Yhdysvallat on poistanut Myanmarin ja Irakin listaltaan lapsisotilaita käyttävistä maista. Päätös on herättänyt kritiikkiä, sillä kumpikin maa värvää tai käyttää edelleen lapsisotilaita.

Uutistoimisto Reutersin tietojen mukaan ulkoministeri Rex Tillerson sivuutti omien asiantuntijoidensa ja diplomaattien kehotukset pitää maat listalla sekä lisätä sinne myös Afganistan.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) muistuttaa, että Myanmarin armeijan on havaittu käyttävän lapsisotilaita vielä viime vuonna, vaikka se onkin viime vuosina vapauttanut lapsia armeijan riveistä. Järjestö itse puolestaan on havainnut, että Irakin hallitukseen yhteydessä olevat aseistetut ryhmät ovat värvänneet lapsisotilaita.

”Irakin ja Afganistanin pudottaminen listalta -- sekä rikkoo Yhdysvaltain lakia että vahingoittaa riveissä yhä olevia lapsia. Ulkoministeri Tillerson ilmeisesti uskoo, että listaa voi käyttää takahuoneiden poliittisessa laskelmoinnissa sen sijaan, että se perustuisi faktoihin ja Yhdysvaltain lakiin. Ellei Tillerson peru tätä, hän vahingoittaa vakavasti Yhdysvaltain uskottavuutta lasten sotimisen lopettamisessa”, sanoo HRW:n lasten oikeuksien vaikuttamistyön johtaja Jo Becker tiedotteessa.

Yhdysvaltain lista lapsisotilaista käyttävistä maista julkaistaan vuosittain. Listalle joutuvat maat eivät lain mukaan saa tiettyjä Yhdysvaltain sotilaallisen tuen muotoja ilman presidentin hyväksyntää. Reutersin mukaan Irakin ja Afganistanin poisjättäminen saattaakin liittyä juuri sotilaalliseen tukeen. Myanmar taas on Kiinan vaikutusvallan lisääntyessä strategisesti yhä tärkeämpi maa.

Presidentti Barack Obama on hyödyntänyt takavuosina säädöstä, jonka mukaan lapsisotilaita käyttäville maillekin voidaan antaa sotilaallista tukea. Beckerin mukaan listalla on kuitenkin merkitystä, sillä laki on vaikuttanut esimerkiksi Ruandan ja Tšadin toimiin lapsisotilaiden käytön ehkäisyssä.

Lista julkaistiin viime viikolla osana Yhdysvaltain arvovaltaista ihmiskaupparaporttia. Se jakaa maat neljään luokkaan sen mukaan, miten hyvin ne torjuvat ihmiskauppaa. Viimeiseen luokkaan joutuminen tarkoittaa, että maa voi jäädä esimerkiksi ilman Yhdysvaltain apua.

Raportin linjaukset ovat monina vuosina herättäneet kritiikkiä ja syytöksiä poliittisesta pelistä, ja tänä vuonna on ihmetelty Kiinan pudottamista pahimpaan luokkaan sekä toisaalta Myanmarin nostamista pahimmasta luokituksesta kolmanneksi huonoimmalle.

Tillersonin mukaan Kiinan sijoitusta laskettiin muun muassa siksi, ettei se ole tosissaan pyrkinyt vähentämään omaa osuuttaan pakkotyön hyödyntämisessä. Kiina käyttää muun muassa Pohjois-Koreasta tuotuja pakkotyöläisiä, hän sanoi raportin julkistustilaisuudessa.