Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.
Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta. (Kuva: lucianf / Flickr.com / CC BY 2.0 )

”Kaikki, mitä teemme, on tavallaan kehitysapua, tosin eri tavalla kuin perinteisesti. Kun kasvamme tarpeeksi, voimme vakiinnuttaa oman 'yritysvastuumme'”, sanoo erään suomalaisyrityksen edustaja Suomen Unicefin tuoreessa tutkimuksessa.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisena kehitysyhteistyövaroin tuetut suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset näkevät roolinsa kehitysyhteistyössä. Tulosten mukaan ristiriitoja on paljon.

Yrityksillä on vahva usko siihen, että ne pystyvät edistämään kehitystä köyhissä maissa, mutta toisaalta ne eivät koe olevansa mukana kehitysyhteistyössä eivätkä ymmärrä, mitä niin sanotuilla kehitysvaikutuksilla tarkoitetaan.

Ne uskovat, että kehitystä edistää vaikkapa se, että kehitysmaan markkinoille lanseerataan ympäristöystävällinen tuote.

”Ne eivät ajattele laajempia kokonaisuuksia, kuten sitä, millainen yhteiskunta muuten on ja kenet tuote tavoittaa vaan kokevat, että jos tuotteelle on markkina, työ on hyödyllistä”, kertoo Unicefin kansainvälisen vaikuttamis- ja ohjelmatyön päällikkö Annika Launiala.

Se on yritysten kannalta ymmärrettävää. Ongelmana on kuitenkin se, että virallisesti Suomen kehitysyhteistyön tarkoituksena on syvällinen köyhyyden vähentäminen, ei yritysten liiketoiminnan edistäminen.

”Retoriikassa ja realiteeteissa on iso ero. Jos yritysten liiketoiminta halutaan liittää kehityksen edistämiseen, niin siitä ollaan nyt aika kaukana. Rahaa on siirretty yksityiselle sektorille ilman, että on pohdittu, miten se vaikuttaa kehitykseen”, Launiala kritisoi.

Tavoitteet eivät kohtaa

Yritysten kannustaminen kehitysyhteistyöhön on viime vuosien kansainvälinen trendi, jonka taustalla on esimerkiksi Euroopan talouskriisi sekä lisääntynyt yhteisymmärrys siitä, ettei maailma paranneta ilman yritysten mukanaoloa.

Myös Suomen ulkoministeriö on pannut viime vuosina paljon kehitysyhteistyövaroja suomalaisten yritysten kehitysmaaliiketoimintaan. Yrityksille on tarjolla monipuolinen valikoima rahoitusmekanismeja kehitysmaaliiketoiminnan aloittamiseen. Myös esimerkiksi kehitysministeri Kai Mykkänen (kok) on jatkuvasti painottanut yritysten tärkeyttä kehityksen edistämisessä.

Aihetta on kuitenkin tutkittu vähän. Launiala johtaa Unicefin monivuotista UniResearch-tutkimusprojektia, jossa on tarkoitus löytää vastauksia esimerkiksi siihen, miten yritysyhteistyötrendi vaikuttaa kehitysyhteistyöhön ja miten kehitysyhteistyöjärjestöjen ja yritysten yhteistyö voisi sujua paremmin ja vaikuttaa oikeasti köyhimpien elämään.

Viime viikolla julkaistu yrityskysely on tutkimuksen ensimmäinen osa. Sen otos on pieni, 14 pk-yritystä. Kaikki kuitenkin ovat kehitysmaa-asioissa keskimääräistä valistuneempia, Launiala huomauttaa. Ne tekevät bisnestä kehitysmaissa ja saavat rahoitusta Beam- tai Finnpartnership-aloitteilta, joiden kautta valtio tukee yritystoimintaa kehitysmaissa.

Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että yritykset pitävät itseään tehokkaampina toimijoina kuin perinteiset kehitysyhteistyöjärjestöt.

Silti ne eivät kovin helposti pysty vähentämään köyhyyttä käytännössä. Ne toimivat pääosin keskitulotason maissa eivätkä juurikaan tee yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa. Niiden luomat työpaikatkin menevät enimmäkseen koulutetulle väelle. Kehityspolitiikan ja yritysten tavoitteet eivät siis kohtaa.

Ei vastakkainasettelua

Launialan mukaan ongelmien taustalla on se, ettei Suomessa ole käyty kunnollista keskustelua yritysyhteistyön tavoitteista ennen kuin rahaa on ryhdytty ohjaamaan niiden liiketoimintaan.

”Meiltä puuttuu keskustelu siitä, miten yritysten rahoittaminen pitkällä aikavälillä vie kehityspolitiikan tavoitteita eteenpäin. Se johtuu osittain siitä, etteivät kaikki tunnu ymmärtävän sitä, miten monisyistä kehitys on. Tämä vaatisi isomman keskustelun, joka lähtisi visioista, tavoitteista ja roolien jäsentämisestä”, hän sanoo.

Unicefin tutkimuksen mukaan Suomessa pitäisikin tehdä tarkempi linjaus siitä, mikä on yritysyhteistyön rooli Suomen kehityspolitiikassa. Esimerkiksi Englannissa ja Hollannissa sellainen jo on.

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöt ovat kritisoineet yritysten roolin vahvistamista viime vuosina, sillä niiltä itseltään on leikattu rahoitusta ja ne suhtautuvat epäilevästi yritysten mahdollisuuksiin vähentää köyhyyttä. Launiala ei halua lietsoa vastakkainasettelua, päinvastoin.

Hän uskoo, että yrityksiä tarvitaan kehitysongelmien ratkomiseen ja että vastuullinen yritystoiminta voi edistää myös ihmisoikeuksia.

”Se on kuitenkin äärimmäisen haastavaa ja hidasta. Kannattaa satsata niihin yrityksiin, joiden kanssa arvot kohtaavat ja jotka haluavat lähteä pohtimaan liiketoimintansa muokkaamista”, hän kehottaa.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkatalouskauppakuluttaminenyhtiöt Suomi Suomen UNICEF

Lue myös

Suomen lippu
Suomi tarvitsee suunnitelman kehitysavun palauttamiseksi, sanoo OECD.
(Kuva:
Andrea Cirillo
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

OECD: Suomi tarvitsee suunnitelman kehitysapuvarojen palauttamiseksi ennalleen

Tuoreen vertaisarvion mukaan leikkausten vuoksi Suomi on mennyt yhä kauemmas tavoitteesta, jonka mukaan vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulosta pitäisi ohjata kehitysapuun.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.
(Kuva:
Richard
/
Flickr.com
/
CC BY-NC 2.0
)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.
Kepan keskustelu SuomiAreenalla vuonna 2016
Kepa ja muut järjestöt keskustelivat SuomiAreenalla vuonna 2016 kansalaisjärjestöjen työn tuloksista.
(Kuva:
Iina Leppäaho
/
Kepa
/
CC BY-NC 2.0
)

Arvio: Suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työ on kustannustehokasta

Ulkoministeriö on julkaissut kolmannen arvion suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen työstä. Raportti sisältää sekä kiitosta että kritiikkiä. Järjestöt toivovat, että myönteiset tulokset heijastuvat myös rahoitukseen.

Pääuutiset

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Iranin lippuja
Iranissa on pidätetty viime vuosina aiempaa enemmän kaksoiskansalaisia.(Kuva: yeowatzup / Flickr.com / CC BY 2.0)
Brasilian alkuperäisasukkaita osoittamassa Rio de Janeirossa mieltään ja vaatimassa maidensa palauttamista laittomien valtaajien käsistä.
Brasilian alkuperäisasukkaita osoittamassa Rio de Janeirossa mieltään ja vaatimassa maidensa palauttamista laittomien valtaajien käsistä.(Kuva: Mario Osava / IPS)

Alkuperäiskansat suojelevat metsää, mutta Brasiliassa se on yhä vaikeampaa

Brasilian alkuperäiskansoille varatut maat ovat Amazonin sademetsän suojelluimpia alueita, mutta viimeisen vuoden aikana metsätuho on kiihtynyt.
Argentiinan lippu
Argentiina on saanut paljon kritiikkiä kiellettyään osaa kansalaisjärjestöedustajista tulemasta WTO:n kokoukseen.(Kuva: Beatrice Murch / CC BY 2.0)

Suomalaisjärjestö pääsee sittenkin WTO-kokoukseen Argentiinaan

Suomalaisen Siemenpuu-säätiön edustaja pääsee sittenkin osallistumaan Maailman kauppajärjestön kokoukseen. Järjestö kiittää ulkoministeriötä ja kehitysministeri Kai Mykkästä vaikuttamistyöstä.