Uutiset

Ympäristön puolustaminen on yhä hengenvaarallista – viime vuonna murhattiin lähes 200 aktivistia

Tuoreiden tilastojen mukaan esimerkiksi agribisneksen, kaivosteollisuuden ja salametsästyksen vastustaminen vei hengen viime vuonna 197 aktivistilta.
Amazonin sademetsää ja joki, Peru
Ympäristön puolustaminen on monissa osissa maailmaa yhä hengenvaarallista, käy ilmi The Guardianin ja Global Witnessin selvityksestä. (Kuva: Anna & Michal / Flickr.com / CC BY 2.0)

Viime vuonna murhattiin keskimäärin lähes neljä maa- ja ympäristöoikeusaktivistia joka viikko. Etenkin Latinalaisessa Amerikassa ympäristön puolustaminen on yhä hengenvaarallista, kertovat brittilehti The Guardian sekä Global Witness -järjestö.

Niiden tällä viikolla julkistamien tilastojen mukaan viime vuonna tapettiin yhteensä ainakin 197 aktivistia, jotka vastustivat esimerkiksi maakaappauksiin syyllistyviä ja ympäristöongelmia aiheuttavia hallituksia ja yrityksiä.

”Tilanne on yhä kriittinen. Siihen asti, kunnes yhteisöt otetaan aidosti mukaan päätöksentekoon maan ja luonnonvarojen käytöstä, mielipiteensä kertovat joutuvat kohtaamaan häirintää, vangitsemista ja murhatuksi tulemisen uhan”, sanoi Global Witnessin edustaja Ben Leather Guardianille.

Raportin mukaan trendit olivat viime vuonna ”masentavan” tuttuja aiempiin vuosiin verrattuna. Latinalainen Amerikka on yhä vaarallisin paikka maa- ja ympäristöoikeusaktivistien kannalta Brasiliassa, joka oli vaarallisin maa, murhattiin viime vuonna 46 ja Kolumbiassa 32 aktivistia. Meksiko nousi 15 murhallaan sijalta 14 sijalle 4. Aasiassa vaarallisin maa oli Filippiinit, jossa henkensä menetti 41 ihmistä.

Henkensä menettäneisiin kuului esimerkiksi arvostetun Goldman-ympäristöpalkinnon aiemmin voittanut meksikolainen Isidro Balenegro Lopez. Laittomia hakkuita vastustanut aktivisti ammuttiin sukulaisensa kotona.

Yleisimmin aktivistien murhat liittyvät agribisneksen, kuten palmuöljyplantaasien, vastustamiseen, kaivosteollisuuteen, kansallispuistojen suojeluun ja salametsästyksen vastustamiseen. Esimerkiksi Kongon demokraattisessa tasavallassa ammuttiin viime vuonna neljä metsänvartijaa ja kantaja.

Vaikka murhia oli hieman vähemmän kuin vuonna 2016, määrä oli silti neljä kertaa enemmän kuin vuonna 2002, jolloin luvut julkistettiin ensimmäisen kerran. Todennäköisesti murhia tapahtuu enemmänkin, mutta ne eivät tule julki. Lisäksi monet muut saavat tappouhkauksia, joutuvat seksuaalisen väkivallan kohteiksi tai oikeuteen, Global Witness sanoo. Uhrit saavat oikeutta vain harvoin, sillä monet salamurhaajat ovat poliitikkojen tai liike-elämän edustajien palkkaamia.

Tilaston mukaan joissakin maissa, kuten esimerkiksi Hondurasissa ja Nicaraguassa, luvut kuitenkin paranivat. Aktivisteja myös kuunnellaan: Guardian mainitsee erikseen hollantilaisen kehitysrahoitusyhtiön FMO:n, joka vetäytyi kiistellystä Agua Zarcan patoprojektista ja on ilmoittanut ottavansa ihmisoikeuspuolustajat huomioon tulevissa inevstointipäätöksissä. Agua Zarcaa vastustanut aktivisti Berta Cacéres murhattiin vuonna 2016. Myös Suomen valtion kehitysrahoituslaitos Finnfund on vetäytynyt hankkeesta.

kansalaisoikeudetpolitiikkaaktivismilakioikeus ja rikosympäristöympäristöaktivismi

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Nainen pitää silmillään kahta kuukuppia.

Kuukautishäpeä rajoittaa naisten elämää ympäri maailman – Tansaniassa rikotaan tabuja kuukupin avulla

Kuukautiset ovat useimmissa kulttuureissa tabu, joka voi aiheuttaa muun muassa hygieniaongelmia ja koulupoissaoloja. Tansanialainen Hyasintha Ntuyeko on käynyt väärien uskomusten kimppuun. Työ on hidasta, sillä maassa on pohdittu jopa sitä, viekö uutuustuote kuukuppi neitsyyden.
Facebook älypuhelimessa

Kohdennetun vaikuttamisen uhrina

Facebook on myöntänyt luovuttaneensa kymmenien miljoonien käyttäjien tiedot Cambridge Analytica -yritykselle. Le monde diplomatique -lehden Suomen päätoimittajan Ari Turusen mukaan paras keino suojautua kyseenalaiselta vaikuttamiselta on tietoisuuden lisääminen. Se taas edellyttää yleissivistyksen arvostamista.
Maanviljelijä maissipellolla

Afrikassa ratkotaan ilmasto-ongelmia uuden teknologian avulla

Suomalaisen Jukka Uosukaisen johtama YK:n teknologiakeskus auttaa kehitysmaita löytämään teknologisia ratkaisuja päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Konsteihin kuuluvat esimerkiksi aurinkoenergia ja maalämpö.
Jalkapallostadion, etualalla ihmisiä rannalla

Ihmisoikeusjärjestö: Maailman johtajien boikotoitava jalkapallon MM-kisojen avajaisia Moskovassa

Venäjä on Syyrian liittolainen, ja siksi valtioiden johtajien ei pitäisi matkustaa jalkapallon MM-kisojen avajaisiin, vaatii Human Rights Watch.