Uutiset Suomen kehityspolitiikka

Yksityinen raha ja vapaaehtoistyö yhä useammin kehitysyhteistyön taustalla

Kansalaisjärjestöt ovat keränneet enemmän yksityistä rahaa ja vapaaehtoistyötä on tehty merkittävästi enemmän vuoden 2015 kehitysyhteistyöleikkauksien jälkeen. Yksityinen raha suosii kuitenkin nopeasti tuloksia aikaansaavia hankkeita, jolloin pitkäjänteinen työ kärsii.
Nainen kantaa koria pään ja selän varassa Nepalin maaseudulla.
Kehitysyhteistyö, jolla pyritään korjaamaan sosiaalisia epäkohtia kuten sukupuolten välistä tasa-arvoa saattaa kestää vuosikymmeniä. Lahjoitusperustainen kehitysyhteistyö suosii puolestaan lyhytjänteisiä hankkeita, jotka on helpompi paketoida. (Kuva: Narendra Shrestha / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0 )

Kansalaisjärjestöt keräsivät viime vuonna noin 110 miljoonaa euroa kehitysyhteistyöhön ja vapaaehtoistyötä tehtiin järjestöissä yhteensä jopa 460 000 tuntia, käy ilmi kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestön Kepan tekemästä selvityksestä.

Toisin sanoen järjestöt käyttivät lähes kaksinkertaisen määrän rahaa kehitysyhteistyöhön verrattuna järjestöjen saamaan valtiontukeen, jos myös työtunnit ja tavaralahjoitukset arvioidaan karkeasti rahassa.

Vuonna 2016 järjestöjen kehitysyhteistyöhön annettiin valtionavustusta 70 miljoonaa euroa. Sitä edeltävänä vuonna valtiontukea päätettiin leikata kansalaisjärjestöiltä jopa yli 40 prosenttia, joten sen osuus kehitysyhteistyön rahoituslähteenä on laskenut merkittävästi.

Lahjoitukset ja vapaaehtoistyö ovat puolestaan lisääntyneet huomattavasti sitten vuoden 2014, jolloin Kepa teki vastaavan selvityksen.

”Osaltaan trendi johtuu siitä, että isot kehitysyhteistyövarojen leikkaukset saivat mediassa paljon tilaa. Näin laajemmatkin kansanjoukot ymmärsivät, että nyt kansalaisjärjestöiltä on leikattu todella paljon”, sanoo Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen.

Samalla kansalaisjärjestöt onnistuivat viestimään, että tehty työ on tuloksellista ja arvokasta.

”Tämän seurauksena syntyi eräänlainen sympatia-aalto”, Lappalainen jatkaa.

Kolme vuotta sitten tehdyn selvityksen mukaan järjestöt keräsivät lahjoituksia noin 90 miljoonaa euroa ja vapaaehtoistyötä tehtiin järjestöissä arviolta 90 000 tuntia.

Nyt varoja onnistuttiin keräämään 20 miljoonaa euroa enemmän ja vapaaehtoistyötä tehtiin jopa 370 000 tuntia enemmän. Yksityisten lahjoitusten lisäksi myös yritysyhteistyö ja joukkorahoituskampanjat ovat yleistyneet.

Lahjoitusperustainen kehitysyhteistyö on kaksiteräinen miekka

Vuonna 2015 tehtyjen leikkausten aiheuttamaa 45 miljoonan euron vajetta järjestöjen ke­hitysrahoitukseen ei kuitenkaan ole saatu lahjoituksilla tai muulla yksityisellä rahalla ja vapaaehtoistyöllä paikattua.

”Meille on toki tärkeää, että mahdollisimman laaja joukko suomalaisia on tavalla tai toisella mukana. Rahakanavan lisäksi se on myös viestintäväline; mitä tuella saadaan aikaan.”

Mutta vaikka lahjoitusperustainen kehitysyhteistyö on tärkeää ja arvokasta, samalla se saattaa olla hyvin muutosaltista ja lyhytjänteistä.

”Monet hankkeet, joilla pyritään korjaamaan sosiaalisia epäkohtia, vaikkapa sukupuolten välistä epätasa-arvoa, eivät ole vuoden mittaisia projekteja, vaan ne saattavat kestää vuosikymmeniä.”

Myös uudenlaisissa rahoitusmuodoissa kuten joukkorahoituksessa ja yritysyhteistyössä on aivan samanlaisia haasteita eli ne ovat valitettavan herkkiä suhdannemuutoksille.

”Rahaa saavat hankkeet, jotka saavat julkisuudessa paljon tilaa. Hidas ja määrätietoinen työ ei aina kerää suuria otsikoita”, Lappalainen sanoo.

Hankkeilla, jotka on helppo paketoida ja viestiä, on helppo kerätä varoja.

”Näin nopeasti tuloksia aikaan saavat projektit ovat vahvoilla."

Varainhankinta vie resursseja ydintoiminnoilta

Ammattimainen varainhankinta edellyttää myös laatua ja resursseja. "Tämä syö tietysti varoja itse ydintoiminnolta eli köyhyyden poistamiselta", Lappalainen muistuttaa.

Lisäksi se voi johtaa siihen, että isot varakkaat järjestöt saavat aikaan näyttäviä kampanjoita ja keräävät suuria lahjoituksia, kun taas vapaaehtoistyöllä pyörivät järjestöt kuihtuvat.

”Järjestöjä ei tulisi arvottaa sen mukaan, kuinka paljon ne onnistuvat keräämään rahaa eri lähteistä, vaan tärkeintä on se mitä pienilläkin resursseilla, ja usein vapaaehtoisesti, saadaan aikaan. Kyvystä hankkia rahaa ei saisi tulla peruste val­tionavustuksen saamiselle ”, toteaa myös selvityksen koonnut asiantuntija Auli Starck.

Selvityksestä käy kuitenkin ilmi, että järjestöjen tekemä työ on kustannustehokasta ja saman ovat osoittaneet myös ulkoministeriön teettämät riippumattomat arviot.

”Kun ulkoministeriö antaa järjestöille euron, pystyvät ne käyttämään kehitysyhteistyöhön yhteensä kolme euroa – kiitos oman varainhankinnan.”

Toisaalta nopeasti toimeenpantujen leikkausten takia hyvin moni järjestö on joutunut käyttämään varojaan turvaamaan kehitysyhteistyöhankkei­den hallitun alasajon.

Suomen kehityspolitiikka kehitysyhteistyömediakansalaisyhteiskuntarahoitus Suomi Kepa

Lue myös

Suomen lippu
Suomi tarvitsee suunnitelman kehitysavun palauttamiseksi, sanoo OECD.
(Kuva:
Andrea Cirillo
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

OECD: Suomi tarvitsee suunnitelman kehitysapuvarojen palauttamiseksi ennalleen

Tuoreen vertaisarvion mukaan leikkausten vuoksi Suomi on mennyt yhä kauemmas tavoitteesta, jonka mukaan vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulosta pitäisi ohjata kehitysapuun.
Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta.
(Kuva:
lucianf
/
Flickr.com
/
CC BY 2.0
)

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.
(Kuva:
Richard
/
Flickr.com
/
CC BY-NC 2.0
)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.

Pääuutiset

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Lääkepurkki ja tabletteja
Kalliiden patentoitujen lääkkeiden sijaan kehitysmaissa joudutaan usein turvautumaan halpoihin kopioihin, joiden sisältämistä lääkeaineista ja niiden pitoisuuksista ei ole varmuutta.(Kuva: Kristin Palitza / IPS)

Bakteerit kamppailevat yhä sitkeämmin lääkkeitä vastaan – ”lyhyesti sanottuna lääkkeet eivät tehoa”

Tulevaisuudessa monet ”menneisyyden taudit”, kuten tuberkuloosi ja kolera, voivat käydä yhtä vaarallisiksi kuin aiemmin, sillä tauteja on nykyisin yhä vaikeampi nujertaa antibioottien avulla.
Naisia tekemässä vaatteita Bangladeshissa
Vaateteollisuus on tärkeä työllistäjä Bangladeshissa. (Kuva: Asian Development Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Boikotillako vaatefirmat vastuuseen?

Monen vastuullisen kuluttajan mielessä on saattanut käydä ajatus Bangladeshissa tuotettujen vaatteiden jättämisestä kaupan hyllylle maan surkeiden työolojen takia. Suomessa vierailleet paikalliset ihmisoikeusasiantuntijat ovat toista mieltä.
Kädet yhdessä
Radi-Aid-palkinnolla halutaan vähentää avustuskampanjoiden stereotypioita.(Kuva: Paul Taylor / CC BY-ND 2.0)

Parhaat ja pahimmat hyväntekeväisyysvideot valittu – ”tämä on kirjaimellisesti köyhyysturismia”

Norjalaisjärjestö palkitsi brittilaulaja Ed Sheeranin tähdittämän videon huonoimman hyväntekeväisyysvideon palkinnolla. Myös muut julkkisvideot saavat kritiikkiä, mutta järjestöjen mukaan niillä myös kerätään paljon rahaa.