Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Yksityinen raha ja vapaaehtoistyö yhä useammin kehitysyhteistyön taustalla

Kansalaisjärjestöt ovat keränneet enemmän yksityistä rahaa ja vapaaehtoistyötä on tehty merkittävästi enemmän vuoden 2015 kehitysyhteistyöleikkauksien jälkeen. Yksityinen raha suosii kuitenkin nopeasti tuloksia aikaansaavia hankkeita, jolloin pitkäjänteinen työ kärsii.
Nainen kantaa koria pään ja selän varassa Nepalin maaseudulla.
Kehitysyhteistyö, jolla pyritään korjaamaan sosiaalisia epäkohtia kuten sukupuolten välistä tasa-arvoa saattaa kestää vuosikymmeniä. Lahjoitusperustainen kehitysyhteistyö suosii puolestaan lyhytjänteisiä hankkeita, jotka on helpompi paketoida. (Kuva: Narendra Shrestha / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0 )

Kansalaisjärjestöt keräsivät viime vuonna noin 110 miljoonaa euroa kehitysyhteistyöhön ja vapaaehtoistyötä tehtiin järjestöissä yhteensä jopa 460 000 tuntia, käy ilmi kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestön Kepan tekemästä selvityksestä.

Toisin sanoen järjestöt käyttivät lähes kaksinkertaisen määrän rahaa kehitysyhteistyöhön verrattuna järjestöjen saamaan valtiontukeen, jos myös työtunnit ja tavaralahjoitukset arvioidaan karkeasti rahassa.

Vuonna 2016 järjestöjen kehitysyhteistyöhön annettiin valtionavustusta 70 miljoonaa euroa. Sitä edeltävänä vuonna valtiontukea päätettiin leikata kansalaisjärjestöiltä jopa yli 40 prosenttia, joten sen osuus kehitysyhteistyön rahoituslähteenä on laskenut merkittävästi.

Lahjoitukset ja vapaaehtoistyö ovat puolestaan lisääntyneet huomattavasti sitten vuoden 2014, jolloin Kepa teki vastaavan selvityksen.

”Osaltaan trendi johtuu siitä, että isot kehitysyhteistyövarojen leikkaukset saivat mediassa paljon tilaa. Näin laajemmatkin kansanjoukot ymmärsivät, että nyt kansalaisjärjestöiltä on leikattu todella paljon”, sanoo Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.

Samalla kansalaisjärjestöt onnistuivat viestimään, että tehty työ on tuloksellista ja arvokasta.

”Tämän seurauksena syntyi eräänlainen sympatia-aalto”, Lappalainen jatkaa.

Kolme vuotta sitten tehdyn selvityksen mukaan järjestöt keräsivät lahjoituksia noin 90 miljoonaa euroa ja vapaaehtoistyötä tehtiin järjestöissä arviolta 90 000 tuntia.

Nyt varoja onnistuttiin keräämään 20 miljoonaa euroa enemmän ja vapaaehtoistyötä tehtiin jopa 370 000 tuntia enemmän. Yksityisten lahjoitusten lisäksi myös yritysyhteistyö ja joukkorahoituskampanjat ovat yleistyneet.

Lahjoitusperustainen kehitysyhteistyö on kaksiteräinen miekka

Vuonna 2015 tehtyjen leikkausten aiheuttamaa 45 miljoonan euron vajetta järjestöjen ke­hitysrahoitukseen ei kuitenkaan ole saatu lahjoituksilla tai muulla yksityisellä rahalla ja vapaaehtoistyöllä paikattua.

”Meille on toki tärkeää, että mahdollisimman laaja joukko suomalaisia on tavalla tai toisella mukana. Rahakanavan lisäksi se on myös viestintäväline; mitä tuella saadaan aikaan.”

Mutta vaikka lahjoitusperustainen kehitysyhteistyö on tärkeää ja arvokasta, samalla se saattaa olla hyvin muutosaltista ja lyhytjänteistä.

”Monet hankkeet, joilla pyritään korjaamaan sosiaalisia epäkohtia, vaikkapa sukupuolten välistä epätasa-arvoa, eivät ole vuoden mittaisia projekteja, vaan ne saattavat kestää vuosikymmeniä.”

Myös uudenlaisissa rahoitusmuodoissa kuten joukkorahoituksessa ja yritysyhteistyössä on aivan samanlaisia haasteita eli ne ovat valitettavan herkkiä suhdannemuutoksille.

”Rahaa saavat hankkeet, jotka saavat julkisuudessa paljon tilaa. Hidas ja määrätietoinen työ ei aina kerää suuria otsikoita”, Lappalainen sanoo.

Hankkeilla, jotka on helppo paketoida ja viestiä, on helppo kerätä varoja.

”Näin nopeasti tuloksia aikaan saavat projektit ovat vahvoilla."

Varainhankinta vie resursseja ydintoiminnoilta

Ammattimainen varainhankinta edellyttää myös laatua ja resursseja. "Tämä syö tietysti varoja itse ydintoiminnolta eli köyhyyden poistamiselta", Lappalainen muistuttaa.

Lisäksi se voi johtaa siihen, että isot varakkaat järjestöt saavat aikaan näyttäviä kampanjoita ja keräävät suuria lahjoituksia, kun taas vapaaehtoistyöllä pyörivät järjestöt kuihtuvat.

”Järjestöjä ei tulisi arvottaa sen mukaan, kuinka paljon ne onnistuvat keräämään rahaa eri lähteistä, vaan tärkeintä on se mitä pienilläkin resursseilla, ja usein vapaaehtoisesti, saadaan aikaan. Kyvystä hankkia rahaa ei saisi tulla peruste val­tionavustuksen saamiselle ”, toteaa myös selvityksen koonnut asiantuntija Auli Starck.

Selvityksestä käy kuitenkin ilmi, että järjestöjen tekemä työ on kustannustehokasta ja saman ovat osoittaneet myös ulkoministeriön teettämät riippumattomat arviot.

”Kun ulkoministeriö antaa järjestöille euron, pystyvät ne käyttämään kehitysyhteistyöhön yhteensä kolme euroa – kiitos oman varainhankinnan.”

Toisaalta nopeasti toimeenpantujen leikkausten takia hyvin moni järjestö on joutunut käyttämään varojaan turvaamaan kehitysyhteistyöhankkei­den hallitun alasajon.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyömediakansalaisyhteiskuntarahoitus Suomi Kepa

Lue myös

Nainen nuotiolla Kambodžassa
Suomalaiset ovat tehneet kehitysyhteistyötä ympäri maailmaa, ja nyt myös kehitysyhteistyön tekijöiden arkikokemuksia halutaan tutkia. Kuva Kambodžasta, joka on ollut yksi Suomen kehitysyhteistyön kohdemaista.
(Kuva:
Hanna Öunap
/
global.finland.fi
/
CC BY-NC 2.0
)

Uusi tutkimus paneutuu kehitysyhteistyön ammattilaisten arkeen – myös ristiriidat halutaan esiin

Suomalaisten kehitysyhteistyöntekijöiden muistitietoa kerätään parhaillaan tutkimusta varten. Tarkoituksena on kaivella muun muassa alan jännitteitä, joita ei usein virallisissa dokumenteissa puida, kertoo dosentti Jan Kuhanen.
Naisia jonottamassa klinikalle Nigeriassa
Boko Haram -ääriryhmän kurittamassa Koillis-Nigeriassa on viime vuosina kärsitty vakavasta ruokakriisistä. Naiset jonottivat muun muassa aliravitsemustapauksia hoitavan Alima-järjestön klinikalle elokuussa 2016.
(Kuva:
Isabel Coello
/
European Commission DG ECHO
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Suomen lippu
Suomi tarvitsee suunnitelman kehitysavun palauttamiseksi, sanoo OECD.
(Kuva:
Andrea Cirillo
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

OECD: Suomi tarvitsee suunnitelman kehitysapuvarojen palauttamiseksi ennalleen

Tuoreen vertaisarvion mukaan leikkausten vuoksi Suomi on mennyt yhä kauemmas tavoitteesta, jonka mukaan vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulosta pitäisi ohjata kehitysapuun.

Pääuutiset

Gate-järjestön ohjelmajohtaja Erika Castellanos
Belizeläinen Erika Castellanos taistelee etenkin transsukupuolisten hiv-positiivisten oikeuksien puolesta.(Kuva: Teija Laakso)

Transsukupuolinen hiv-aktivisti Erika Castellanos taistelee holhoamista vastaan – ”vain minä voin sanoa, mikä on minulle parasta”

Belizeläisen Erika Castellanos on muuttunut syrjitystä seksityöläisestä aktivistiksi, jonka mielestä hiv-positiivisten on saatava lisää sananvaltaa siitä, miten heitä hoidetaan. Muuten epidemiasta ei päästä eroon.
Pakolaisleirin asukkaita ja vieraita Kongossa
Kongossa on 4,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. YK:n apulaispääsihteeri Amina J. Mohammed vieraili Pohjois-Kivun maakunnassa sijaitsevalla Mugungan leirillä viime kesänä.(Kuva: Myriam Asmani / MONUSCO / CC BY-SA 2.0)

Väkivalta pahenee Kongossa – ”yksi maailman pahimmista kriiseistä, mutta kukaan ei näytä piittaavaan”

Miljoonat ihmiset ovat paenneet väkivaltaa Kongon demokraattisessa tasavallassa, jonka humanitaarinen kriisi uhkaa kärjistyä. Avustusjärjestöt ponnistelevat hupenevien avustusvarojen kanssa.
Unkarin parlamenttirakennus puna-valko-vihreässä valossa
Unkarin järjestöjä kuristetaan yhä tiukkenevalla lainsäädännöllä.(Kuva: David Magyar / CC BY-NC-ND 2.0)

Unkarin uusi järjestölaki eteni parlamenttiin – maahanmuuttajatyötä tekeville kaavaillaan pakollista ”turvallisuusselvitystä”

Unkarin järjestöjen tilanne herättää kasvavaa huolta ihmisoikeusjärjestöissä. Nyt parlamentissa käsitellään lakia, joka muun muassa estäisi siirtolaisuusjärjestöjä menemästä kahdeksaa kilometriä lähemmäs rajaa.
Väkijoukko
Kännykkä ja internet ovat parantaneet filippiiniläisen ja muiden aasialaisten mahdollisuuksia jakaa ja saada tietoa, mutta moni valtio on viime aikoina kiristänyt sensuuria somessa.(Kuva: Kara Santos / IPS)

Internetin vapaus kutistuu Kaakkois-Aasiassa

Kaakkois-Aasian maiden demokratia on näyttänyt viime vuosina vahvistuvan, mutta nyt otteet ovat koventuneet ja netin sensurointi kasvaa.