Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Zimbabwen naisviljelijät nousevat köyhyydestä

Jos kehitysmaiden naisviljelijöillä olisi käytössään samat mahdollisuudet kuin miehillä, 100–150 miljoonaa ihmistä pääsisi köyhyydestä. Siksi Zimbabwessa tuetaan nyt erityisesti naisviljelijöitä.
Zimbabwelaisia maanviljelijänaisia pellolla.
Naisilla on tärkeä osa Zimbabwen maataloudessa, mutta ilman koulutusta ja tukea moni naisviljelijä joutuu kituuttamaan köyhyydessä. (Kuva: WFP IPS )

(IPS) -- Pienviljely on ollut Zimbabwessa huonosti kannattava elinkeino, ja naisille elannon hankkiminen maatilkusta on ollut erityisen kovaa. Tilanne kohenee, kun naiset saavat tukea ja järjestäytyvät säästö- ja lainaosuuskuntiin.

Tsitsi Machingauta, 32, pitää kahden hehtaarin tilaa Domboshawassa 30 kilometrin päässä pääkaupungista Hararesta. Hän kauppaa muiden tavoin tuotteitaan läheisen maantien varressa.

Machingauta valittaa, että surkea tieverkosto estää tuotteiden viennin markkinoille ja tänä vuonna koetut yllättävät kaatosateet ovat mädättäneet osan tuotteista pellolle.

”Kun kauppaketjujen edustajat tulevat ostamaan tuotteitamme, he maksavat mitättömän summan, koska meillä ei ole neuvotteluvoimaa. Siksi tulomme jäävät pieniksi eikä lapsia ole varaa kouluttaa”, Machingauta sanoo.

Hän on perustanut naisviljelijöiden syndikaatin ja toivoo, että tilanne kohenee sen avulla.

Naiset alakynnessä

Zimbabwen naisten asioiden ministeriön mukaan naiset muodostavat 70 prosenttia maaseudun asukkaista ja heistä 86 prosenttia osallistuu maatalouteen. Hallituksen maareformista hyötyneistä pienviljelijöistä vain 18 prosenttia oli naisia, ja kaupallisessa käytössä olevasta maasta he omistavat 12 prosenttia.

Pientilalliset naiset saavat harvoin pankkilainaa ja harjoittavat elinkeinojaan enimmäkseen epävirallisessa taloudessa eli turvaverkkojen ulkopuolella.

YK:n ruokajärjestö FAO arvioi, että jos kehitysmaiden naisviljelijöillä olisi käytössään samat mahdollisuudet kuin miehillä, sadot kasvaisivat 20–30 prosenttia ja 100–150 miljoonaa ihmistä pääsisi köyhyydestä.

Siihen pyrkii Zimbabwessa elinkeino- ja ruokaturvahanke, jota Britannia on tukenut noin 70 miljoonalla eurolla, FAOn johtava tekninen neuvonantaja Ali Said Yesuf kertoo.

Unelmia toteutetaan

Projekti tukee erityisesti naisia ja helpottaa näiden työtaakkaa kestävien menetelmien, koneistamisen ja tehostamisen avulla. Naisten osallistuminen koulutuksiin tehdään mahdolliseksi viemällä se mahdollisimman lähelle heitä.

”Etusijalla ovat asiat, joiden on entuudestaan katsottu kuuluvan naisten vastuulle, kuten broilerin- ja kanankasvatus sekä maapähkinänviljely. Näin myös niistä saatavat tulot jäävät naisten haltuun”, Yesuf sanoo. Miehiä koulutetaan varsinkin sukupuolten tasa-arvoa koskevissa asioissa.

Hanke tukee naisten säästö- ja lainaosuuskuntien perustamista. Vavariron alueen ryhmässä kaikki alkoi muutaman euron säästöstä, Virginia Gomana kertoo.

”Emme olisi ikinä uskoneet, että etenemme isoihin hankkeisiin, kuten vuohitarhaukseen ja kauppapuutarhan pitoon, Moni on pystynyt ostamaan oman talon, ja ideoiden vaihto ryhmässä auttaa meitä koko ajan eteenpäin”, hän sanoo.

Maatalous ja kehitysmaat genderkehityskoulutusköyhyysmaatalous Zimbabwe Suomen IPS

Lue myös

Teenviljelijä Sri Lankassa
Maan heikkeneminen ja ilmastonmuutos ovat vaikeuttaneet teenviljelyä Sri Lankassa. Tuottajille opetetaan uusia menetelmiä vaikeuksien voittamiseksi.
(Kuva:
Stella Paul
/
IPS
)

Myrkyn kylvö kuriin Sri Lankan teetiloilla

Teenviljely on vaikeutunut Sri Lankassa maaperän köyhtymisen takia. Nyt viljelijöitä opastetaan vähentämään torjunta-aineiden käyttöä ja siirtymään kestävämpiin menetelmiin.
(Kuva: UN Photo / Martine Perret / CC BY-NC-ND 2.0)
Viljavat vainiot kuluttavat yli 71 prosenttia Argentiinan käyttövedestä, laskee ympäristöjärjestö Green Cross Argentina. (Kuva: Patrick Burnett / IPS)

Maanviljelyksestä odotetaan Argentiinan talouden pelastajaa

Argentiinan talous räpiköi yhä taantumassa, mutta valtion tukitoimien ansiosta tärkeimmistä viljelykasveista odotetaan ennätyssatoja.

Pääuutiset

Zaatarin pakolaisleirin telttoja ja ihmisiä
UNHCR:n mukaan noin 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoituspaikan. Kuva Syyrian pakolaisia majoittavalta Zaatarin pakolaisleiriltä Jordaniasta.(Kuva: World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Pakolaiskiintiötä halutaan nostaa – ”hallitus todistaisi arvojensa muuttuneen”

Suomen pakolaiskiintiö on pysynyt samana lähes koko 2000-luvun. Maailman pakolaispäivän paneelissa toivottiin, että kiintiötä voitaisiin nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on hallinnassa ja perussuomalaiset ulkona hallituksesta.
Ruoka-apua saavia ihmisiä Etelä-Sudanissa
Leerin maakuntaan julistettiin nälänhätä helmikuussa. Nyt se on taltutettu, mutta ruokapulasta kärsii silti Etelä-Sudanissa yhä useampi.(Kuva: Robert Oxley / DFID / CC BY 2.0)

Etelä-Sudanin nälänhätä taltutettu – ruokakriisi pahenee silti

Kahteen Etelä-Sudanin osavaltioon julistettiin helmikuussa nälänhätä. Nyt tilanne on parantunut, mutta nälästä kärsii silti yhä useampi, kertovat YK-järjestöt.
Zimbabwelainen naisviljelijä levittää kasvimaalle lehmänlantaa lannoitteeksi.
Zimbabwelainen Margaret Gauti Mpofu levittää päivittäin lehmänlantaa puolen hehtaarin kasvimaalleen korvatakseen keinokastelun pois huuhtomia ravinteita.(Kuva: Busani Bafana / IPS)

Aavikkoa torjutaan hehtaari kerrallaan

Ilmastonmuutos on pidentänyt kuivuuskausia ja nopeuttanut aavikoitumista. Länsi-Afrikassa on otettu käyttöön perinteisiä viljelymenetelmiä, joiden avulla maata voidaan viljellä kuivemmallakin maaperällä.
Kangasta, kaavoja ja sakset
Viskoosi on monien kankaiden ja vaatteiden ainesosa.(Kuva: 190.arch / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Vaatebrändit ostavat viskoosia saastuttavilta tehtailta

H&M:n, Zaran ja Benettonin kaltaiset isot vaatebrändit hankkivat viskoosia Aasiassa sijaitsevilta tehtailta, jotka saastuttavat ympäristöä ja aiheuttavat terveyshaittoja.