Uutiset Aseistariisunta

Ydinaseet kieltävän sopimuksen hyväksyminen lähellä – ”historiallinen hetki”

New Yorkissa käydyt ydinasekieltoneuvottelut päättyvät tänään, ja toiveet ovat korkealla uuden ydinaseet kieltävän sopimuksen hyväksymisestä. Sopimusta varjostaa se, että ydinasevaltiot eivät ole siinä mukana.
YK:n ydinasekieltoneuvottelut
Kuva: Manuel Elias / UN Photo

Neuvottelut ydinasekiellosta ovat päättymässä tänään ydinaseet kieltävän sopimuksen hyväksymiseen. Sopimuksesta on neuvoteltu kesäkuun puolivälistä alkaen New Yorkissa, ja sen viimeistä luonnosta on määrä käsitellä tänä aamuna paikallista aikaa.

”Tekstin viimeisen arvioinnin jälkeen olen vakuuttunut siitä, että olemme saavuttaneet yksimielisyyden vankasta ja perustavanlaatuisesta kiellosta. Tästä tulee historiallinen hetki. Se on ensimmäinen monenkeskinen ydinaseriisuntasopimus, joka on tehty yli 20 vuoteen”, sanoi kokouksen puheenjohtaja, Costa Rican YK-suurlähettiläs Elayne Whyte Gómez eilen.

Sopimuksen on määrä kieltää ydinaseiden kehittäminen, testaaminen, valmistaminen, käyttöönotto, hallussapito ja varastointi sekä niillä uhkailu. Mikäli se hyväksytään tänään, se avataan allekirjoituksille syyskuussa ja se tulee voimaan 90 päivää sen jälkeen, kun 50 maata on liittynyt siihen.

Kokousta seuraavat kansalaisjärjestöt ovat optimistisia.

”Neuvotteluissa on saavutettu viimeisten kolmen viikon aikana suurta edistystä. Olemme todella historiallisen hetken kynnyksellä – kansainvälinen yhteisö julistaa yksiselitteisesti ensimmäistä kertaa, että ydinaseet eivät ole vain moraalittomia vaan myös laittomia”, sanoo ydinasekiellon puolesta kampanjoiva ICAN-verkosto verkosivuillaan.

Sopimusneuvotteluista päätettiin viime vuoden lopulla, jolloin 123 YK-maata kannatti äänestyksessä niiden aloittamista. Taustalla oli tyytymättömyys ydinaseita tällä hetkellä säätelevään ydinsulkusopimukseen, jonka mukaan ydinaseettomat valtiot eivät saa hankkia ydinaseita eivätkä ydinasevaltiot levittää omiaan. Sopimusta on kuitenkin pidetty tehottomana, sillä ydinasearsenaalit ovat viime vuosina pienentyneet hitaasti.

Suomi ei ole ollut mukana neuvotteluissa uudesta sopimuksesta, sillä se kannattaa ydinsulkusopimusta, mitä taas rauhanjärjestöt ovat kritisoineet.

Sopimusta varjostaa joka tapauksessa se, että yksikään maailman yhdeksästä ydinasevaltiosta ei ole mukana neuvotteluissa. Tällä viikolla ilmestyneiden Tukholman rauhantutkimusinstituutin Siprin ydinasetilastojen mukaan ei ole merkkejä siitä, että ydinasevaltiot olisivat lähitulevaisuudessa luopumassa ydinaseista.

Tällä hetkellä maailmassa on Siprin mukaan 14 935 ydinasetta, vajaat kolme prosenttia edellisvuotta vähemmän. Esimerkiksi viime aikoina ohjuskokeita tehneen Pohjois-Korean kapasiteetin arvioidaan lisääntyneen.

Yli 90 prosenttia ydinaseita on Yhdysvalloilla ja Venäjällä. Vähenemisestä huolimatta monet maat ovat modernisoimassa ydinasevarastojaan, ja esimerkiksi Yhdysvallat aikoo käyttää 400 miljardia dollaria vuosina 2017–2026 ydinaseidensa päivittämiseen, Sipri kertoo.

Aseistariisunta politiikkaydinaseetYK

Lue myös

Tappajarobottikampanjan osallistujia ja robotti vuonna 2013

Valtiot keskustelevat taas tappajaroboteista – ”hallituksilta loppuu aika”

22 maata vaatii kansainvälistä sopimusta, joka kieltäisi niin sanotut tappajarobotit. Asiasta keskustellaan tällä viikolla YK-kokouksessa Genevessä. Järjestöt pelkäävät, että pian on liian myöhäistä.
ICAN-verkoston pressitilaisuus 2017

Nobelista Nobeliin

Rauhantyöstä löytyy harvoin glamouria. Siksi Nobelin rauhanpalkinto on tärkeä, kirjoittaa Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius, joka oli vastaanottamassa Nobelia miinojen vastaisesta kansalaistoiminnasta 20 vuotta sitten.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pitää lennokkia kädessä väkijoukon edessä.

Lennokit ovat nouseva trendi myös kehitysmaissa – maailman suurin lennokkien testialue löytyy Malawista

Unicef testaa Malawissa, sopisivatko lennokit esimerkiksi mobiiliyhteyksien laajentamiseen tai koleran ehkäisyyn. Asiantuntijoiden mukaan lennokeissa piilee suuria mahdollisuuksia, vaikka ne eivät olekaan ihmelääke köyhyyteen.
Etiopialaismies esittelee pidätysasentoa

”Etsin vapautta, mutta se vietiin minulta” – pidätykset ja väkivalta Jemeniin paenneiden siirtolaisten kohtalona

Jemenissä on maailman pahin humanitaarinen kriisi, mutta maahan saapuu silti siirtolaisia ja turvapaikanhakijoita Itä-Afrikasta. UNHCR:n ja HRW:n mukaan heitä on pidätetty, pahoinpidelty ja raiskattu.
Oranssi kukka ruohikossa

Suomen edistystä kestävässä kehityksessä voi seurata pian verkossa

Tilastokeskus aikoo koota kestävän kehityksen tavoitteiden seurantamittarit avoimelle verkkosivustolle.
Pakoalisleirin asumuksia Bangladeshissa

Vuoden ensimmäiset rankkasateet alkoivat Bangladeshissa – rohingya-pakolaiset vaarassa

Pelätty monsuunikausi alkaa pian Bangladeshissa, jonne on lyhyessä ajassa paennut lähes 700 000 Myanmarin rohingyaa. Avustusjärjestöt yrittävät vahvistaa huteria leirejä, jotta katastrofilta vältyttäisiin.