Uutiset Aseistariisunta

Ydinasekiellosta neuvotellaan – rauhanjärjestöt pettyneitä Suomen poissaoloon

New Yorkissa on neuvoteltu tällä viikolla ydinaseet kieltävästä sopimuksesta. Suomi jäi neuvotteluista pois, sillä sen mielestä ydinsulkusopimus tarjoaa riittävät keinot ydinaseriisunnan edistämiseksi.
Muun muassa Australia vastustaa ydinasekieltosopimusta. Maata vastaan protestoitiin Genevessä viime keväänä. (Kuva: Tim Wright / International Campaign to Abolish Nuclear Weapons / CC BY 2.0)

Suomalaiset rauhanjärjestöt kritisoivat Suomen päätöstä jäädä pois YK:n ydinasekieltoneuvotteluista. Neuvottelut alkoivat maanantaina New Yorkissa. 

"On skandaali, ettei Suomi edes vaivautunut paikalle YK:n neuvotteluihin. On ymmärrettävää, että suurvaltojen kantoja halutaan kuunnella, mutta näin isossa kysymyksessä jokaisella YK:n jäsenvaltiolla on oltava selkärankaa kannattaa rauhaa ja turvallisuutta", toteaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius järjestöjen tiedotteessa.

Ydinaseet ovat ainoa joukkotuhoase, joita ei ole virallisesti kielletty kansainvälisellä sopimuksella. Niiden käyttöä säätelee ydinsulkusopimus, jonka mukaan ydinaseettomat valtiot eivät saa hankkia ydinaseita eivätkä ydinasevaltiot levittää omiaan. Niiden on myös neuvoteltava ydinaseidensa vähentämisestä. Sopimusta on kuitenkin pidetty tehottomana, sillä ydinasearsenaalien vähentäminen on käynyt hitaasti.

Tavoite uudesta, ydinaseet kokonaan kieltävästä sopimuksesta nytkähti eteenpäin viime marraskuussa, kun 123 YK:n jäsenmaata kannatti äänestyksessä neuvotteluiden aloittamista täyskiellosta. Joulukuussa 113 maata kannatti neuvotteluita myös yleiskokouksen äänestyksessä.

Suomi pidättäytyi äänestämästä ja oli samalla ainoa liittoutumaton EU-maa, joka ei kannattanut neuvotteluita. Suurlähettiläs Pasi Patokallio sanoi Helsingin Sanomissa ja ulkoministeriön verkkosivuilla julkaistussa kirjoituksessa viime viikolla, että Suomi ei halua horjuttaa ydinsulkusopimusta, joka tarjoaa toimivat puitteet kohti ydinaseriisuntaa. Rauhanjärjestöjen mukaan uusi kieltosopimus on kuitenkin myös mahdollista toteuttaa ydinsulkusopimusta tukevana eikä sitä heikentävänä.

Nyt alkaneiden neuvotteluiden tehoa heikentää joka tapauksessa kuitenkin se, ettei yksikään maailman yhdeksästä ydinasevaltiosta kannata kieltosopimusta. Etenkin Australia on lobannut sopimusta vastaan, kertoo brittilehti The Guardian. Niiden on määrä päättyä tänään ja jatkua kesällä.

Maailmassa arvioidaan olevan yhä yli 15 000 ydinasetta. Määrä on viime vuosina vähentynyt, mutta esimerkiksi Tukholman rauhantutkimusinstituutti arvioi viime vuonna, ettei yksikään ydinasevaltio aio luopua arsenaalistaan lähitulevaisuudessa.

Aseistariisunta politiikkakonfliktirauhaydinaseetYK SadankomiteaSuomen Rauhanliitto

Lue myös

Robotti mielenosoituksessa
Autonomisten asejärjestelmien nopea kehitys huolestuttaa monia, sillä ne voisivat syyllistyä jopa kansainvälisten oikeuden rikkomuksiin.
(Kuva:
Sharron Ward
/
Campaign to Stop Killer Robots
/
CC BY-NC 2.0
)

YK:ssa keskustellaan tappajaroboteista – täyskielto ei lähelläkään

Autonomisia asejärjestelmiä kehitetään jo hyvää vauhtia. Aiheesta järjestetään nyt ensimmäinen virallinen kokous, mutta asialistalla ei ole sopimusta aseiden kieltämisestä.
ydinaseet kieltävän sopimuksen allekirjoitus
Ydinaseet kieltävän sopimuksen allekirjoitustilaisuus syyskuussa YK:ssa.
(Kuva:
Kim Haughton
/
UN Photo
)
Mielenosoitus asekauppasopimuksen puolesta
Järjestöt kampanjoivat pitkään asekauppasopimuksen puolelta. Kuva mielenosoituksesta vuodelta 2012.
(Kuva:
Alex Donohue
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Asekauppa ihmisoikeuksia rikkoviin maihin jatkuu kansainvälisestä sopimuksesta huolimatta

Kansainvälisessä asekauppasopimuksessa mukana olevat maat rikkovat jatkuvasti sopimusta ja myös raportoivat omasta aseviennistään löperösti, moittivat kansalaisjärjestöt.

Pääuutiset

Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta.(Kuva: lucianf / Flickr.com / CC BY 2.0)

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.
Zaatarin pakolaisleiri Jordaniassa
Moni miespuolinen syyrialaispakolainen on kokenut seksuaalista väkivaltaa. Kuva Jordanian Zaatarin pakolaisleiriltä, jossa osa haastatteluista tehtiin.(Kuva: niawag / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

”Se on normaalia” – Syyrian kriisissä moni mies on seksuaalisen väkivallan uhri

Konfliktitilanteissa yleisin seksuaalisen väkivallan kohteeksi joutuva ryhmä ovat naiset. Tuoreen selvityksen mukaan Syyrian kriisissä uhreja ovat myös miehet.
Jonottavien siirtolaisten jalkoja
EU pyrkii estämään siirtolaisten tulon Libyasta Eurooppaan. (Kuva: IFRC / CC BY-NC-ND 2.0)

Video Libyan orjahuutokaupasta herätti maailman – myös Suomessa aiotaan protestoida

Uutiskanava CNN paljasti, että Libyassa myydään siirtolaisia jopa vain muutaman sadan dollarin hinnalla. Nyt asialle vaativat loppua sekä YK että tavalliset kansalaiset.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet
Kreikassa opetetaan koodausta paikallisille ja pakolaistaustaisille nuorille.(Kuva: Andrew Writer / CC BY 2.0)

Pakolais- ja kreikkalaisnuorten koodausprojekti tuottaa tuloksia – ”aitoja kohtaamispaikkoja”

Kirkon Ulkomaanavun hankkeessa opetetaan it-taitoja kreikkalais- ja pakolaisnuorille. Hyvien tulosten vuoksi projektia laajennetaan.