Uutiset Ympäristöongelmat

YK:n valtamerikokouksessa luvattiin yli 1300 tekoa merten hyväksi

YK:n ensimmäisessä valtamerikonferenssissa luvattiin muun muassa suitsia merten muovijätettä ja suojella rannikoiden ekosysteemejä.
YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Peter Thomson YK:n valtamerikonferenssissa kesäkuussa 2016
YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Peter Thomson oli tyytyväinen YK:n valtamerikonferenssin tuloksiin. (Kuva: Ariana Lindquist / UN Photo )

YK:n historian ensimmäinen valtamerikonferenssi on päättynyt uuden globaalin toimintasuunnitelman luomiseen valtamerten kunnon parantamiseksi. Konferenssissa annettiin myös liuta vapaaehtoisia lupauksia, joiden tarkoituksena on suojella meriä entistä tehokkaammin.

Viime viikolla järjestettyä konferenssia isännöivät Ruotsi ja Fidži, ja sen tarkoituksena oli edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitetta numero 14, joka koskee valtamerten suojelua. Toimintasuunnitelman lisäksi kokoukseen osallistuneet eri tahot, kuten hallitukset, kansalaisyhteiskunta, tutkijat ja rahoituslaitokset, lupasivat yhteensä yli 1 300 vapaaehtoista tekoa merten hyväksi.

”Olen sataprosenttisen tyytyväinen konferenssin tuloksiin. Tavoite oli korkealla: kääntää kehitys toiseen suuntaan”, sanoi YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Peter Thomson YK-uutistoimiston mukaan.

Toimintasuunnitelmassa luvataan muun muassa vähentää meriin herkästi päätyvää mikromuovia sekä toimia merten happamoitumisen, merenpinnan nousun ja lämpötilan nousun ehkäisemiseksi. Tarkoituksen on suojella rannikoiden ekosysteemejä, kuten mangrovemetsiä ja koralliriuttoja, sekä edistää kestävää kalastusta muun muassa kieltämällä tietyt haitalliset kalastustuet.

Toimintasuunnitelmassa luvataan myös puuttua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin valtamerissä ja tunnustetaan Pariisin ilmastosopimuksen tärkeys.

Vapaaehtoisissa lupauksissa puolestaan luvattiin muun muassa tiettyjen muovityyppien kieltämistä, tutkimustiedon lisäämistä ja meriin pääsevien jätteiden vähentämistä. Esimerkiksi Suomen hallitus lupasi perustaa Itämerestä dataa tarjoavan verkkosivuston. Yhteensä lupaukset lisäävät suojeltujen valtamerialueiden osuutta 4,4 prosenttia.

Ympäristöongelmat politiikkaYKmeret

Lue myös

Poika ja veneitä Mekong-joella Laosissa
Mekongjoen patoaminen vaarantaa kalakannat ja miljoonien ihmisten elannon Kaakkois-Aasian maissa. Kuva Laosista.
(Kuva:
Vannaphone Sitthirath
/
IPS
)

”Ekologinen aikapommi” – Mekong-joen padot uhkaavat viedä elannon miljoonilta

Mekong-joessa on eliölajeja toiseksi eniten maailmassa. Valtavat patohankkeet ovat kuitenkin johtamassa kalakantojen katoamiseen.
Naiset hakevat vettä Etiopiassa
Naiset hakevat vettä Etiopiassa, jossa on kärsitty viime aikoina kuivuudesta. Kuivuuden vaikutukset ovat tuoreen tutkimuksen mukaan luultua tuhoisammat.
(Kuva:
Sewunet
/
UNICEF Ethiopia
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Perinteisiä asumuksia Ulan Batorissa Mongoliassa
Ilmanlaatu on usein hyvin huono Mongolian pääkaupungissa Ulan Batorissa, jonka laidoilla eletään yhä perinteisissä asumuksissa.
(Kuva:
Jonathan Rozen
/
IPS
)

Mongolia käy ilmansaasteiden kimppuun

Ilmanlaatu on Ulan Batorissa huonompi kuin Kiinan Pekingissä tai Intian Delhissä. Muutosta yritetään muun muassa parantamalla julkisten rakennusten energiatehokkuutta.

Pääuutiset

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Argentiinan lippu
Argentiina on saanut paljon kritiikkiä kiellettyään osaa kansalaisjärjestöedustajista tulemasta WTO:n kokoukseen.(Kuva: Beatrice Murch / CC BY 2.0)

Suomalaisjärjestö pääsee sittenkin WTO-kokoukseen Argentiinaan

Suomalaisen Siemenpuu-säätiön edustaja pääsee sittenkin osallistumaan Maailman kauppajärjestön kokoukseen. Järjestö kiittää ulkoministeriötä ja kehitysministeri Kai Mykkästä vaikuttamistyöstä.
Vessaharja, pönttö ja kumihansikas
Tuntematon sotilas -elokuvaa on markkinoitu muun muassa siivousvälineillä. Näin elokuva ei enää muistutakaan meitä kärsivistä nuorista miehistä itärintamalla vaan on muuttunut mukaviksi ja näpsäköiksi arjen helpottajiksi, kirjoittaa Nora Luoma.(Kuva: Molly Sabourin / CC BY-NC 2.0)

Tuntematon vessaharja

Tuntematon sotilas -elokuvan varjolla on myyty niin siivousvälineitä kuin kivennäisvettäkin. Asioista, joihin liittyvät kuolema, kärsimys, sukupolvelta toiselle siirtyvät traumat ja monimutkainen kansainvälinen politiikka, saadaan leppoisia ja yksinkertaisia tekemällä niistä siivousvälineitä, analysoi Nora Luoma.
Kannettava tietokone ja sen käyttäjä
Nuoret ovat netin suurin käyttäjäryhmä, mutta digikuilu alueiden välillä on suuri.(Kuva: Arne Hoel / World Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Digikuilu koskettaa myös lapsia ja nuoria – useimmat afrikkalaisnuoret eivät pääse verkkoon

Joka kolmas netinkäyttäjä on alaikäinen. Unicef vaatii heille parempaa suojelua sekä myös pääsyä digimaailmaan.