Uutiset Ihmiskauppa

Yhdysvallat pudotti Myanmarin ja Irakin lapsisotilaslistaltaan - ”päätös vahingoittaa lapsia”

Yhdysvaltain ulkoministeri Rex Tillerson on saanut kritiikkiä päätettyään poistaa Myanmarin ja Irakin lapsisotilaita käyttävien maiden listalta. Syiden uskotaan olevan poliittisia.
Yhdysvaltain ulkoministeri Rex Tillerson ja YK:n pääsihteeri António Guterres seisovat vastakkain
Yhdysvaltain ulkoministeri Rex Tillerson poisti Irakin ja Myanmarin lapsisotilaslistalta, mikä on herättänyt kritiikkiä. Kuvassa Tillerson (vas.) YK:n pääsihteeri António Guterresin kanssa YK:n turvallisuusneuvostossa huhtikuussa. (Kuva: Eskinder Debebe / UN Photo )

Yhdysvallat on poistanut Myanmarin ja Irakin listaltaan lapsisotilaita käyttävistä maista. Päätös on herättänyt kritiikkiä, sillä kumpikin maa värvää tai käyttää edelleen lapsisotilaita.

Uutistoimisto Reutersin tietojen mukaan ulkoministeri Rex Tillerson sivuutti omien asiantuntijoidensa ja diplomaattien kehotukset pitää maat listalla sekä lisätä sinne myös Afganistan.

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) muistuttaa, että Myanmarin armeijan on havaittu käyttävän lapsisotilaita vielä viime vuonna, vaikka se onkin viime vuosina vapauttanut lapsia armeijan riveistä. Järjestö itse puolestaan on havainnut, että Irakin hallitukseen yhteydessä olevat aseistetut ryhmät ovat värvänneet lapsisotilaita.

”Irakin ja Afganistanin pudottaminen listalta -- sekä rikkoo Yhdysvaltain lakia että vahingoittaa riveissä yhä olevia lapsia. Ulkoministeri Tillerson ilmeisesti uskoo, että listaa voi käyttää takahuoneiden poliittisessa laskelmoinnissa sen sijaan, että se perustuisi faktoihin ja Yhdysvaltain lakiin. Ellei Tillerson peru tätä, hän vahingoittaa vakavasti Yhdysvaltain uskottavuutta lasten sotimisen lopettamisessa”, sanoo HRW:n lasten oikeuksien vaikuttamistyön johtaja Jo Becker tiedotteessa.

Yhdysvaltain lista lapsisotilaista käyttävistä maista julkaistaan vuosittain. Listalle joutuvat maat eivät lain mukaan saa tiettyjä Yhdysvaltain sotilaallisen tuen muotoja ilman presidentin hyväksyntää. Reutersin mukaan Irakin ja Afganistanin poisjättäminen saattaakin liittyä juuri sotilaalliseen tukeen. Myanmar taas on Kiinan vaikutusvallan lisääntyessä strategisesti yhä tärkeämpi maa.

Presidentti Barack Obama on hyödyntänyt takavuosina säädöstä, jonka mukaan lapsisotilaita käyttäville maillekin voidaan antaa sotilaallista tukea. Beckerin mukaan listalla on kuitenkin merkitystä, sillä laki on vaikuttanut esimerkiksi Ruandan ja Tšadin toimiin lapsisotilaiden käytön ehkäisyssä.

Lista julkaistiin viime viikolla osana Yhdysvaltain arvovaltaista ihmiskaupparaporttia. Se jakaa maat neljään luokkaan sen mukaan, miten hyvin ne torjuvat ihmiskauppaa. Viimeiseen luokkaan joutuminen tarkoittaa, että maa voi jäädä esimerkiksi ilman Yhdysvaltain apua.

Raportin linjaukset ovat monina vuosina herättäneet kritiikkiä ja syytöksiä poliittisesta pelistä, ja tänä vuonna on ihmetelty Kiinan pudottamista pahimpaan luokkaan sekä toisaalta Myanmarin nostamista pahimmasta luokituksesta kolmanneksi huonoimmalle.

Tillersonin mukaan Kiinan sijoitusta laskettiin muun muassa siksi, ettei se ole tosissaan pyrkinyt vähentämään omaa osuuttaan pakkotyön hyödyntämisessä. Kiina käyttää muun muassa Pohjois-Koreasta tuotuja pakkotyöläisiä, hän sanoi raportin julkistustilaisuudessa.

Ihmiskauppa ihmisoikeudetlapsetpolitiikkaaseet & armeijakonflikti Burma, MyanmarIrakYhdysvallat

Lue myös

Itohan Okundaye
Ihmiskaupan uhriksi joutunut Itohan Okundaye sanoo, että pelkkä tiedon levittäminen ei riitä ihmiskaupan kitkemiseen.
(Kuva:
Teija Laakso
)

16-vuotiaana ihmiskaupan uhriksi joutunut Itohan Okundaye kampanjoi naisten riistoa vastaan ja odottaa neljättä vuotta turvapaikkaa Suomessa

Nigerialainen Itohan Okundaye haaveili paremmasta elämästä Euroopassa mutta joutui seksityöhön. ”En toivoisi sitä pahimmalle vihollisellenikaan”, hän sanoo. Tulevaisuus on yhä avoin, sillä Suomi ei ole myöntänyt hänelle turvapaikkaa.
Ihmiskaupan ja prostituution vastainen mielenosoitus Intian Kolkatassa vuonna 2011. (Kuva: Sujoy Dhar / IPS)

Seksi on ihmiskaupan tuottoisin ala

Seksityöhön pakotettu nainen tuottaa riistäjälleen 90 000 euroa vuodessa, laskee Etyj.
(Kuva: Raúl Hernández González / CC BY 2.0)

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään yli tuplasti enemmän asiakkaita

Suomen auttamisjärjestelmään otettiin myös lapsia, joista osa on joutunut seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi.

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Bahrainin lippu, taustalla pääkaupunki Manaman rakennuksia
Bahrain suhtautuu tiukasti toisinajattelijoihin.(Kuva: Florian G / Flickr.com / CC BY 2.0)

Jemenin sotaa kritisoineelle bahrainilaisaktivistille viiden vuoden vankilatuomio

Nabeel Rajab sai tuomion muun muassa väärän tiedon levittämisestä sota-aikana sekä vieraan valtion loukkaamisesta.
Maanviljelijä ja härkä
Sambialainen maanviljelijä Lameck Sibukale iloitsee kylään perustetusta säästöryhmästä, jonka ansiosta hän onnistui hankkimaan viime vuonna menettämänsä härän tilalle uuden.(Kuva: Friday Phiri / IPS)

Säästöryhmät auttavat pienviljelijöitä Sambiassa

”Kunpa tämä olisi tapahtunut aikaisemmin”, sanoo 78-vuotias säästöryhmään liittynyt viljelijä Lameck Sibukale. Hän on onnistunut ostamaan uuden kyntöhärän ryhmän tuotolla.
Mielenosoittaja ämyrin kanssa
Viime vuonna ihmisoikeuksia myös puolustettiin, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vuosiraportissaan.(Kuva: Sam Rodgers / CC BY-NC 2.0)

Amnestyn vuosiraportti: Viha muuttunut sanoista teoiksi – Suomelle moitteita translaista

Viime vuonna maailman johtajat polkivat kilvan ihmisoikeuksia, mutta kansa myös ryhtyi kapinoimaan ihmisoikeusloukkauksia vastaan, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.