Uutiset Maatalous ja kehitysmaat

Yöperhosen toukka uhkaa satoja eteläisessä Afrikassa

Saharan etelänpuoleisen Afrikan maat ovat sopineet yhteistyöstä taistelussa armeijamadoksi kutsuttua yöperhosen toukkaa vastaan. Pyrkimys on ehkäistä ennalta toukkien tuhot.
Armeijamato maanviljelijän kädessä Zimbabwessa Gwandan alueella.
Armeijamato maanviljelijän kädessä Zimbabwessa Gwandan alueella. (Kuva: Busani Bafana / IPS)

(IPS) -- Saharan etelänpuoleisen Afrikan maat ovat sopineet yhteistyöstä taistelussa armeijamadoksi kutsuttua Spodoptera frugiperda -yöperhosen toukkaa vastaan. FAO arvioi kyseisten toukkien verottavan alueen maissisatoa jopa kymmenellä prosentilla.

Ensimmäisen kerran armeijamatoja havaittiin Keski- ja Länsi-Afrikassa vuonna 2016 ja nyttemmin siitä on havaintoja jo lähes 20:ssa maassa.

Myrkytyksiä vain hätätilanteessa

Armeijamadon on havaittu tehneen tuhoja yli 80 eri kasvilajille, joiden joukossa on perusviljoja ja vihanneksia. Yhteisessä strategiassaan maat sopivat ympäristöystävällisestä integroidusta kasvinsuojelusta, IPM:sta. Pyrkimys on ehkäistä ennalta toukkien tuhot, mutta käyttää myrkkyjä vain, kun se on välttämätöntä.

”Armeijamato on uhka, josta ei helpolla päästä”, sanoo FAO:n aluekoordinaattori David Phiri. ”Eri maissa sen tuhot ovat vaihdelleet kahdesta kymmeneen prosenttiin sadosta. Se on ruokakriisistä kärsivässä maanosassa huolestuttavan suuri määrä.”

Kansainvälinen maatalouden ja biotieteiden keskuksen, CABI:n mukaan armeijamadot uhkaavat viedä ensi vuonna 13,5 miljoonaa tonnia Afrikan maissisadosta eli tuhota viljaa lähes kolmen miljardin euron edestä.

”Kun maat arvioivat tekevät uhka-arviointejaan, suurin ongelma on seuraava sadonkorjuu”, Phiri sanoo. ”Tuholainen on täällä ja meidän on valmistauduttava siihen, että se uhkaa ensi vuoden satoa. Emme ole löytäneet juuri siihen purevaa hyönteismyrkkyä. Kilpailemme aikaa vastaan.”

Kaikki keinot käyttöön

Pohjois- ja Etelä-Amerikassa armeijamatoa vastaan on taisteltu vuosikymmeniä. Siellä on myös kehitetty myrkyttömiä torjuntavaihtoehtoja. Viljeltäviksi maissilajikkeiksi on valittu vahvimpia lajikkeita, perhosia on hämätty feromoneilla ja toukkakantaa on yritetty pitää kurissa niiden luontaisten vihollisten, kuten loisien ja petohyönteisten avulla. Esimerkiksi Brasilia käyttää vuodessa 600 miljoonaa dollaria armeijamadon tuhojen estämiseen.

Accrassa järjestetyssä tapaamisesa FAO pohti yhdessä Latinalaisen Amerikan edustajien ja asiantuntijoiden kanssa Afrikkaan soveltuvia menetelmiä.

”Tiedämme varmasti sen, että IPM toimii, mutta suurilla maatiloilla järkevä torjunta-aineiden käyttö voi olla ainoa vaihtoehto. Kun niin tapahtuu, meidän on löydettävä tietty myrkky, joka toimii, mutta ei vahingoita ympäristöä, eikä johda vastustuskyvyn kehittymiseen. Siksi tarvitsemme maratonkokouksia ja tutkimushankkeita”, Phiri selittää.

FAO on kehittämässä pitkäkestoista IPM-perusteista strategiaa armeijamatojen torjumiseen. Se pitää sisällään ennusteita, satojen monitorointia, biologisia torjuntakeinoja, kestäviä lajikkeita ja hyviä viljelystapoja.

Pretorian yliopiston eläin- ja hyönteistieteen apulaisprofessori Kerstin Krugerin mukaan armeijamato kuten muutkin leviävät tuholaiset korostavat tarvetta lähestyä uhkia tieteelliseltä pohjalta.

”Yksi tutkimisen arvoinen reitti on tutkia armeijamatojen sukulaisten paikallisia vihollisia”, Kruger sanoo. Esimerkiksi hän nostaa alkuperäislajistoon kuuluvassa Afrikan armeijamadossa loisivan ampiaisen, joka voisi kenties levitä myös Spodoptera frugiperdan toukkiin.

Maatalous ja kehitysmaat maatalousruokaympäristö Eteläinen Afrikka Suomen IPS

Lue myös

Maanviljelijä ja härkä

Säästöryhmät auttavat pienviljelijöitä Sambiassa

”Kunpa tämä olisi tapahtunut aikaisemmin”, sanoo 78-vuotias säästöryhmään liittynyt viljelijä Lameck Sibukale. Hän on onnistunut ostamaan uuden kyntöhärän ryhmän tuotolla.
Kuivunutta maata Sri Lankassa

Pahin kuivuus 40 vuoteen on ajanut Sri Lankan viljelijät ahtaalle

Viime vuoden ennätysmäisen kuivuuden vuoksi muun muassa pienviljelijä Newton Gunathileka joutuu nyt elättämään itsensä satunnaistöillä kaupungissa.
Pelto Argentiinassa

Argentiinan soijapääkaupunki purkamassa glyfosaattikiellon

Rosarion kaupungissa kiellettiin kasvimyrkky glyfosaatin käyttö, mutta soijantuottajat saivat käännettyä valtuutettujen pään.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pitää lennokkia kädessä väkijoukon edessä.

Lennokit ovat nouseva trendi myös kehitysmaissa – maailman suurin lennokkien testialue löytyy Malawista

Unicef testaa Malawissa, sopisivatko lennokit esimerkiksi mobiiliyhteyksien laajentamiseen tai koleran ehkäisyyn. Asiantuntijoiden mukaan lennokeissa piilee suuria mahdollisuuksia, vaikka ne eivät olekaan ihmelääke köyhyyteen.
Etiopialaismies esittelee pidätysasentoa

”Etsin vapautta, mutta se vietiin minulta” – pidätykset ja väkivalta Jemeniin paenneiden siirtolaisten kohtalona

Jemenissä on maailman pahin humanitaarinen kriisi, mutta maahan saapuu silti siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita Itä-Afrikasta. UNHCR:n ja HRW:n mukaan heitä on pidätetty, pahoinpidelty ja raiskattu.
Oranssi kukka ruohikossa

Suomen edistystä kestävässä kehityksessä voi seurata pian verkossa

Tilastokeskus aikoo koota kestävän kehityksen tavoitteiden seurantamittarit avoimelle verkkosivustolle.
Pakoalisleirin asumuksia Bangladeshissa

Vuoden ensimmäiset rankkasateet alkoivat Bangladeshissa – rohingya-pakolaiset vaarassa

Pelätty monsuunikausi alkaa pian Bangladeshissa, jonne on lyhyessä ajassa paennut lähes 700 000 Myanmarin rohingyaa. Avustusjärjestöt yrittävät vahvistaa huteria leirejä, jotta katastrofilta vältyttäisiin.