Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.
Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta. (Kuva: lucianf / Flickr.com / CC BY 2.0)

”Kaikki, mitä teemme, on tavallaan kehitysapua, tosin eri tavalla kuin perinteisesti. Kun kasvamme tarpeeksi, voimme vakiinnuttaa oman 'yritysvastuumme'”, sanoo erään suomalaisyrityksen edustaja Suomen Unicefin tuoreessa tutkimuksessa.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisena kehitysyhteistyövaroin tuetut suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset näkevät roolinsa kehitysyhteistyössä. Tulosten mukaan ristiriitoja on paljon.

Yrityksillä on vahva usko siihen, että ne pystyvät edistämään kehitystä köyhissä maissa, mutta toisaalta ne eivät koe olevansa mukana kehitysyhteistyössä eivätkä ymmärrä, mitä niin sanotuilla kehitysvaikutuksilla tarkoitetaan.

Ne uskovat, että kehitystä edistää vaikkapa se, että kehitysmaan markkinoille lanseerataan ympäristöystävällinen tuote.

”Ne eivät ajattele laajempia kokonaisuuksia, kuten sitä, millainen yhteiskunta muuten on ja kenet tuote tavoittaa vaan kokevat, että jos tuotteelle on markkina, työ on hyödyllistä”, kertoo Unicefin kansainvälisen vaikuttamis- ja ohjelmatyön päällikkö Annika Launiala.

Se on yritysten kannalta ymmärrettävää. Ongelmana on kuitenkin se, että virallisesti Suomen kehitysyhteistyön tarkoituksena on syvällinen köyhyyden vähentäminen, ei yritysten liiketoiminnan edistäminen.

”Retoriikassa ja realiteeteissa on iso ero. Jos yritysten liiketoiminta halutaan liittää kehityksen edistämiseen, niin siitä ollaan nyt aika kaukana. Rahaa on siirretty yksityiselle sektorille ilman, että on pohdittu, miten se vaikuttaa kehitykseen”, Launiala kritisoi.

Tavoitteet eivät kohtaa

Yritysten kannustaminen kehitysyhteistyöhön on viime vuosien kansainvälinen trendi, jonka taustalla on esimerkiksi Euroopan talouskriisi sekä lisääntynyt yhteisymmärrys siitä, ettei maailma paranneta ilman yritysten mukanaoloa.

Myös Suomen ulkoministeriö on pannut viime vuosina paljon kehitysyhteistyövaroja suomalaisten yritysten kehitysmaaliiketoimintaan. Yrityksille on tarjolla monipuolinen valikoima rahoitusmekanismeja kehitysmaaliiketoiminnan aloittamiseen. Myös esimerkiksi kehitysministeri Kai Mykkänen (kok) on jatkuvasti painottanut yritysten tärkeyttä kehityksen edistämisessä.

Aihetta on kuitenkin tutkittu vähän. Launiala johtaa Unicefin monivuotista UniResearch-tutkimusprojektia, jossa on tarkoitus löytää vastauksia esimerkiksi siihen, miten yritysyhteistyötrendi vaikuttaa kehitysyhteistyöhön ja miten kehitysyhteistyöjärjestöjen ja yritysten yhteistyö voisi sujua paremmin ja vaikuttaa oikeasti köyhimpien elämään.

Viime viikolla julkaistu yrityskysely on tutkimuksen ensimmäinen osa. Sen otos on pieni, 14 pk-yritystä. Kaikki kuitenkin ovat kehitysmaa-asioissa keskimääräistä valistuneempia, Launiala huomauttaa. Ne tekevät bisnestä kehitysmaissa ja saavat rahoitusta Beam- tai Finnpartnership-aloitteilta, joiden kautta valtio tukee yritystoimintaa kehitysmaissa.

Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että yritykset pitävät itseään tehokkaampina toimijoina kuin perinteiset kehitysyhteistyöjärjestöt.

Silti ne eivät kovin helposti pysty vähentämään köyhyyttä käytännössä. Ne toimivat pääosin keskitulotason maissa eivätkä juurikaan tee yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa. Niiden luomat työpaikatkin menevät enimmäkseen koulutetulle väelle. Kehityspolitiikan ja yritysten tavoitteet eivät siis kohtaa.

Ei vastakkainasettelua

Launialan mukaan ongelmien taustalla on se, ettei Suomessa ole käyty kunnollista keskustelua yritysyhteistyön tavoitteista ennen kuin rahaa on ryhdytty ohjaamaan niiden liiketoimintaan.

”Meiltä puuttuu keskustelu siitä, miten yritysten rahoittaminen pitkällä aikavälillä vie kehityspolitiikan tavoitteita eteenpäin. Se johtuu osittain siitä, etteivät kaikki tunnu ymmärtävän sitä, miten monisyistä kehitys on. Tämä vaatisi isomman keskustelun, joka lähtisi visioista, tavoitteista ja roolien jäsentämisestä”, hän sanoo.

Unicefin tutkimuksen mukaan Suomessa pitäisikin tehdä tarkempi linjaus siitä, mikä on yritysyhteistyön rooli Suomen kehityspolitiikassa. Esimerkiksi Englannissa ja Hollannissa sellainen jo on.

Etenkin kehitysyhteistyöjärjestöt ovat kritisoineet yritysten roolin vahvistamista viime vuosina, sillä niiltä itseltään on leikattu rahoitusta ja ne suhtautuvat epäilevästi yritysten mahdollisuuksiin vähentää köyhyyttä. Launiala ei halua lietsoa vastakkainasettelua, päinvastoin.

Hän uskoo, että yrityksiä tarvitaan kehitysongelmien ratkomiseen ja että vastuullinen yritystoiminta voi edistää myös ihmisoikeuksia.

”Se on kuitenkin äärimmäisen haastavaa ja hidasta. Kannattaa satsata niihin yrityksiin, joiden kanssa arvot kohtaavat ja jotka haluavat lähteä pohtimaan liiketoimintansa muokkaamista”, hän kehottaa.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikkatalouskauppakuluttaminenyhtiöt Suomi Suomen UNICEF

Lue myös

2 euron kolikko lähikuvassa

Kehityspoliittinen toimikunta: Suomen tasa-arvotyö ristiriitaista

Tasa-arvo on Suomen kehityspolitiikan pääpainopiste, mutta silti juuri siitä on leikattu, moittii kehityspoliittinen toimikunta tuoreessa vuosiarviossaan.
Suomen lippu ison rakennuksen edustalla

Yksityisen sektorin kehitys vaatii valtioiden ohjausta

Jos sotien jälkeinen Suomi olisi nojannut nykyisiin kehityspolitiikan oppeihin, olisimme yhä kehitysmaa, kirjoittavat Matti Ylönen ja Teppo Eskelinen.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen pitää silmillään kahta kuukuppia.

Kuukautishäpeä rajoittaa naisten elämää ympäri maailman – Tansaniassa rikotaan tabuja kuukupin avulla

Kuukautiset ovat useimmissa kulttuureissa tabu, joka voi aiheuttaa muun muassa hygieniaongelmia ja koulupoissaoloja. Tansanialainen Hyasintha Ntuyeko on käynyt väärien uskomusten kimppuun. Työ on hidasta, sillä maassa on pohdittu jopa sitä, viekö uutuustuote kuukuppi neitsyyden.
Facebook älypuhelimessa

Kohdennetun vaikuttamisen uhrina

Facebook on myöntänyt luovuttaneensa kymmenien miljoonien käyttäjien tiedot Cambridge Analytica -yritykselle. Le monde diplomatique -lehden Suomen päätoimittajan Ari Turusen mukaan paras keino suojautua kyseenalaiselta vaikuttamiselta on tietoisuuden lisääminen. Se taas edellyttää yleissivistyksen arvostamista.
Maanviljelijä maissipellolla

Afrikassa ratkotaan ilmasto-ongelmia uuden teknologian avulla

Suomalaisen Jukka Uosukaisen johtama YK:n teknologiakeskus auttaa kehitysmaita löytämään teknologisia ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Konsteihin kuuluvat esimerkiksi aurinkoenergia ja maalämpö.
Jalkapallostadion, etualalla ihmisiä rannalla

Ihmisoikeusjärjestö: Maailman johtajien boikotoitava jalkapallon MM-kisojen avajaisia Moskovassa

Venäjä on Syyrian liittolainen, ja siksi valtioiden johtajien ei pitäisi matkustaa jalkapallon MM-kisojen avajaisiin, vaatii Human Rights Watch.