Uutiset Yritysten yhteiskuntavastuu

Yritykset halutaan vastuuseen ihmisoikeusloukkauksista – YK:ssa neuvotellaan sitovasta sopimuksesta

Hallitukset neuvottelevat YK:n ihmisoikeuskomitean johdolla sopimuksesta, jonka seurauksena ihmisoikeuksien kunnioittaminen ei olisi enää yrityksille vapaaehtoista. Suomalaisjärjestöt toivovat, että Suomi edistäisi kunnianhimoista sopimusta.
Lentolehtinen YK:n yrityksille tarkoitetuista ihmisoikeusohjeista
YK julkisti muutama vuosi sitten yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet. Nyt aiheesta halutaan sitova sopimus. (Kuva: United States Mission Geneva / CC BY-ND 2.0 )

YK:ssa neuvotellaan parhaillaan oikeudellisesti sitovasta kansainvälisestä sopimuksesta, joka velvoittaisi kansainväliset yritykset kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja asettaisi ne vastuuseen myös ulkomailla tapahtuneista, toiminnastaan johtuneista ihmisoikeusloukkauksista. Kansalaisjärjestöt lobbaavat parhaillaan mahdollisimman kunnianhimoisen sopimuksen puolesta.

”Kansallisten lakien tilkkutäkki ei riitä ihmisoikeuksien turvaamiseen, koska toimeenpano on monissa maissa heikkoa. Yritykset pystyvät myös liiaksi ohjaamaan kansallista päätöksentekoa. Ilman sitovia kansainvälisiä yritysvastuusääntöjä ihmisoikeudet ja ympäristö jäävät bisneksen jalkoihin”, toteavat suomalaisjärjestöt kannanotossaan.

Ne ovat lähettäneet asiasta vetoomuksen ulkoministeri Timo Soinille (ps) sekä kehitysministeri Kai Mykkäselle (kok).

Järjestöt toivovat myös valitusmekanismia, joka takaisi korvaukset rikkomusten uhreiksi joutuneille.

Yritysten ihmisoikeusvastuusta ei tällä hetkellä säädetä kansainvälisellä tasolla. YK:lla on esimerkiksi yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet, mutta niiden noudattaminen on vapaaehtoista.

Uudesta sopimuksesta on neuvoteltu kaksi vuotta, mutta järjestöjen mukaan länsimaat ovat suhtautuneet sen tarpeellisuuteen nihkeästi.

Neuvotteluita käydään YK:n ihmisoikeuskomitean työryhmän johdolla, ja seuraava kierros käydään lokakuussa Genevessä. EU valmistelee parhaillaan kantojaan sitä varten.

Yritysten yhteiskuntavastuu ihmisoikeudetpolitiikkaYKyhtiöt KepaEettisen kaupan puolesta ry.SolidaarisuusIhmisoikeusliittoKehys ryPelastakaa Lapset ryPlan International SuomiSuomen LähetysseuraVäestöliitto

Lue myös

Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015.
Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015. Finnwatchin mukaan tehtaalla toimii nyt riippumaton ammattiliitto.
(Kuva:
Finnwatch ry
/
CC BY-NC 2.0
)

Finnwatch: Wärtsilän Intian tehtaalla parannuksia, valvonta edelleen leväperäistä

Konepajayhtiö Wärtsilän tehtaalle on perustettu itsenäinen ammattiliitto sen jälkeen, kun Finnwatch vuonna 2015 kritisoi sen työoloja. Järjestön mukaan sen pitäisi silti valvoa tuotantoketjuaan tarkemmin.
Puuvillaa
Puuvillan tuotantoon liittyy monia ympäristöongelmia ja lapsityövoiman hyväksikäyttöä.
(Kuva:
Asim Hafeez
/
WWF UK
)

Yhä useampi vaatefirma hankkii kestävästi tuotettua puuvillaa

Puuvillan tuotantoon liittyy perinteisesti muun muassa vedentuhlausta ja lapsityövoiman hyväksikäyttöä. Kansalaisjärjestöjen selvityksen mukaan puuvillaa käyttävät suuryritykset ovat lisänneet vastuullisesti tuotetun puuvillan käyttöä mutta liian vähän.
Kupillinen kahvia
Kuntien julkisiin hankintoihin kuuluvat muun muassa elintarvikkeet, joiden tuotanto-olosuhteet voivat olla huonot.
(Kuva:
Helen K
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.