Uutiset Koulutus kehitysmaissa

Yli viidennes konfliktimaiden lapsista ei käy koulua

Monissa konfliktimaissa reilusti yli puolet lapsista ei käy koulua. Samaan aikaan vain murto-osa humanitaarisesta avusta ohjataan koulutukseen, muistuttaa Unicef.
Etelä-Sudanissa enemmistö lapsista ei käy koulua. Kuvassa koululaisia vuonna 2014. (Kuva: UN Photo/JC McIlwaine / CC BY-NC-ND 2.0)

Yli viidennes konfliktimaiden lapsista, yli 25 miljoonaa lasta, ei pääse kouluun, laskee YK:n lastenrahasto Unicef. Samaan aikaan vain murto-osa humanitaarisesta avusta ohjataan koulutukseen.

Unicef tarkastelee 22 konfliktimaan 6–15-vuotiaita. Sen mukaan alakoulutasolla pahin tilanne on Etelä-Sudanissa, jossa lähes 72 prosenttia lapsista ei käy koulua. Sen jälkeen tulevat Tšad ja Afganistan, joissa koulua käymättömien osuus on 50 ja 46 prosenttia.

Samoissa maissa myös tyttöjen koulunkäynti on erityisen huonolla tolalla – Etelä-Sudanissa peräti 76 prosenttia tytöistä ei käy alakoulua.

"Koulutus ei ole koskaan tärkeämpää kuin sodan aikana. Miten lapset saavuttavat täyden potentiaalinsa ilman koulutusta ja vaikuttavat perheidensä, yhteisöidensä ja talouksiensa tulevaisuuteen ja vakauteen?" kritisoi Unicefin koulutuspäällikkö Josephine Bourne tiedotteessa.

Tilanne on kehno myös yläkoulutasolla. Nigerissä yli kaksi kolmasosaa lapsista ei käy koulua, Etelä-Sudanissa 60 ja Keski-Afrikan tasavallassa 55 prosenttia. Koulua käymättömien tyttöjen osuus on vieläkin suurempi kuin alakoulutasolla.

Unicef muistuttaa, että vuodesta 2010 alkaen vain alle kaksi prosenttia humanitaarisesta avusta – eli hätäavusta, jota annetaan konfliktien ja katastrofien yhteydessä – on ohjattu koulutukseen. Tilanteen muuttamiseksi tarvittaisiin 8,5 miljardia dollaria, eli noin 7,8 miljardia euroa vuosittain.

Koulutus kehitysmaissa koulutuslapsetkonflikti Suomen UNICEF

Lue myös

Koululuokka Swazimaassa
Koulutuksen laatu on niin heikkoa Afrikassa, että vain yksi oppilas kymmenestä oppii lukemaan ja laskemaan kunnolla. Kuva Swazimaan pääkaupungista Mbabanesta.
(Kuva:
Mantoe Phakathi
/
IPS
)

Koulu ei aina takaa oppimista

Useimmat lapset pääsevät kouluun, mutta monet eivät opi siellä lukemaan tai laskemaan, käy ilmi Unescon tilastoista.
Ghanalaisia oppilaita tietokoneen ääressä
Monen ghanalaisen opintie jää lyhyeksi rahavaikeuksien takia.
(Kuva:
EIFL
/
CC BY 2.0
)

Ghanaan ilmainen toisen asteen koulutus – ”tieto ei ole vain rikkaita varten”

Ghanan presidentti toteutti kampanjalupauksensa ja ilmoitti, että toisen asteen koulutus on nyt ilmaista. Kriitikot huomauttavat, ettei se riitä.
Koulutyttöjä tilapäisessä koulussa Libanonissa
12-vuotiaat Alia ja Basma (nimet muutettu) opiskelivat vuonna 2014 Libanonissa tilapäisessä koulussa, joka on tarkoitettu Syyrian konfliktista kärsiville.
(Kuva:
Russell Watkins
/
DFID
/
CC BY 2.0
)

Lasten koulunkäyntitilastot junnaavat paikallaan

Koulutuksen ulkopuolella on lähes saman verran lapsia kuin kymmenen vuotta sitten, sanoo YK:n lastenjärjestö Unicef. Syynä ovat muun muassa konfliktit.

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Protesti asekauppaa vastaan Lontoossa
Suomen lisäksi monet muutkin Euroopan maat myyvät aseita Lähi-itään. Protesti Lontoossa syyskuussa.(Kuva: Alisdare Hickson / CC BY-SA 2.0)

Suomi myi Lähi-itään viime vuonna ennätysmäärän aseita

Lähes kaksi kolmasosaa Suomen sotatuoteviennistä suuntautui viime vuonna Lähi-itään, selviää SaferGloben tilastoista. Rauhanjärjestöjen mielestä trendi on huolestuttava.
Intialainen matonkutoja
Järjestöt laskevat, paljonko esimerkiksi intialaiselle tekstiilityöntekijälle pitäisi maksaa, jotta palkka riittäisi elämiseen.(Kuva: Austin Yoder / CC BY-NC 2.0)

Intialainen matonkutoja tienaa puolet elämiseen riittävästä palkasta

Yrityksiltä vaaditaan usein elämiseen riittävän palkan maksamista kehitysmaiden työntekijöille, mutta kattavaa määritelmää ei ole. Nyt järjestöt yrittävät laskea, minkä verran se voisi eri alueilla olla.
Nainen maissikasan äärellä Tansaniassa
Teresia Oloitai myy maissia Tansanian maasaimarkkinoilla. Tuoreen raportin mukaan köyhyys vähenee Afrikassa hitaasti mutta maatalouden arvo on kasvanut.(Kuva: Morgana Wingard / USAID / CC BY-NC 2.0)

Köyhyys vähenee Afrikassa hitaasti

Kunnollisten työpaikkojen puute hidastaa Afrikassa köyhyyden vähentämistä, selviää raportista.