Uutiset Ympäristöongelmat

YK:n valtamerikokouksessa luvattiin yli 1300 tekoa merten hyväksi

YK:n ensimmäisessä valtamerikonferenssissa luvattiin muun muassa suitsia merten muovijätettä ja suojella rannikoiden ekosysteemejä.
YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Peter Thomson YK:n valtamerikonferenssissa kesäkuussa 2016
YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Peter Thomson oli tyytyväinen YK:n valtamerikonferenssin tuloksiin. (Kuva: Ariana Lindquist / UN Photo )

YK:n historian ensimmäinen valtamerikonferenssi on päättynyt uuden globaalin toimintasuunnitelman luomiseen valtamerten kunnon parantamiseksi. Konferenssissa annettiin myös liuta vapaaehtoisia lupauksia, joiden tarkoituksena on suojella meriä entistä tehokkaammin.

Viime viikolla järjestettyä konferenssia isännöivät Ruotsi ja Fidži, ja sen tarkoituksena oli edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitetta numero 14, joka koskee valtamerten suojelua. Toimintasuunnitelman lisäksi kokoukseen osallistuneet eri tahot, kuten hallitukset, kansalaisyhteiskunta, tutkijat ja rahoituslaitokset, lupasivat yhteensä yli 1 300 vapaaehtoista tekoa merten hyväksi.

”Olen sataprosenttisen tyytyväinen konferenssin tuloksiin. Tavoite oli korkealla: kääntää kehitys toiseen suuntaan”, sanoi YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Peter Thomson YK-uutistoimiston mukaan.

Toimintasuunnitelmassa luvataan muun muassa vähentää meriin herkästi päätyvää mikromuovia sekä toimia merten happamoitumisen, merenpinnan nousun ja lämpötilan nousun ehkäisemiseksi. Tarkoituksen on suojella rannikoiden ekosysteemejä, kuten mangrovemetsiä ja koralliriuttoja, sekä edistää kestävää kalastusta muun muassa kieltämällä tietyt haitalliset kalastustuet.

Toimintasuunnitelmassa luvataan myös puuttua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin valtamerissä ja tunnustetaan Pariisin ilmastosopimuksen tärkeys.

Vapaaehtoisissa lupauksissa puolestaan luvattiin muun muassa tiettyjen muovityyppien kieltämistä, tutkimustiedon lisäämistä ja meriin pääsevien jätteiden vähentämistä. Esimerkiksi Suomen hallitus lupasi perustaa Itämerestä dataa tarjoavan verkkosivuston. Yhteensä lupaukset lisäävät suojeltujen valtamerialueiden osuutta 4,4 prosenttia.

Ympäristöongelmat politiikkaYKmeret

Lue myös

Perinteisiä asumuksia Ulan Batorissa Mongoliassa
Ilmanlaatu on usein hyvin huono Mongolian pääkaupungissa Ulan Batorissa, jonka laidoilla eletään yhä perinteisissä asumuksissa.
(Kuva:
Jonathan Rozen
/
IPS
)

Mongolia käy ilmansaasteiden kimppuun

Ilmanlaatu on Ulan Batorissa huonompi kuin Kiinan Pekingissä tai Intian Delhissä. Muutosta yritetään muun muassa parantamalla julkisten rakennusten energiatehokkuutta.
Hyönteinen kasvinlehdellä sademetsässä.
Jamaikan kasvi- ja eläinlajistot ovat Karibian saarista runsaimmat.
(Kuva:
Zadie Neufville
/
IPS
)

Jamaikan metsät halutaan säästää

Metsiä on hävitetty vuosittain satoja hehtaareja maatalouden tieltä. Nyt ne halutaan säästää, joten esimerkiksi kaskiviljelystä ja hiilenpoltosta pyritään eroon.
Kalastajia Hondurasissa
Kalastus voi Hondurasissa vaikeutua meren syödessä rantaviivaa.
(Kuva:
kristin klein
/
Flickr
/
CC BY 2.0
)

Meri ahmii Hondurasin rantoja

Metsät ja kalansaaliit hupenevat Hondurasin pohjoisrannikolla, jossa meri syö rantaviivaa. Kalastaja Julían Jiménezin kotikylä sijaitsi aiemmin 350 metrin päässä rannasta, nyt meren äärellä.

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Taskulaskin
Veronkierron vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Helsingissä.(Kuva: bradhoc / CC BY 2.0)

Veroparatiisien vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Suomessa

Kansainväliset asiantuntijat pohtivat ensi viikolla Helsingissä, miten kitkeä verovälttelyä ja laitonta pääomapakoa.
Pilvenpiirtäjiä Chicagossa
Tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.(Kuva: Don Harder / CC BY-NC 2.0)

Kasvutalouden panttivangit

Päättäjät ja kansalaiset ovat tottuneet ajattelemaan, että bruttokansantuotteen kasvu tuo meille asioita, joita arvostamme: elintasoa, julkisia palveluita, turvallisuutta. Mutta tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.