapsensa rikollisen väkivallan seurauksena.
(Kuva:
Fidel Márquez
/
IPS
)

Sananvapaus kapenee Venezuelassa – virkamiehet saavat määritellä vihapuheen

Venezuelan hallitus kielsi vihapuheen, mutta keinot arveluttavat asiantuntijoita. Pelkona, on että sananvapaudesta ei pian ole jäljellä rippeitäkään.
Maailman kauppajärjestön lippu
WTO:n ministerikokous alkaa Buenos Airesissa sunnuntaina.
(Kuva:
World Trade Organization
/
CC BY-SA 2.0
)

Argentiina kielsi yli 60 kansalaisaktivistin osallistumisen WTO-kokoukseen – myös suomalaisjärjestölle kielto

Kansalaisjärjestöt ovat tyrmistyneitä päätöksestä, jonka mukaan yli 60 kansalaisaktivistia ei pääse osallistumaan Maailman kauppajärjestön ministerikokoukseen. Taustalla arvellaan olevan pelko protesteista.
Ghanalaisviljelijä pellolla
Ghanalainen tomaatinviljelijä Adolf Ozor joutuu kilpailemaan maahan tulvivien tuontitomaattien kanssa.
(Kuva:
Daan Bauwens
/
IPS
)

EU:n kauppasopimukset epäilyttävät yhä Afrikassa – pelkona oman tuotannon tyrehtyminen

EU:n ja Afrikan maiden kauppasopimuksia ei ole saatu solmittua niin paljon kuin piti. Taustalla ovat muun muassa kokemukset Ghanasta, jossa kotimaiset tuotteet joutuvat kilpailemaan eurooppalaisten kanssa tullisuojan poistumisen vuoksi.
Kuvituskuva naisten sukuelinten silpomisesta
Yli 200 miljoonaa naista maailmanlaajuisesti on kokenut sukuelinten silpomisen.
(Kuva:
The home of Fixers
Flickr.com
/
CC BY-ND 2.0
)

Joulu uhkaa lisätä tyttöjen sukuelinten silpomista Keniassa

Yli neljännes kenialaisnaisista on silvottu. Toimenpiteen teko jouluna lisääntyy, sillä loma-aikana toipuminen on helpompaa.
Lääkepillereitä
Monet kehitysmaiden lääkkeet ovat huonolaatuisia tai jopa väärennettyjä.
(Kuva:
Jamie
/
Flickr.com
/
CC BY 2.0
)

Väärennetyt ja huonolaatuiset lääkkeet piinaavat kehitysmaita – tuhansia lapsia kuolee keuhkokuumeeseen vuosittain

Maailman terveysjärjestö on julkaissut ensimmäisiä tilastojaan lääkeväärennöksistä ja huonolaatuisista lääkkeistä. Tulokset ovat karut: väärennetyt ja huonolaatuiset lääkkeet aiheuttavat jopa kuolemia.
Puita
Maapallo menettää vuosittain 10 miljardia puuta.
(Kuva:
Adam Mikiciuk
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Joka vuosi katoaa 10 miljardia puuta – uusi kampanja aikoo pelastaa biljoona puuta

Noin puolet maapallon alkuperäisestä puustosta on kadonnut. Ympäristöjärjestöjen uudessa kampanjassa aiotaan pysäyttää metsäkato seuraavien vuosikymmenten aikana.
Rohingya-pakolainen ja vauva
Myanmarin rohingya-muslimeja on paennut jo miljoonan verran Bangladeshiin. Kutupalongin leiri sijaitsee noin 35 kilometrin päässä Cox's Bazarin kaupungista.
(Kuva:
Naimul Haq
/
IPS
)

Painajaismaiset muistot piinaavat rohingyoja – ”lapsianikaan ei säästetty”

Sadat tuhannet Myanmarin rohingya-muslimit ovat paenneet Bangladeshiin väkivaltaa. Monia piinaavat muistot murhista ja raiskauksista, eivätkä etenkään naiset ole turvassa leireilläkään.
Äiti ja lapsi Etiopiassa
Etiopian oromoihin kuuluva äiti on paennut lapsensa kanssa teollisuusalueelle Hararin kaupungin liepeillä.
(Kuva:
James Jeffrey
/
IPS
)

Oromot ja somalit ovat eläneet pitkään rinta rinnan Etiopiassa – nyt etninen väkivalta kiihtyy

Etiopian suurimpien osavaltioiden etniset ryhmät ovat kahakoineet syyskuusta alkaen. ”On vaikea sanoa, tapahtuuko asioita viranomaisten piittaamattomuuden vai heiltä saadun valtuutuksen vuoksi”, pohtii erään avustusjärjestön johtaja.
UN Womenin varajohtaja Lakshmi Puri
UN Womenin varajohtaja Lakshmi Puri haluaa pysäyttää naisiin kohdistuvan väkivallan.
(Kuva:
Mark Garten
/
UN Photo
)
Barkanin teollisuusvyöhyke Länsirannalla
Israelin laittomassa siirtokunnassa sijaitseva Barkanin teollisuusvyöhyke kuuluu miehitetyn Länsirannan suurimpiin. Siellä työskentelee tuhansia palestiinalaisia, monet polkupalkalla.
(Kuva:
Teija Laakso
)

Israelin siirtokuntabisnes pyörii palestiinalaisella työvoimalla – ”vaihtoehtona on jättää perhe ruokkimatta”

Maailma.net vieraili miehitetyllä Länsirannalla, jossa tuhannet palestiinalaiset työskentelevät Israelin laittomissa siirtokunnissa. Valtavat teollisuusvyöhykkeet tuovat kipeästi kaivattuja tuloja palestiinalaisille, mutta samalla miehitys syvenee ja alueen oma talous kärsii.
Suklaakonvehteja
Eettisiä joulukonvehteja saa yleisesti kaupoista, mutta parannettavaa riittää yhä.
(Kuva:
Philippa Willitts
/
CC BY-NC 2.0
)

Eettisten konvehtien valikoima kasvanut suomalaiskaupoissa – Finnwatchin mukaan kunnianhimoa tarvitaan lisää

Monista suomalaisista kaupoista löytyy nyt konvehteja, joiden sisältämä kaakao on tuotettu vastuullisesti. Finnwatchin mukaan yritysten pitäisi kuitenkin asettaa tavoitteekseen elämiseen riittävän toimeentulon takaaminen kaakaonviljelijöille.
Taksikuski Jahhavi Kshsarter autonsa vieressä
Jahhavi Kshsarter toimii taksinkuljettajana Intian Mumbaissa.
(Kuva:
Ida Karlsson
/
IPS
)

Naisten taksit tuovat turvaa Mumbaissa – "miehet väittävät, ettei nainen osaa ajaa"

Onnettomuudet ovat yleisiä Intian liikenteessä. Niitä kitkee Viira-taksiyhtiö, jonka kuskit ja asiakkaat ovat naisia. Samalla ne tuovat kaivattuja tuloja naisille.
Pelastusliivejä levitettynä nurmikolle
Lontoossa kampanjoitiin vuonna 2016 hukkuneiden siirtolaisten puolesta laittamalla pelastusliivejä esille.
(Kuva:
Howard Lake
/
CC BY-SA 2.0
)

Raportti: Euroopan Välimeren puoleinen raja on maailman tappavin

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön mukaan viimeisten 40 vuoden aikana paperiton siirtolaisuus on kasvanut sitä mukaa kuin muuttoliikettä on yritetty rajoittaa. Tiukka jako siirtolaisuuteen ja pakolaisuuteen ei sen mukaan toimi.
Turkin lippu, taustalla Bosporinsalmi
Turkki on ottanut kovat keinot käyttöön vastarinnan suitsimseksi. Se urkkii muun muassa valtion työntekijöiden median käyttöä.
(Kuva:
Safia Osman
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Turkki urkkii kansalaisten salasanatkin

Esimerkiksi valtion vesilaitoksen työntekijät joutuvat kertomaan lehtitilauksistaan, ay-jäsenyyksistään ja somen käytöstään kaavakkeella. Ay-väen mukaan Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan haluaa rakentaa maan, jossa ei ole oppositiota.
Ruandan pääministeri Louise Mushikiwabo
Ruandan pääministeri Louise Mushikiwabo lupasi toivottaa tervetulleeksi siirtolaisia Libyasta Ruandaan.
(Kuva:
Rick Bajornas
/
UN Photo
)

Ruanda tarjoutuu ottamaan vastaan Libyan orjuutettuja siirtolaisia – ”ovemme on ammollaan”

Uutiskanava CNN:n näyttämä video Libyan siirtolaisten orjakaupasta on järkyttänyt maailmaa. Ruandan ulkoministeriö kertoi voivansa ottaa vastaan 30 000 siirtolaista.
Maan sisäisten pakolaisten leiri Pohjois-Kivussa Kongossa
Tyttöihin kohdistuva väkivalta on yleistä Kongon demokraattisen tasavallan konfliktialueilla. Kuvassa pakolaisleirissä Pohjois-Kivussa.
(Kuva:
Carlos Ngeleka
/
UN Women
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Tutkimus: Tyttöihin kohdistuvan väkivallan tekijänä on yleensä läheinen – myös humanitaarisissa kriiseissä

Naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta on kriisitilanteissa yleistä. Etiopiassa ja Kongossa haastateltujen tyttöjen mukaan yleisin tekijä on kumppani tai sukulainen.
5 sentin kolikko
Viestintä- ja globaalikasvatustukea myönnettiin tälle ja ensi vuodelle yhteensä 1,4 miljoonaa euroa.
(Kuva:
Pascal Volk
/
CC BY-SA 2.0
)

Kehityskysymyksistä viestiminen uhkaa vaikeutua – ulkoministeriö pohtii tukimuutosta

Ulkoministeriö aikoo jälleen muuttaa viestintä- ja globaalikasvatustukea, jolla muun muassa tiedotetaan suomalaisille kehitysmaita koskevista kysymyksistä.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa tärkeimmät uutiset, tapahtumat ja työpaikat sähköpostiisi.

Ajankohtaista

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Lapsi ja vesihana Nepalissa
Suomen tukeman Nepal-hankkeen seurauksena tuhannet ihmiset ovat saaneet puhdasta vettä.(Kuva: RVWRMP)

Yksinkertaiset ratkaisut ovat tuoneet Nepalissa juomaveden tuhansille – pelkät ”laastarit” eivät silti ratkaise globaalia vesikriisiä

Nepalissa sadat tuhannet ihmiset ovat saaneet puhdasta vettä yksinkertaisten ratkaisujen avulla. Ruohonjuuritason työn lisäksi tarvitaan kuitenkin yhteiskunnallisia ja poliittisia muutoksia, sanovat tutkijat.
Barkanin teollisuusvyöhyke Länsirannalla
Israelin laittomassa siirtokunnassa sijaitseva Barkanin teollisuusvyöhyke kuuluu miehitetyn Länsirannan suurimpiin. Siellä työskentelee tuhansia palestiinalaisia, monet polkupalkalla.(Kuva: Teija Laakso)

Israelin siirtokuntabisnes pyörii palestiinalaisella työvoimalla – ”vaihtoehtona on jättää perhe ruokkimatta”

Maailma.net vieraili miehitetyllä Länsirannalla, jossa tuhannet palestiinalaiset työskentelevät Israelin laittomissa siirtokunnissa. Valtavat teollisuusvyöhykkeet tuovat kipeästi kaivattuja tuloja palestiinalaisille, mutta samalla miehitys syvenee ja alueen oma talous kärsii.
Cyece-järjestön tiedottaja Taleka Makunje
Malawilainen Taleka Makunje vieraili syksyllä Helsingissä. Hän kampanjoi kotimaassaan seksuaaliterveyden puolesta.(Kuva: Teija Laakso)

”Luulin, että ehkäisy veisi lisääntymiskyvyn” – kehitysmaissa yhä useampi käyttää ehkäisyä, mutta ennakkoluulot ovat syvällä

Malawilainen Taleka Makunje kampanjoi maansa nuorten seksuaaliterveyden parantamiseksi. Vaikka tilanne on parantunut, ongelmana on muun muassa se, että moni pitää ehkäisyä länsimaisena hapatuksena.
Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Lapsi ja vesihana Nepalissa
Suomen tukeman Nepal-hankkeen seurauksena tuhannet ihmiset ovat saaneet puhdasta vettä.(Kuva: RVWRMP)

Yksinkertaiset ratkaisut ovat tuoneet Nepalissa juomaveden tuhansille – pelkät ”laastarit” eivät silti ratkaise globaalia vesikriisiä

Nepalissa sadat tuhannet ihmiset ovat saaneet puhdasta vettä yksinkertaisten ratkaisujen avulla. Ruohonjuuritason työn lisäksi tarvitaan kuitenkin yhteiskunnallisia ja poliittisia muutoksia, sanovat tutkijat.
Puoliksi leikattu omena
Rauhantyön tuki lähes puolittuu.(Kuva: ernán Piñera / CC BY-SA 2.0)

Rauhantyöstä leikataan taas – ”pelkällä pyhällä hengellä ei voi toimia”

Rauhanjärjestöille on luvassa ensi vuonna OKM:n tukea 40 prosenttia nykyistä vähemmän. Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtajan Laura Lodeniuksen mukaan pelkona on, että rauhanjärjestöt muuttuvat pitkäjänteisen työn tekijöistä ”kivoiksi tapahtumajärjestäjiksi”.
Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta.(Kuva: lucianf / Flickr.com / CC BY 2.0)

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.
Nainen seisoo tikkailla ja asentaa aurinkopaneelia Intian vuoristossa.
Intia aikoo 40-kertaistaa aurinkoenergian tuotantokapasiteettinsa. 
(Kuva: Abbie Trayler-Smith / Panos Pictures Department for International Development / CC BY-NC-ND 2.0)

Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä

Fossiilisista polttoaineista pitää luopua mahdollisimman pian ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi. Kehitysmaat näyttävät siirtyvän uusiutuviin energiamuotoihin jopa länsimaita nopeammin. Esimerkiksi Intia aikoo päästää markkinoille pelkkiä sähköautoja vuonna 2030.

Suomeen perustetaan uusi verkosto YK:n ystäville – ”itsekkyyden kasvua on selvästi havaittavissa”

Kansainvälinen yhteistyö ei ole kriisien, konfliktin ja Donald Trumpin aikakaudella kovin muodikasta. Suomen YK-liitto perustaa YK:n ystäville verkoston, jonka tarkoituksena on kohottaa maailmanjärjestön profiilia.