Uutiset Aseistariisunta

YK:ssa keskustellaan tappajaroboteista – täyskielto ei lähelläkään

Autonomisia asejärjestelmiä kehitetään jo hyvää vauhtia. Aiheesta järjestetään nyt ensimmäinen virallinen kokous, mutta asialistalla ei ole sopimusta aseiden kieltämisestä.
Robotti mielenosoituksessa
Autonomisten asejärjestelmien nopea kehitys huolestuttaa monia, sillä ne voisivat syyllistyä jopa kansainvälisten oikeuden rikkomuksiin. (Kuva: Sharron Ward / Campaign to Stop Killer Robots / CC BY-NC 2.0 )

Genevessä järjestetään tällä viikolla kokous, jossa käsitellään autonomisia asejärjestelmiä, eli niin sanottuja tappajarobotteja. Kansalaisjärjestöt ovat kampanjoineet niiden kieltämisen puolesta, mutta kokouksessa on tarkoitus lähinnä käydä keskustelua aseisiin liittyvistä ongelmista ja haasteista.

Autonomisilla asejärjestelmillä tarkoitetaan asejärjestelmiä, jotka pystyisivät toimimaan täysin itsenäisesti, jopa valitsemaan kohteen itsenäisesti. Tämä on herättänyt huolta, sillä pahimmassa tapauksessa robotit voisivat ”syyllistyä” kansainvälisen oikeuden rikkomuksiin, kuten siviilien tappamiseen. Vastuu olisi kuitenkin käyttäjävaltiolla.

”Ihmistenkin on monissa tapauksissa vaikea uskottavasti erottaa laittomia ja laillisia kohteita, mutta täysin autonomiset aseet tekisivät eron vieläkin epätodennäköisemmin”, muistuttaa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin asiantuntija Mary Wareham.

Autonomisista asejärjestelmistä on keskusteltu kansainvälisellä tasolla epämuodollisesti viime vuosina tavanomaisia aseita käsittelevien kokousten yhteydessä. Niitä säätelevään sopimukseen voitaisiin periaatteessa tehdä lisäpöytäkirja, joka kieltäisi autonomiset aseet. Viime vuonna järjestetyssä kokouksessa päätettiin perustaa asiantuntijaryhmä käsittelemään tappajarobotteja, ja se kokoontuu nyt ensimmäistä kertaa. Mukana on edustajia yli 70 maasta, myös Suomesta.

Rauhanjärjestö Sadankomitean mukaan asiantuntijatapaaminen viestittää, että YK:n jäsenvaltiot suhtautuvat tappajarobottien kehittelyyn vakavasti. Kansainvälinen Stop Killer Robots -kampanja, johon Sadankomiteakin kuuluu, on kuitenkin pitänyt asialistaa liian suppeana. Asialistalla on uuden teknologian eri ulottuvuuksien, sotilaallisten vaikutusten sekä oikeudellisten ja eettisten kysymysten tarkastelua, mutta ei suoraan ihmisoikeuksia. Agendalla ei myöskään ole tappajarobotit kieltävän sopimuksen solmimista.

Esimerkiksi tällä viikolla ilmestyneen Tukholman rauhantutkimusinstituutin (Sipri) raportin mukaan autonomisia asejärjestelmiä kehitetään jo hyvää vauhtia. Myös Human Rights Watchin mukaan Yhdysvallat, Kiina, Israel, Etelä-Korea, Venäjä ja Iso-Britannia ovat investoineet asejärjestelmiin, joissa kontrolli kohteiden valista siirtyy yhä kauemmas ihmisestä.

Aseistariisunta aseet & armeijakonfliktiYK Sadankomitea

Lue myös

ICAN-verkoston pressitilaisuus 2017
Kansainvälinen ydinaseiden vastainen kampanja ICAN sai tänä vuonna Nobelin rauhanpalkinnon. Tiedotustilaisuus asiasta lokakuussa 2017, keskellä kampanjan johtaja Beatrice Fihn.
(Kuva:
Eskinder Debebe
/
UN Photo
)

Nobelista Nobeliin

Rauhantyöstä löytyy harvoin glamouria. Siksi Nobelin rauhanpalkinto on tärkeä, kirjoittaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius, joka oli vastaanottamassa Nobelia miinojen vastaisesta kansalaistoiminnasta 20 vuotta sitten.
Maamiinoista varoittava kyltti pellolla, Ukraina
Ukraina on yksi eniten maamiinoista kärsivistä maista.
(Kuva:
Oleksandr Ratushniak
/
European Union/ECHO
)
ydinaseet kieltävän sopimuksen allekirjoitus
Ydinaseet kieltävän sopimuksen allekirjoitustilaisuus syyskuussa YK:ssa.
(Kuva:
Kim Haughton
/
UN Photo
)

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Presidentinlinna
Globaalit kysymykset eivät ole presidentinvaalien kuumin teema. (Kuva: Richard Mortel / CC BY 2.0)

Globaaleilla areenoilla on Suomen presidentin mentävä aukko

Globaalit kysymykset ovat loistaneet poissaolollaan presidentinvaalikampanjoissa samalla, kun ratkaisemattomien globaalien ongelmien määrä on kasvussa, kirjoittaa Matti Ylönen.
Suomen lippu
Presidentinvaaliehdokkaat ovat melko samanmielisiä ihmisoikeuskysymyksistä.(Kuva: Timo Guflger / CC BY-NC-ND 2.0)

Amnesty: Lähes kaikki presidenttiehdokkaat muuttaisivat translakia

Amnesty kysyi presidenttiehdokkailta muun muassa translaista ja turvapaikkapolitiikasta.
Lapsia pelaamassa jalkapalloa Kenian Kiberassa
Ilmastonmuutos tekee köyhistä asuinalueista muita kuumempia, sanovat tutkijat. Kuvassa lapsia pelaamassa jalkapalloa Kenian Kiberassa.(Kuva: Trocaire / CC BY 2.0)

Tutkimus: Slummeissa kärsitään ilmastonmuutoksen tuomista helteistä muita enemmän

Ilmastonmuutos ei kohtele ihmisiä tasa-arvoisesti. Epävirallisilla asuinalueilla kärsitään kuumuudesta muita enemmän, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.