Uutiset

Voit rajata uutisvirtaa käyttämällä tiputusvalikoita.

Veden alle jäänyt hautausmaa Fidžillä
Fidžisaarten Togorun kylän hautausmaasta ei ole paljon jäljellä. Merenpinnan nousu on tuhonnut myös suurimman osan kylän taloista ja vaikeuttaa saarelaisten elämää monin tavoin.
(Kuva:
Pascal Laureyn
/
IPS
)

Ilmastonmuutos on tätä päivää Fidžissä – veden alle jää jopa hautausmaa

Fidži tuottaa vain 0,01 prosenttia maapallon hiilidioksidipäästöistä mutta kokee kovia ilmastonmuutoksen kourissa. Togorun kylän rantaviiva on siirtynyt satoja metrejä 20 vuodessa.
Mielenosoittajia Lontoossa vuonna 2016
Syyrian siviiliuhrien määrä on kasvanut yli 50 prosenttia edellisvuodesta. Syyria-mielenosoittajia Lontoossa joulukuussa 2016.
(Kuva:
Alisdare Hickson
/
CC BY-NC 2.0
)
Punaisen Ristin työntekijä ja siirtolaisia Italiassa
Italiaan suuntautui viime vuonna 70 prosenttia Välimeren siirtolaisuudesta. Kuva Sisilian Messinasta vuodelta 2015.
(Kuva:
Carlos Spottorno
/
British Red Cross
IFRC
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Kuivuuden vuoksi halkeillutta maata
Ilmaston lämpeneminen voi johtaa maapallon vakavaan kuivumiseen, paljastaa tuore tutkimus.
(Kuva:
World Meteorological Organization
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Potilas sairaalasängyssä ja omainen Nepalissa
Lavantautia esiintyy etenkin köyhissä maissa. Kuvan 24-vuotias mies halvaantui taudin vuoksi ja oli sairaalassa maanjäristyksen ravistellessa Nepalia vuonna 2015.
(Kuva:
Jessica Lea
/
DFID
/
CC BY 2.0
)

WHO hyväksyi uuden lavantautirokotteen – voi estää lähes 90 prosenttia tapauksista

Maailman terveysjärjestö on hyväksynyt uuden, aiempaa tehokkaamman lavantautirokotteen. Tautiin kuolee vuosittain yhä jopa 161 000 ihmistä.
Kauppias ja asiakas Meksiko Cityssä torilla
Ilmastonmuutoksen aiheuttama säiden oikuttelu vaikeuttaa maanviljelyä, sanovat tuottajat, jotka myyvät kasvattamiaan vihanneksia Meksikon pääkaupungin toreilla.
(Kuva:
Emilio Godoy
/
IPS
)

Ilmasto vaikeuttaa ruuan tuotantoa Meksikon keinosaarilla

Atsteekkien ja muiden varhaisempien kansojen luomat chinampa-saaret tuottavat tärkeän osan Meksikon pääkaupungin vihanneksista. Ilmastonmuutos ja kiihtyvä kaupunkirakentaminen kuitenkin vaarantavat ruuantuotannon tulevaisuuden alueella.
Peltihökkeli Nepalissa asukkaineen
Nepalilainen Rohan Tamang on lähdössä Qatariin ansaitsemaan rahaa korjatakseen perheen maanjäristyksessä tuhoutuneen talon. Peltihökkelin ikkunassa hänen äitinsä Chameli Tamang.
(Kuva:
Bikram Rai
/
Arbetet Global
Arbetet Global
)

Nepalista virtaa työvoimaa ulkomaille – nuorenparin yhteiselämä voi koittaa vasta nelikymppisenä

Nepal on maailman maista riippuvaisin ulkomailla asuvien kansalaistensa rahalähetyksistä. Vuoden 2015 maanjäristyksen jälkeen yhä useampi tahtoo siirtotyöläiseksi.
Koululuokallinen lapsia
Syyrian konflikti on vaikuttanut jopa 80 prosenttiin maan lapsista. Kuvassa syyrialais- ja libanonilaislapsia yhteisoppitunnilla Libanonissa vuonna 2016.
(Kuva:
Adam Patterson
/
Panos
DFID
/
CC BY 2.0
)

Konfliktit vaikuttavat yhä kipeämmin lapsiin – asiantuntijalta ei heru ymmärrystä pakolaisvastaisuudelle

Iso osa syyrialaislapsista on menettänyt jonkun läheisensä konfliktin seurauksena. World Vision -järjestön asiantuntija Brikena Zogaj toivoo rikkailta mailta lapsiystävällisempää pakolaispolitiikkaa. ”Kymmenen vuoden päästä voi olla teidän vuoronne olla autettavana.”
Etiopian pääministeri Hailemariam Desalegn
Etiopian pääministeri Hailemariam Desalegn ilmoitti eilen poliittisten vankien vapauttamisesta. Kuva vuoden 2016 pakolaiskonferenssista New Yorkista.
(Kuva:
Rick Bajornas
/
UN Photo
)
Nahkasandaaleita Intiassa
Nahan parkitsemisprosessi saastuttaa ympäristöä Intiassa.
(Kuva:
bookchen
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Selvitys: Intian nahkatehtaat saastuttavat ympäristöä ja sairastuttavat työntekijöitä

Intian nahkatehtailla käytetään myrkyllisiä kemikaaleja eikä työntekijöille makseta riittävää palkkaa. Nahkaa ja nahasta tehtyjä tuotteita päätyy myös Euroopan markkinoille.
Kaksi miestä ja kalastusvene
Carirubanan kunnassa Venezuelan rannikolla sijaitsee maailman suurimpiin kuuluva öljynjalostamokeskittymä, ja siellä toimii myös Venezuelan toiseksi suurin kalasatama.
(Kuva:
Yanethe Gamboa
/
IPS
)

Venezuelan öljyteollisuus hajoaa käsiin

Öljy on Venezuelan liki ainoa vientituote, mutta viime vuosina tuotanto on laskenut. Taustalla on muun muassa korruptio ja talouden huono tila.
Lihakarjaa
Maailma.netin toiseksi suosituin juttu vuonna 2017 käsitteli lihantuotannon ongelmia.
(Kuva:
Alex Proimos
/
CC BY-NC 2.0
)

Kehitysmaiden innovaatioista lihantuotannon ongelmiin – maailma.netin vuoden 2017 luetuimmat jutut

Maailma.netin viime vuoden suosituimmat jutut käsittelivät muun muassa kehitysmaiden viimeisempiä edistysaskelia sekä kotimaan järjestöjen kokemia leikkauksia.
Jälkiäänitysstudio Etiopiassa
Etiopialaisen Kana TV:n studiossa jälkiäänitetään turkkilaista televisiosarjaa.
(Kuva:
James Jeffrey
/
IPS
)

Dubatut tv-sarjat viihdyttävät etiopialaisia

Etiopiassa on alettu tarjota tv-ohjelmia maan tärkeimpiin kuuluvalla kielellä, amharalla. Sananvapaudessa olisi kuitenkin yhä parannettavaa.
Sormet näyttämässä rauhanmerkkiä, oksa
SKR:n mukaan rauhantyöhön tarvitaan moninaisuutta.
(Kuva:
Dyniss Rainer
/
CC BY-SA 2.0
)

SKR:n rauhanpalkinto tekoälytutkijalle

Timo Honkela hahmotteli rauhankoneen, jonka tarkoituksena on lisätä vuorovaikutusta rauhan edistämiseksi.
Mies työntää puuhiilikuormaa polkupyörällä Sambiassa
Puuhiilen valmistus perinteisillä menetelmillä on tuhoisaa Sambian metsille.
(Kuva:
Hans Hillewaert
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Paheksuttu puuhiili pääsee pannasta Sambiassa

70 prosenttia sambialaisista käyttää puuta tai siitä valmistettua puuhiiltä polttoaineena. Sen seurauksena metsäkato on maassa kiihtynyt. Nyt ratkaisuksi haetaan kestävää puuhiilentuotantoa.
Mielenosoittajia ja sateenkaarilippuja
Mielenosoittajia Pietarissa vuonna 2014. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan Venäjän kielteiset asenteet seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan ovat pahentaneet tilannetta myös muissa entisissä neuvostomaissa.
(Kuva:
Maria Komarova
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Amnesty: Homoviha leviää entisissä neuvostomaissa – ”Venäjän toimet pahentavat tilannetta”

Monien entisten neuvostomaiden seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tilanne on heikentynyt. Edes muut ihmisoikeusjärjestöt eivät enää tue heitä, kertoo Amnesty.
El Salvadorin lippu
El Salvador saa kritiikkiä muun muassa YK:lta tiukan aborttilain takia.
(Kuva:
Loey Felipe
/
UN Photo
)
Naisia jonottamassa klinikalle Nigeriassa
Boko Haram -ääriryhmän kurittamassa Koillis-Nigeriassa on viime vuosina kärsitty vakavasta ruokakriisistä. Naiset jonottivat muun muassa aliravitsemustapauksia hoitavan Alima-järjestön klinikalle elokuussa 2016.
(Kuva:
Isabel Coello
/
European Commission DG ECHO
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Norsunluurannikkolainen siirtolainen Bamba Drissa
Norsunluurannikkolainen Bamba Drissa on yksi niistä 72 688 siirtolaisesta, jotka ylittivät Välimeren tammikuussa 2016.
(Kuva:
Daan Bauwens
/
Suomen IPS
)

Eurooppaan saapuneen siirtolaisen paineet ovat kovat – kotimaahan ei voi palata tyhjin käsin

Norsunluurannikkoilainen siirtolainen Bamba Drissa sanoo, että elämä Italiassa on vaikeampaa kuin kotimaassa. Paluu ei kuitenkaan ole vaihtoehto. ”Me olemme täällä auttaaksemme perheitämme. Ennen kuin se onnistuu, emme voi palata.”

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa tärkeimmät uutiset, tapahtumat ja työpaikat sähköpostiisi.

Ajankohtaista

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Lapsi ja vesihana Nepalissa
Suomen tukeman Nepal-hankkeen seurauksena tuhannet ihmiset ovat saaneet puhdasta vettä.(Kuva: RVWRMP)

Yksinkertaiset ratkaisut ovat tuoneet Nepalissa juomaveden tuhansille – pelkät ”laastarit” eivät silti ratkaise globaalia vesikriisiä

Nepalissa sadat tuhannet ihmiset ovat saaneet puhdasta vettä yksinkertaisten ratkaisujen avulla. Ruohonjuuritason työn lisäksi tarvitaan kuitenkin yhteiskunnallisia ja poliittisia muutoksia, sanovat tutkijat.
Barkanin teollisuusvyöhyke Länsirannalla
Israelin laittomassa siirtokunnassa sijaitseva Barkanin teollisuusvyöhyke kuuluu miehitetyn Länsirannan suurimpiin. Siellä työskentelee tuhansia palestiinalaisia, monet polkupalkalla.(Kuva: Teija Laakso)

Israelin siirtokuntabisnes pyörii palestiinalaisella työvoimalla – ”vaihtoehtona on jättää perhe ruokkimatta”

Maailma.net vieraili miehitetyllä Länsirannalla, jossa tuhannet palestiinalaiset työskentelevät Israelin laittomissa siirtokunnissa. Valtavat teollisuusvyöhykkeet tuovat kipeästi kaivattuja tuloja palestiinalaisille, mutta samalla miehitys syvenee ja alueen oma talous kärsii.
Cyece-järjestön tiedottaja Taleka Makunje
Malawilainen Taleka Makunje vieraili syksyllä Helsingissä. Hän kampanjoi kotimaassaan seksuaaliterveyden puolesta.(Kuva: Teija Laakso)

”Luulin, että ehkäisy veisi lisääntymiskyvyn” – kehitysmaissa yhä useampi käyttää ehkäisyä, mutta ennakkoluulot ovat syvällä

Malawilainen Taleka Makunje kampanjoi maansa nuorten seksuaaliterveyden parantamiseksi. Vaikka tilanne on parantunut, ongelmana on muun muassa se, että moni pitää ehkäisyä länsimaisena hapatuksena.
Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Lapsi ja vesihana Nepalissa
Suomen tukeman Nepal-hankkeen seurauksena tuhannet ihmiset ovat saaneet puhdasta vettä.(Kuva: RVWRMP)

Yksinkertaiset ratkaisut ovat tuoneet Nepalissa juomaveden tuhansille – pelkät ”laastarit” eivät silti ratkaise globaalia vesikriisiä

Nepalissa sadat tuhannet ihmiset ovat saaneet puhdasta vettä yksinkertaisten ratkaisujen avulla. Ruohonjuuritason työn lisäksi tarvitaan kuitenkin yhteiskunnallisia ja poliittisia muutoksia, sanovat tutkijat.
Puoliksi leikattu omena
Rauhantyön tuki lähes puolittuu.(Kuva: ernán Piñera / CC BY-SA 2.0)

Rauhantyöstä leikataan taas – ”pelkällä pyhällä hengellä ei voi toimia”

Rauhanjärjestöille on luvassa ensi vuonna OKM:n tukea 40 prosenttia nykyistä vähemmän. Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtajan Laura Lodeniuksen mukaan pelkona on, että rauhanjärjestöt muuttuvat pitkäjänteisen työn tekijöistä ”kivoiksi tapahtumajärjestäjiksi”.
Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta.(Kuva: lucianf / Flickr.com / CC BY 2.0)

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.
Nainen seisoo tikkailla ja asentaa aurinkopaneelia Intian vuoristossa.
Intia aikoo 40-kertaistaa aurinkoenergian tuotantokapasiteettinsa. 
(Kuva: Abbie Trayler-Smith / Panos Pictures Department for International Development / CC BY-NC-ND 2.0)

Kehittyvät maat siirtyvät vauhdilla uusiutuvaan energiaan – Intia näyttää esimerkkiä

Fossiilisista polttoaineista pitää luopua mahdollisimman pian ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi. Kehitysmaat näyttävät siirtyvän uusiutuviin energiamuotoihin jopa länsimaita nopeammin. Esimerkiksi Intia aikoo päästää markkinoille pelkkiä sähköautoja vuonna 2030.

Suomeen perustetaan uusi verkosto YK:n ystäville – ”itsekkyyden kasvua on selvästi havaittavissa”

Kansainvälinen yhteistyö ei ole kriisien, konfliktin ja Donald Trumpin aikakaudella kovin muodikasta. Suomen YK-liitto perustaa YK:n ystäville verkoston, jonka tarkoituksena on kohottaa maailmanjärjestön profiilia.